Prismaset city-kuppaajat kyykyttävät osaamattomia ostajia.
Ja hinnat JATKAA NOUSUAAN !!
Suomi kaupat pilvissä.....
371059
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Hei, kamoon, sieltä saa boonuksia. Makso mitä makso kunhan saa boonuksia.
Hinnathan nousevat vähän jokaisella osa-alueella, ei ainoastaan elintarvikkeiden kohdalla. Jos alla olevan linkin jaksaa aukaista, voi ilokseen huomata elintarvikkeiden hinnankehityksen olevan edelleenkin yleisten kuluttajahintojen alapuolella.
http://www.etl.fi/tilastot/pdf/muut/hintakehitys.pdf
Toinen mielenkiintoinen tilasto on kotitalouksien kulutusmenot. Elintarvikkeet nappaavat kulutusmenoista todella inhimillisen siivun.
http://www.etl.fi/tilastot/pdf/muut/kotital_kulutusmenot.pdf
kun kuluttaja hinnat ovat nousseet enemmän kuin tuottaja hinnat. Sinähän luet "tilastojasi" kuin piru raamattua. OMA tilastosi kertoo totuuden noususta.
Hinnat toki nousevat, mutta hintoja pitää verrata toimialan maailmanmarkkinahintoihin, ei tilastolliseen keskiarvoon.
Tilastollisten keskiarvojen mukaan toki keskimääräinen osuus on inhimillinen, se inhimillisyys ei toki jakaudu tasaisesti koko otannassa.
>>Hinnat toki nousevat, mutta hintoja pitää verrata toimialan maailmanmarkkinahintoihin, ei tilastolliseen keskiarvoon.>Tilastollisten keskiarvojen mukaan toki keskimääräinen osuus on inhimillinen, se inhimillisyys ei toki jakaudu tasaisesti koko otannassa.
>>kun kuluttaja hinnat ovat nousseet enemmän kuin tuottaja hinnat. Sinähän luet "tilastojasi" kuin piru raamattua. OMA tilastosi kertoo totuuden noususta.
>>Voi video. Jos jostain saadaan näyttöä, niin juuri tilastoista. Tarjoamaasi mutuako pitäisi pitää luotettavampana?>>
Jos tarkasteltava otos on edustava eli kuvaa populaatiota, voidaan tilastollinen päättely laajentaa otoksesta koko populaatioon (induktiopäättely). Keskeinen ongelma on se, missä määrin otos on edustava.
Toki Suomi on sijoittunut seitsemänneksi viimeiseksi. Se ei kuitenkaan kerro mitään siitä, kuinka kohtuutonta/kohtuullista on se, että pienituloinen käyttää ravintomenoihin 70 prosenttia tuloistaan siinä missä hyvätuloinen 20 prosenttia.
Tilastosta ei siten voida tehdä induktiopäättelyä, jonka mukaan Suomessa ruoan hinta on kohtuullisella tasolla vaikka keskimäärin se sitä onkin.
Se, että toinen jalka on kiehuvassa vedessä ja toinen jääkylmässä ei tarkoita sitä, että on hyvä olla.
>>Toki Suomi on sijoittunut seitsemänneksi viimeiseksi. Se ei kuitenkaan kerro mitään siitä, kuinka kohtuutonta/kohtuullista on se, että pienituloinen käyttää ravintomenoihin 70 prosenttia tuloistaan siinä missä hyvätuloinen 20 prosenttia.>Se, että toinen jalka on kiehuvassa vedessä ja toinen jääkylmässä ei tarkoita sitä, että on hyvä olla.
"Toki Suomi on sijoittunut seitsemänneksi viimeiseksi. Se ei kuitenkaan kerro mitään siitä, kuinka kohtuutonta/kohtuullista on se, että pienituloinen käyttää ravintomenoihin 70 prosenttia tuloistaan siinä missä hyvätuloinen 20 prosenttia."
sekoittavan pahasti puurot ja vellit.
Se, mitä tilastot kertovat ruoan hinnasta ja sen osuudesta keskimääräisistä tuloista on aivan eri asia kuin ns. köyhien rahan riittävyys.
Mene jollekin sosiaalipoltiikkapalstalle valittamaan rahan riittämättömyydestä! Sinne se asia kuuluu - ei tähän keskusteluun!
Nähtävästi et maksa ollenkaan veroja, kun mukamas jää vain 30% tuloista jäljelle muita menoja varten. Mitkähän ne verojen, asumisen, lehtien ja muiden tietoliikennepalveluiden, liikkumisen ja terveydenhoidon osuudet olivatkaan? Taidat asua veneen alla, sillä yleensä ns. vähätuloisilla asunto vie sen suurimman osuuden tuloista.
Epäilen sinullakin olevan samanlaisia pahoja sivuoireita noista aamupalapelleteistä ja -briketeistä. Juttunne veetapiksin kanssa ovat, kuin keitetystä lampaan päästä. Saatteko joltakin taholta mahdollisesti plussapisteitä.
Tilastoja enemmän kansalaista kiinnostaa konkreettiset esimerkit hinnoista. Ne kun jokapäiväisessä elämässä ovat merkittävämpiä kuin tilastolliset keskiarvo-otannat.
Oheisesta linkistä saa konkreettista osviittaa siihen, mikä on toimivien markkinoiden merkitys hinnanmuodostuksessa.
http://www.lidl.de/cps/rde/xchg/lidl_de/hs.xsl/index_18443.htm?detail=extensive
Tässä joitakin poimintoja:
Tuore jauheliha 3,38/kg
Possufile 5,29/kg (norm. 5,99/kg)
Pakastepizza (3x350g) 2,59/kpl
Paahtoleipäpaketti 0,45/paketti ½kg (0,90/kg)
Ranskalainen punkku (laatu: vin de pays) 1,39/0,75 plo
Toki kyseessä on tarjoushinnat, n. 10-15 prosenttia lähtötasoa alhaisemmat, mutta ei normaalihintakaan vähävaraista sosiaalipalstalle vie.
>>Tilastoja enemmän kansalaista kiinnostaa konkreettiset esimerkit hinnoista. Ne kun jokapäiväisessä elämässä ovat merkittävämpiä kuin tilastolliset keskiarvo-otannat.
Harrastatko nettiseksiä? Tuntuu että vastailet orgastisessa tilassa näihin viesteihin, työaikanasi.
ettet ymmärrä tilastoista ja niiden käyttötarkoituksesta yhtään mitään.
Olisi silloin parempi, ettet myöskään käyttäisi niitä väitteitesi tukena millään tavoin.
jotain asiallistakin sanottavaa?
Etkö tosiaan ymmärrä, mitä eroa on tilastojen kertomilla asioilla ja sillä, miten jollain yksilöllä ei muka rahat riitä ruokaan?
Etkös sä ollut se kotimaisen puhtaan ruuan puolestapuhuja?Eipä tainnut tietyt keskustelut kiinnostaa kauppiasta.Lakkaa tyrkyttämästä niitä ainaisia tilastojasi, luuletko olevasi niin vitun paljon parempi muita lukuinesi/lainattuine tietoinesi?Olet yksinkertaisesti helvetin ärsyttävä, mun silmissä nipottava kusipää.
>>Etkös sä ollut se kotimaisen puhtaan ruuan puolestapuhuja?Eipä tainnut tietyt keskustelut kiinnostaa kauppiasta.>Lakkaa tyrkyttämästä niitä ainaisia tilastojasi>luuletko olevasi niin vitun paljon parempi muita lukuinesi/lainattuine tietoinesi?>Olet yksinkertaisesti helvetin ärsyttävä, mun silmissä nipottava kusipää.
Saksa, noin yleisen elämänkokemuksen mukaan, on sosioekonomiselta rakenteeltaan (BKT/asukas jopa korkeampi) armasta suomenmaatamme läheisesti vastaava valtakunta. Ja kyllä kiitos, varmaan useitakin kiinnostaisi lähteä suhariksi Saksaan.
Just just. Kun lähdetään vertailemaan Saksaa ja Suomea elintarvikkeiden hinnoissa, niin tulee ymmärtää että kyse on kahdesta ihan eri kokoluokan maasta.
Sen lisäksi että Saksassa elintarvikkeiden alv on 10% pienempi kuin täällä! Siihen nähden saksalainen kuluttaa menoistaan hyvin ymmärrettävän siivun, verrattuna suomalaiseen.
http://www.ruokatieto.fi/finfood/ff.nsf/1/470A41231DFF65B2C22573310041FFD8?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa%20ruuasta&cat2=Tietohaarukka
Tilastollinen päättely on aineiston mallintamista, satunnaisuuden huomioon ottamista sekä aineistosta saatujen tuloksien yleistämistä populaatioon.
>>Tarkoitus on oikoa elintarviketeollisuutta ja -kauppaa koskevaa mutuilua...Omituisen paljon se ottaa monen luonteelle kun höpöhöpöt kumotaan. >>
Miten tilastoista tehtävien (abstraktien) johtopäätösten yleistäminen koko kansaan kumoaa välittömiin havaintoihini perustuvan kokemusperäisen tiedon?
No nythän se selvisi, miksi puolen kilon paahtoleipäpaketti maksaa CM/Prismassa 1,69-1,89 euroa ja Saksassa 0,45-0,65 euroa/paketti. Kas, syyhän on tuo Saksan 10 prosenttiyksikköä pienempi alvi!
>>Miten tilastoista tehtävien (abstraktien) johtopäätösten yleistäminen koko kansaan kumoaa välittömiin havaintoihini perustuvan kokemusperäisen tiedon?
Mikäs saivarteleva pelle täällä taas ulisee?
Kommenttisi voitaisiin ottaa vakavasti, mikäli elintarvikkeet olisivat kautta linjan Saksassa kolme kertaa halvempia kuin täällä.
No, paahtiksessa hintaero on tuo mainittu eikä 10 prosentin alvi sitä selitä. Ei se yksin selitä muitakaan edellä esiin tuotuja eroja hinnoissa.
Tilastoista tehdyt induktiopäätelmät pätevät toki väestötasolla, mutta eivät useinkaan redusoidu (deduktiopäättely) yksittäistapaukseen.
>>No, paahtiksessa hintaero on tuo mainittu eikä 10 prosentin alvi sitä selitä.
>>Tilastoista tehdyt induktiopäätelmät pätevät toki väestötasolla, mutta eivät useinkaan redusoidu (deduktiopäättely) yksittäistapaukseen.
Tohtorista ja K-kaupan riemumaisterista von Wetabix nummero 1:stä, hieman kunnioitusta asiantuntijalle joka ei erehdy koskaan eikä missään ja nostaa aina vessan rinkulankin ylös mennessään kuselle, todistaa vihitty vaimonsa!
Anteeksi, ei nosta. Pakko istua kun ei muuten ylety.
Tilaston tilaajahan voi tilatessaan kertoa minkälaisen lopputuloksen haluaa.
Suurimpia kustannuseriä ovat varmasti kauppiaan ahneus, osaamattomuus ja tehottomuus. Konserni toiminnallaan osoittaa kauppiaalle mallia.
Epäilempä kovasti yritystä, joka haluais profiloitua
Veetapiksiin.
vuodesta toiseen samalla periaatteella.
Sietäisi tutustua siihen, miten ne on laadittu, ennen kuin mitätöit ne!
Mielenkiintoinen tilasto. Paljon ruokaan rahaa käyttävät lähinnä köyhät Itä- ja Etelä-Euroopan maat.
Mahtaako tilastoon kuulua ateriat, jotka syödään kodin ulkopuolella joko ilmaispalveluna (esim. kouluruoka) tai maksettuna (esim. lounasruokailut)? Entä ravintola- ja takeaway-ateriat? Suomessahan on aika tavallista, että ostoruuasta syödään vain aamiainen ja päivällinen. Monessa muussa maassa joko tullaan kotiin lounastamaan tai syödään eväitä.
>>Mahtaako tilastoon kuulua ateriat, jotka syödään kodin ulkopuolella joko ilmaispalveluna (esim. kouluruoka) tai maksettuna (esim. lounasruokailut)?
Jos joku on rankka yleistys, niin se että eri maiden ateriointikulttuurit olisivat niin samanlaisia, että eroilla ei voisi olla tuloksiin vaikutusta. Kun merkittävä osa syödyistä aterioista on tosiasiallisesti antamasi maavertailun ulkopuolella, ei ruuan hintatasosta eri maissa voi sanoa mitään ilman että erot otetaan huomioon. Myös ruoka-aineiden käyttötottumuksissa voi olla huomattavia eroja: yhtäällä vähän vanhaksi mennyt lihasilppu heitetään vielä pannulle, "kyllä tämä vielä välttää...", toisaalla eilinen leipä lentää surutta roskiin ja haetaan leipurilta uutta. Esimerkiksi Englannissa peräti joka kolmas ruokakassi päätyy suoraan roskikseen: http://www.defra.gov.uk/news/latest/2008/waste-0508.htm.
"Mahtaako tilastoon kuulua ateriat, jotka syödään kodin ulkopuolella joko ilmaispalveluna (esim. kouluruoka) tai maksettuna (esim. lounasruokailut)? Entä ravintola- ja takeaway-ateriat? Suomessahan on aika tavallista, että ostoruuasta syödään vain aamiainen ja päivällinen. Monessa muussa maassa joko tullaan kotiin lounastamaan tai syödään eväitä." tutustunut työpaikkalounastamiseen muutamassa Euroopan maassa. Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Italiassa olen käynyt isäntäfirman työmaaruokalassa, joissa syötiin oikea lounas (Ranskassa ja Italiassa saatavilla jopa viiniä palan painikkeeksi). Norjassa työpaikan kanttiinissa syötiin voileipiä (suurin piirtein tanskalaisten smörrebrödien kaltaisia), voileipälinjalla oltiin myös Tanskassa. Nuo olivat isoja firmoja - pikkufirmojen käytännöstä minulla ei ole kokemuksia.