Ei suostu napajäätiköt sulamaan. Etelänavalla -65 pakkasta ja merijää laajenee vauhdilla ollen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Pohjoisessa yli -40 asteen pakkasia ja jään pinta-ala on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa.
Jäätyy
Kale
11407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Ei suostu napajäätiköt sulamaan. Etelänavalla -65 pakkasta"
Tarkista kalenterisi. Etelänavalla on alkamassa talvi joten hehkutuksesi vaikuttaa hieman erikoiselta.
Lisäksi kuvitelma, että sen ns. ilmaston lämpenemisen pitäisi tarkoittaa jatkuvaa tasaista lämpenemistä joka paikassa, on pelkästään hölmö.
Kun jatkuvasti vaan väitetään alarmistien toimesta, että jäät sulaa niin ajattelin ihan vastapainoksi kertoa, että kyllä ne ihan yhtä paljon jäätyykin. Joten keskiarvoissa mennään. Mitään järkyttävää sulamista ei ole tapahtunut. Pohjoisen jäät hiukan notkahtivat muutamana kesänä, mutta tämähän ilmeisesti johtui tuulista, jotka siirtelivät jäitä lämpimille vesille ja myös lämpimistä merivirroista. Joten veikkaukset kesäisin jäättömästä jäämerestä menivät pieleen.
"...niin ajattelin ihan vastapainoksi kertoa, että kyllä ne ihan yhtä paljon jäätyykin"
Mutta miksi ajattelit kertoa sen viittaamalla etelänapaan jossa talvi on alkamassa ja aurinkokaan ei enää nouse horisontin yläpuolelle? Se, että siellä on pirun kylmä, ei ole mikään kovin yllättävä uutinen.
"Pohjoisen jäät hiukan notkahtivat muutamana kesänä"
http://nsidc.org/arcticseaicenews/
Pohjoisessa saavutettiin äskettäin jäiden maksimi tämän vuoden osalta ja tulos oli se, että kyseessä on viidenneksi pienin tulos sitten satelliittihavaintojen alkamisen.
Se, että paksun, monivuotisen merijään osuus pienenee ja ohuen yhden talven jään osuus kasvaa, ei ole erityisen hyvä uutinen.
"Se, että paksun, monivuotisen merijään osuus pienenee ja ohuen yhden talven jään osuus kasvaa, ei ole erityisen hyvä uutinen."
Kerro mitä ongelmaa siitä tulee jos se kuitenkin joka syksy jäätyy aivan normaalivauhdilla siihen suunnilleen samaan laajuuteen ja sulaa keväällä joka vuosi samaan aikaan ja samalla nopeudella.
"Kerro mitä ongelmaa siitä tulee..."
Ohut jää on tavattoman paljon herkempi olosuhteiden vaihteluille kuin monivuotinen paksu jääkansi. Muutama peräkkäinen poikkeuksellisen lämmin kesäkausi ja ohut jää voi todellakin kadota kokonaan. Pahimmillaan yksikin lämmin kesä saattaa saada sen aikaa kun monivuotisen paksun jään määrä on pienentynyt tarpeeksi.
Ja jäättömän Jäämeren olosuhteet muuttuvat melkoisesti albedon pudotessa ja meriveden lämmetessä ja seurauksena saattaa pahimmillaan olla itseään ruokkiva kehitys, joka myös pitää meren jäättömänä tai ainakin lyhentää vuosittaista jäätymisaikaa enemmän tai vähemmän. Oleellistahan jäille ei ole ilman vaan se meriveden lämpötila.
Vanha idea jääkauden syntymästähän perustui siihen, että lämpötilan nousu sulatti Jäämeren jäät, ilmankosteus nousu rajusti ja seurauksena oli valtavia lumimyrskyjä pohjoisella pallonpuoliskolla joka taas nosti planeetan albedona joka taas romahdutti keskilämpötilan.
Vaikka tuo ei varmaankaan ihan noin toimi kuin Hollywood-leffoissa, niin jotain ikävää Jäämeren jäiden katoamisesta luultavasti olisi kuitenkin seurauksena. Mahdollisesti Grönlannin mannerjäätiköille joiden ympäristö muuttuisi melkoisesti.
"niin jotain ikävää Jäämeren jäiden katoamisesta luultavasti olisi kuitenkin seurauksena"
Miksi olett hörhöjä
Sanat saattaa, voi, pahimpien, ehkä.... Noita käytätte.
Koska kuullaan on, kyllä, ei.... ei koskaan
""Vanha idea jääkauden syntymästähän perustui siihen, että lämpötilan nousu sulatti Jäämeren jäät, ilmankosteus nousu rajusti ja seurauksena oli valtavia lumimyrskyjä pohjoisella pallonpuoliskolla joka taas nosti planeetan albedona joka taas romahdutti keskilämpötilan."""
Miten se voisi noin mennä?
Jäämeren jäät sulavat kesällä kun lämmin ja aurinko paistaa. No haihtunut vesihän sataisi vetenä alas koska silloin on kesä ja lämmintä vai mitä? Keskitalvella ei lumen heijastuvuudella ole paljoakaan merkitystä, koska silloin ei napapiirin pohjoispuolella aurinko paista.
"Miten se voisi noin mennä?
Jäämeren jäät sulavat kesällä kun lämmin ja aurinko paistaa. No haihtunut vesihän sataisi vetenä alas koska silloin on kesä ja lämmintä vai mitä?"
Idea oli se, että lämpenevän ilman sitoma vesihöyry ruokkisi valtavia lumimyrskyjä joiden lumimäärä oli niin suuri että sulaminen kestäisi normaalia paljon kauemmin (esim. tähän aikaan vuodestahan Aurinko paistaa pohjoisessa jo melko pitkään). Itseään ruokkiva sykli johtaisi lopulta ympärivuotiseen lumen kertymiseen ja mannerjäätiköiden synnyn alkamiseen.
Mutta tuo on siis vanha idea ja ei taida olla enää normaalitieteellinen selitys jääkauden alkamiselle. Kyse olisi luultavasti jostakin paljon monimutkaisemmasta asiasta eli tapahtuman pitäisi myös olla synkassa Maapallon kiertoliikkeen vaihteluiden kanssa tms.
http://en.wikipedia.org/wiki/Milankovitch_cycles
"Sanat saattaa, voi, pahimpien, ehkä.... Noita käytätte."
Mitä sitten pitäisi käyttää jos tieteellisiin teorioihin ja havaintoihin on tarkoitus vedota? Mitään 100 prosenttisia ehdottomuuksiahan ei ole kuin uskonnollisissa näkemyksissä.
Jokos siellä etelämantereen reunalla se yksi iso jäähylly on molskahtanut mereen?
Kun se on joka vuosi vaan molskahtamassa.
Vuosi sitten sieltä molskahti (tai irtosi, se kelluu jo) jotain. Tuon kielekkeen katkeamista kai on odoteltu jo joulukuusta.
http://nsidc.org/news/press/wilkins/images/20090309_Wilkins.png
http://www.esa.int/esaEO/SEMWZS5DHNF_index_0.html