Ovatko tämänpäivän esim. kolmekymppiset ihmiset älykkäämpiä suhteessa viisikymmentä vuotta sitten kolmekymppisiin ihmisiin. Onko tilastoja ihmisten älykkyyden kehityksestä olemassa, siis mihin suuntaan ollaan menossa.
Ihmisten tietämys eri asioista on lisääntynyt, kaikesta mahdollisesta tietoa on saatavana nopeasti, myös koulutus on muuttunut, lasten tiedon ja taidon vaatimustaso on kasvanut suhteessa siihen mitä se oli puolivuosisataa sitten. Mutta miten on älykkyyden laita, pysyykö se ennallaan ja tietty aina noin sama prosentti määrä väestöstä on toisia älykkäämpiä, vai lisääntyykö älykkäiden ihmisten määrä, vai väheneekö se?
Ihmisten tietämys eri asioista on lisääntynyt, kaikesta mahdollisesta tietoa on saatavana nopeasti, myös koulutus on muuttunut, lasten tiedon ja taidon vaatimustaso on kasvanut suhteessa siihen mitä se oli puolivuosisataa sitten. Mutta miten on älykkyyden laita, pysyykö se ennallaan ja tietty aina noin sama prosentti määrä väestöstä on toisia älykkäämpiä, vai lisääntyykö älykkäiden ihmisten määrä, vai väheneekö se?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Lajina ihmisen kehitys saavutti huippunsa joskus 500 vuotta sitten. Sen jälkeen perimä on vain heikentynyt.
Älykkyys on samanaikaiseti rappeutunut fyysisten ominaisuuksien rinnalla. Ihminen kulkee lajina kohti sukupuuttoa.
Viisikymmentä vuotta sitten eläneet ovat suurella todennäköisyydellä mitaten olleet älykkäämpiä kuin nykyihmiset. Nykyisin elinjäämiskamppailussa ei tarvita älyä vaan enemmänkin perittyä rikkautta.
Äh, ei jaksa....
Itse ole sitä mieltä, että ihmiset olivat älykkäimillään aikaisemmin.
Samanlaista olen itsekin tuumaillut. Ainoastaan tuo vuosiluku oli erilainen. Itse tuumailin, että ihmislajin rappio alkoi jo joskus 1000-2000 vuotta sitten.
"Ihmisten tietämys eri asioista on lisääntynyt"
Tietohan ei ole älykkyyttä. Ja samalla kun turhia nippelitietoja on opittu, moni tärkeä asia on unohtunut parissa sukupolvessa: maanviljelytaito, hevosenhoito, TYÖN tekeminen, luonnossa selviytyminen.
"tiedon ja taidon vaatimustaso on kasvanut suhteessa siihen mitä se oli puolivuosisataa sitten."
Onko? On se ainakin muuttunut. 50 vuotta sitten piti osata eri asioita.
"Mutta miten on älykkyyden laita, pysyykö se ennallaan ja tietty aina noin sama prosentti määrä väestöstä on toisia älykkäämpiä, vai lisääntyykö älykkäiden ihmisten määrä, vai väheneekö se?"
Tyhmien suhteelinen määrä ainakin lisääntyy, kun kaikilla sairaillakin on oikeus lisääntyä ja joka jumalan puolikiloista keskokspötkylää pidetää hampaat irvessä hengissä aivovaurioista huolimatta. Samoin 9-kymppisiä dementoituneita pidetään väkisin hengissä lääkkeillä, kun he ennen olisivat kuolleet 5-kymppisenä infarktiin.
Kyllä älykkyys on häviämässä oleva luonnonvara. Ei nykyään olla älykkäitä vaan tyhmiä, veteliä, ajattelukyvyttömiä paskoja.
Elämme tietoyhteiskunnassa jossa tietoa tulvii joka puolelta, melkein voisi sanoa halusi sitä sitten tai ei.
"Samalla kun turhaa nippelitietoa on opittu moni tärkeä asia on unohtunut parissa sukupolvessa"
Mielestäni nuo mainitut maanviljelytaito ja hevostenhoito eivät enää kuulu siihen jokamiehen tietotaitoon vaan niille jotka niistä hankkivat jokapäiväisen elannon. Maanviljely on nykyisin tekniikkalaji joka vaatii syvällisen perehtyneisyyden että se onnistuu kaikkine EU-kriteereineen.
Lapset otin myös esimerkiksi, koska tämänpäivän pieni koululainen hallitsee teknologian kehittymisen myötä niin paljon erilaisia asioita kuin puolivuosisataa sitten eläneet lapset. Toisaalta kaikki tuodaan lapselle valmiina esim. lelut ja leikit, ennen piti käyttää omaa luovuutta ja kekseliäisyyttään rakentaa leikkejä kivistä ja männynkävyistä.
Työtekemistä ajatellen kaikki on koneellistettu mahdollisimman pitkälle joten voisi ajatella että maailma on tehty valmiiksi ihmisten olla ja elää. Mihin sitä älykkyyttä siis tarvittaisiinkaan, jos sitä ei voi missään eikä mihinkään käyttää, paitsi tietysti siihen että kehitetään yhä älykkäämpiä koneita jotka taas helpottavat ihmisten elämää niin ettei tarvitse ajatella muuta kuin napin painamista, sekin sujuu rutiinilla.
Siispä niin ajattelinkin älykkyys on häviämässä oleva luonnonvara, siinä olen samaa mieltä.
Minusta asia on päinvastoin.
"Siispä niin ajattelinkin älykkyys on häviämässä oleva luonnonvara, siinä olen samaa mieltä."
Siinä missä eloonjäämisen ja menestymisen edellytyksenä ennen oli ensisijaisesti fyysinen voima, nykyisin sen edellytyksenä on henkiset kyvyt. Tämä on mielestäni varsin selkeä kehityslinja, joten en ymmärrä kuinka voit väittää päinvastaista.
"Mihin sitä älykkyyttä siis tarvittaisiinkaan, jos sitä ei voi missään eikä mihinkään käyttää, paitsi tietysti siihen että kehitetään yhä älykkäämpiä koneita jotka taas helpottavat ihmisten elämää niin ettei tarvitse ajatella muuta kuin napin painamista, sekin sujuu rutiinilla."
Kukas nämä koneet sitten kehittää? Se, että kehitetään jatkuvasti "älykkäämpiä" koneita ei todellakaan helpota elämää. Saattaisi ehkä helpottaa elämää, jos tyytyisimme nykyisiin ja lopettaisimme kehittämisen. Toistaiseksi koneet eivät kehitä toisiaan, joten on aika älytöntä väittää, ettei älyä tarvitse niiden ansiosta käyttää mihinkään.
Sitä paitsi väitämme kehitävämme näitä koneita elämän helpottamiseksi ja ajan säästämiseksi, vaikka käytämmekin sen säästyneen ajan enimmäkseen vain jonkin muun kehittämiseen. Laiskuus on tärkein kehitystä eteenpäin vievä voima ja siihen kehittämiseen tarvitaan älyä.
Kaiken lisäksi kulttuurillista, tieteellistä ja teknistä kehitystä on aina tapahtunut eniten niissä yhteiskunnissa, jossa ainakin osalla ihmisistä on ollut joutoaikaa siihen käyttettäväksi. Jos kuokkisimme kaikki pellolla 12 tuntia päivässä, niin se ehkäisisi varsin tehokkaasti kaikenlaisen älykkyyden käytön. Kokeile vaikka.
Stardust vetää ainoana mielestäni oikeaa linjaa. Se että yhteiskunnassa ei tarvita enää "raakoja" selviytymistaitoja ei tarkoita älyllistä rappiota, päin vastoin. Kun tarvitaan enemmän henkistä kuin fyysistä kykyä, älyllinen kehitys korostuu.
Siitä onko äly perinnöllistä vai ympäristön vaikutusta kiistellään koko ajan. Yleisin käsitys lienee että molemmat vaikuttavat 50/50-suhteessa. Tämä tarkoittaa nyt sitä, että kun lapsesta asti ei tarvitse olla pellolla töissä vaan opitaan yhä aikaisemmin lukemaan ja käytetään ties mitä interaktiivista lelua, saadaan yhä enemmän virikkeitä jo pienenä. Tämä edesauttaa älyllistä kehitystä.
Tulevaisuudessa keskimääräinen älykkyys lisääntyy. Tämän on todennut jo Tri Flynn ties miten kauan sitten, ja kun puhutaan ns. Flynn-efektistä, tarkoitetaan nimenomaan tätä, keskimääräisen älykkyyden nousua. Kansa on fiksumpaa kuin 50 vuotta sitten, se on fakta. Ja ellei mitään maailmanlaajuista katastrofia tapahdu, 50 vuoden kuluttua se on eksponentiaalisesti fiksupi kuin nyt.
Tarkoitin tuolla ajatuksella älykkyydestä joka on häviämässä sitä että lapsillekin tarjotaan leikit kaikki valmiina, enää ei tarvitse vaivata päätään mitä pelaisi tai leikkisi. Samoin työelämässä, valmiin koneen ääressä painellaan nappeja päivästä toiseen, enää ei tarvitse miettiä mitä ja miten jonkun asian tekee.
"Siinä missä ennen eloonjäämisen ja menestymisen edellytyksenä ennen oli ensisijaisesti fyysinen voima, nykyisin sen edellytyksenä on henkiset kyvyt."
Tuosta olisin erimieltä, monessakin asiassa esimerkkinä viisikymmentävuotta sitten eläneet ihmiset joutuivat miettimään ja keksimään omia ratkaisuja ongelmiin koska kaikesta oli pula, jokapäiväisen elämän keskellä, pelkkä fyysinen voima ei auta, piti olla myös kekseliäisyyttä ja älykkyyttä selviytymiseen.
Kyllä olet oikeassa tuosta koneiden kehittämisestä siihen tarvitaan älykkäitä ihmisiä ja siihen työhön luultavasti niitä älykkäitä riittää. Mutta ovatko kaikki joilla on korkea äo jossain koneita kehittämässä, eivät, välttämättä eivät ole kehittämässä yhtään mitään. Mitä sillä älykkyydellä tekee jos ei sitä tarvitse mihinkään käyttää.
Tuostakin pellon kuokkimisesta olen erimieltä, etteikö siinä voisi älykäs kuokkiessaan kehittää koneita joilla tehdä asia hieman helpommin, niinkuin on tapahtunut.
Toisaalta tuohon väheneekö vai lisääntyykö älykkyys pitäis tehdä tutkimus jonka perusteella voisi prosentit väestöstä laskea kymmenen vuoden välein, nyt se on vain epävarmaa, jonkun tutkimuksen mukaan älykkyyden arvellaan lisääntyvän.
http://www.indiana.edu/~intell/flynneffect.shtml
"Tarkoitin tuolla ajatuksella älykkyydestä joka on häviämässä sitä että lapsillekin tarjotaan leikit kaikki valmiina, enää ei tarvitse vaivata päätään mitä pelaisi tai leikkisi."
Tuo on totta ainakin sikäli, että esimerkiksi 20 vuotta sitten legot olivat vielä legoja, eivät mitään kokonaisia linnoja tai laivoja. Uskon kuitenkin, että se ei johda lasten tyhmenemiseen, vaan että älykkäät vain etsivät uusia virikkeitä. Uskoisin virikkeiden määrän vaikuttavan suuresti älykkyyden kehitykseen, joten siihen on nykypäivänä paljon enemmän mahdollisuuksia kuin käpylehmien aikaan.
Hyvin usein leluja, pelejä ja elokuvia suunnitellessa (niin aikuisille kuin lapsille) unohdetaan, että tärkeintä kokemuksessa on kuitenkin aina mielikuvituksen ja luovuuden käyttö. Lukiessamme esimerkiksi hyviä kirjoja, joudumme kuvittelemaan lähes kaiken, ja mikäs sen mukavampaa. Myös hyvät lelut, pelit, elokuvat jne. käyttävät juuri mielikuvitusta hyödykseen. Ikävä kyllä varsinkin amerikkalaiset näyttävät menevän aivan päinvastaiseen suuntaan. Tästä syystä olisi hyvä saada suomalaisille vähän muunkinmaalaisia vaikutteita. Vaikkapa japanilaisia.
"Samoin työelämässä, valmiin koneen ääressä painellaan nappeja päivästä toiseen, enää ei tarvitse miettiä mitä ja miten jonkun asian tekee."
On kuitenkin lukuisia ammatteja, joita ei voida automatisoida. Vaikkapa myyjä, graafikko, poliisi ja vaikka mitä muita. Lähes jokainen työkseen tietokoneen ääressä istuva huomaa, ettei tietokone tee oikeasti mitään hänen puolestaan, vaan ainoastaan tehostaa/helpottaa hänen työtänsä. On totta, että "liukuhihnatyöt" on automatisoitu hyvin pitkälle, mutta eivät ne toisaalta olisi älyä vaatineet aikaisemminkaan, lähinnä kärsivällisyyttä ja kestävyyttä.
"Tuostakin pellon kuokkimisesta olen erimieltä, etteikö siinä voisi älykäs kuokkiessaan kehittää koneita joilla tehdä asia hieman helpommin, niinkuin on tapahtunut."
Itse asiassa ei voi. Yhteisöjen ollessa kyseessä kehityksessä on aina kyse myös määrästä. Ei auta, vaikka yhdellä kuokkijalla riittäisi työn lisäksi energiaa ja ideoita kehittää kuokkaa paremmaksi. Jonkun pitäisi myös keksiä esimerkiksi teräksen valmistus, josta puolestaan saataisiin parempi valmistusaine sitä kuokkaa varten. Sellainen ei enää onnistukaan muun työn ohessa.
Esimerkiksi antiikin Kreikassa pelloilla raatoivat orjat ja kotona naiset, jolloin vapailla miehillä oli aikaa harrastaa filosofiaa, kuvanveistoa, runoutta, politiikkaa jne. Venäjä pysyi pitkään kehittymättömänä maana muiden maiden teollistuessa maaorjuuden ansiosta.
1900-luvun tekninen ja teollinen kehitys ruokkii itse itseään. Mitä enemmän koneilla saadaan aikaan, sitä enemmän jää aikaa ja resursseja kehittää uusia koneita. Ja se ei välttämättä ole hyvä asia luonnon ja näin ollen ihmistenkään kannalta.
"Siinä missä eloonjäämisen ja menestymisen edellytyksenä ennen oli ensisijaisesti fyysinen voima, nykyisin sen edellytyksenä on henkiset kyvyt. Tämä on mielestäni varsin selkeä kehityslinja, joten en ymmärrä kuinka voit väittää päinvastaista. "
Luulekko sie, että kun ennen on peltoa kuokittu, se äly on johonkin vähentynyt ja että nyt kun opetellaan koko ajan uusia tietokonepelejä, äly on lisääntynyt? Ei se fyysisen voiman käyttö mitenkään älyä poissulje.
Ei - kyllä sitä on oltu suunnilleen samanlaisia älyltä ennenkin, paitsi vähän parempia.
Nykyään alkaa tulla niin jumalattomasti dementoituneita ja lapslla on kaiken maailman hahmotushäiriöitä ja autismia enemmän lääketieteen kehittymisen takia.
"Luulekko sie, että kun ennen on peltoa kuokittu, se äly on johonkin vähentynyt ja että nyt kun opetellaan koko ajan uusia tietokonepelejä, äly on lisääntynyt? Ei se fyysisen voiman käyttö mitenkään älyä poissulje."
Ei sulje pois, tai ainakin toivon niin, koska käyn itsekin välillä punttisalilla ;-) Kysymys on lähinnä siitä, että ihmisillä on rajoitetusti aikaa ja energiaa. Jos kaikki aika ja energia menee fyysisen työn tekemiseen, ei jää enää aikaa tai energiaa älyn käyttöön.
Ihminen on varsin mukautuvainen otus, joten uskoisin, että älyn käytöllä on paljonkin tekemistä sen määrän (ja laadun) kanssa. Älyä ei yksinkertaisesti pääse käyttämään kaikissa töissä. Mitä enemmän on älyä vaativia töitä, sitä enemmän se ominaisuus korostuu ja kehittyy. Juuri siksi virikkeet ovat tärkeitä. Kuten lihakset, älykään ei kehity käyttämättä.
On myös otettava huomioon, että älykkyydellä, jota ei käytetä, ei ole mitään virkaa, ainakaan muiden silmissä. Jos pelkästään kuokit peltoa, niin yhteiskunnan kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, mikä älykkyysosamääräsi on, kunhan vaan kuokka pysyy kädessä. Älystä on hyötyä vain, jos sitä pystyy käyttämään.
Yhtä lailla sinulla voisi olla geeniesi tai harjoittelun takia varsin vahvat lihakset, mutta mitä hyötyä niistäkään on, jos niitä ei käytä ikinä mihinkään?
"Nykyään alkaa tulla niin jumalattomasti dementoituneita ja lapslla on kaiken maailman hahmotushäiriöitä ja autismia enemmän lääketieteen kehittymisen takia."
Enpä tiedä, ovatko nuo lisääntyneet vai onko syynä vain se, että nykyisin niistä tehdään diagnooseja. Ovatko ihmisten sairaudet sitten vähentyneet lääkäreiden ansiosta? Ainakin kulkutaudeista ja useimmista tappavista taudeista on päästy eroon, mutta kyllä lääkärit varmaan jonkin verran myös aiheuttavat sairauksia. Ikävä kyllä.
Se on kuitenkin selvää, että esimerkiksi syövät lisääntyvät koko ajan, johtuen ihmisten tyhmyydestä ja piittaamattomuudesta. Ruoat ovat täynnä lisäaineita, on keksitty ilmansaasteet, makeutusaineet, asbestit, DDT:t, elohopeat ja vaikka mitä. Kaikki kaupasta ostettu sisältää jos jonkinlaista myrkkyä, jopa lääketabletteihin lisätään aspartaamia ja ties mitä muuta.
Kemianteollisuudella menee varmaan hyvin, mutta onko kiva, kun kaikki ihmiset kuolevat syöpään? Suomenkin elintarvikevirasto voisi ottaa jyrkemmän kannan lisäaineiden suhteen, eikä vain hyssytellä ja puolustaa elintarviketeollisuutta.
Nyt menee hieman asian vierestä, mutta menkööt. Tuosta syövästä sanoisin että syövän tutkimisessa ja syövänhoidon kehityksessä on menty eteenpäin ehkä enemmän kuin missään muussa lääketieteen alassa. Ei syöpä ole enää niin tappava tauti kuin kymmenen vuotta sitten. Uusia hoitoja kehitetään edelleen, on erillaisia yhdistelmäsytostaatti hoitoja, millin tarkkaa sädehoitoa ja uusimpana hoitona kehitettu mielenkiintoinen ns. boorineutronikaappaushoito.
Se että syövän uskotaan ihmisillä lisääntyvän johtuu siitä että syöpää tutkitaan ja etsitään erillaisilla seulontatutkimuksilla. Paranemisprosentti on sitä korkeampi mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä on todettu.
Syövän syntymekanismia ei tarkkaan tiedetä, mikä saa solun muuttumaan pahanlaatuiseksi, mikä mekanismi saa sen lisääntymään ja leviämään. Kaikkien aineiden kuten säilöntäaineiden, väriaineiden tai mm. saasteiden vaikutuksia solutasolla ei vielä tiedetä myös perintötekijöillä on syövän synnyssä oma vaikutuksensa.
"Kaikkien aineiden kuten säilöntäaineiden, väriaineiden tai mm. saasteiden vaikutuksia solutasolla ei vielä tiedetä myös perintötekijöillä on syövän synnyssä oma vaikutuksensa."
Lienee kuitenkin selvää, että erilaiset myrkyt aiheuttavat syöpää ja että ihmiset käyttävät näitä myrkkyjä, tosin sellaisissa määrissä, jotka aiheuttavat syövän vaikkapa yhdelle kymmenestätuhannesta. Kun ihminen on tekemisissä kymmenentuhannen erilaisen myrkyn kanssa, on syöpäriskikin luonnollisesti suurempi kuin yksi kymmenestätuhannesta.
Lisäaineiden ja muun sellaisen kanssa on selvästi havaittavissa sellainen linja, että mikä ei ole kiellettyä, se on sallittua ja sitä varmasti käytetään, jos se vain on edullista. Mikään uusi aine ei siis ole myrkyllinen, ennen kuin se sellaiseksi todistetaan. Niin kauan sitä saa vapaasti lisätä tuotteisiin.
Jos olisimme varovaisia, niin myrkyllisyys tutkittaisiin ensin kunnolla ja vasta sitten ryhdyttäisiin käyttämään ainetta, mikäli se on todella välttämätön.
Syövän lisääntyminen on tietääkseni todellinen ongelma. Siihen liittyy tietysti paljon muutakin, esimerkiksi väestön ikärakenne vaikuttaa syövän esiintymistiheyteen, koska vanhemmilla sitä on enemmän. Olisin kuitenkin aika yllättynyt, jos todistetusti syöpää aiheuttavat kemikaalit, lisäaineet jne. eivät lisäisi syöpään sairastuneiden määrää, vaan määrä pysyisi vakiona. Silloin ne eivät kai aiheuttaisi syöpää, vaan jokin aivan muu?
Tietysti on paljon aineita, joiden ei ole havaittu aiheuttavan syöpää tai muita sairauksia. Tuskin ne silti kovin terveellisiä ihmisille ovat, ellei niitä sisälly suuria määriä myös ihmisen luonnolliseen ympäristöön, eli puhtaaseen luontoon.
En oikeasti tiedä syövistä paljoa, toivon vain etten itse saa sellaista. Tällä hetkellä en koe voivani vaikuttaa asiaan niin paljon kuin haluaisin, eli en voi esimerkiksi valita lisäaineettomia ruokia, kun sellaisia ei juurikaan kaupoissa ole.
syövän hoitoon on löytynyt toistaiseksi vain "myrkkyjä". Sellaista lääkettä tai hoitoa syöpään ei vielä ole käytössä, joka ei vahingoittaisi elimistöä. Ero on vain siinä, että syövän kasvu vahingoittaisi vielä enemmän tai nopeammin.
Parempi vaihtoehto toistaiseksi olisi siis myrkytön ympäristö, hengitysilma ja kaikki mitä suuhun panemme mukaan lukien.
"Syövän hoitoon on löytynyt toistaiseksi vain "myrkkyjä". Sellaista lääketä tai hoitoa syöpään ei vielä ole käytössä joka ei vahingoittaisi elimistöä. Ero on vain siinä, että syövän kasvu vahingoittaisi vielä enemmän tai nopeammin."
Totta tuokin, syövän hoitoon käytetyt sytostaatit ovat myrkkyjä jotka ovat kehitetty tuhoamaan sairasta solukkoa. Sytostaattiyhdistelmähoidon tarkoituksena on tuhota syöpäsolut niiden eri kehitysvaiheessa, samoin sytostaatit tuhoavat elimistöstä myös verenkierron mukana vaeltamaan lähteneet syöpäsolut tai jo kasvamassa olevat etäispesäkkeet. Mutta eivät sytostaatti hoidot vahingoita muuta eliomistöä, rasitus elimistölle se kyllä on, esim. veriarvot saattavat laskea ja on joitakin sivuvaikutuksia. Tässäkin pitää asettaa asiat vaakaan, miettiä hyöty-, haittasuhde kumpi painaa puntarissa enemmän kun elämästä on kysymys.
"Parempi vaihtoehto toistaiseksi olisi siis myrkytön ympäristö, hengitysilma ja kaikki mitä suuhun panemme mukaan lukien."
Kyllä, mutta valitettavasti maailman muuttaminen saasteettomaksi hetkessä, ei onnistu joten joudumme elämään näissä olosuhteissa jotka nyt maailmassa vallitsevat. Siinäpä älykkäille lisää haastetta, kehittää saastettomia vaihtoehtoja, suurten saastuttajien tilalle.
Edellinen sukupolvi on aina ollut, ja tulee aina olemaan seuraavaa viisaampi & ahkerampi ja sen on täytynyt kestää kovempia koettelemuksia. Nykyajan nuoriso on aina ollut vetämätöntä siihen asti, kunnes seuraavan sukupolveen tultaessa se on muuttunut ihmeenomaisesti parhaaksi siihenastisista.
Kyllä tosiaan ennen kaikki oli paremmin, hiihdettiin kouluun, syötiin puuroa, miehet olivat rautaa, veneet puuta, ihmiset ystävällisiä, kesät lämpimiä, äidin tekemä pulla hyvää ja jopa nostalgiakin oli parempaa ennen vanhaan.
Kyllä sillä ensimmäisellä ameeballa on mahtanut olla mukavaa. Tai ainakin se oli järkyttävän kova jätkä.
Itse olen kyllä valmis myöntämään, ehkä nuoresta iästäni johtuen, että seuraava sukupolvi on varmasti omaani paljon parempi. Ja kaiken lisäksi toivon niin täydestä sydämestäni. Entä te muut?
Millä perusteella se edellinen on muuttunut parhaaksi? Itse en ole tällaista huomannut 63 v ikään tullessa. Ennemminkin olen huomannut, että sukupolvi toisensa jälkeen muuttuu vaan 'sivistymättömämmäksi'. Eli tieto ja kehitys siirtyy luonnollisesti polvelta toiselle, joten jälkimmäisellä on aina parempi pöytä katettuna tiedon puoleen, mutta muuta kehitystä elämisen taidoissa ei sitten olekaan nähtävissä.
"Itse olen kyllä valmis myöntämään, ehkä nuoresta iästäni johtuen, että seuraava sukupolvi on varmasti omaani paljon parempi. Ja kaiken lisäksi toivon niin täydestä sydämestäni. Entä te muut? "
Älykkyydestä en tiedä, mutta paremmuudesta ei ole mitään merkkejä. Mielestäni viimeaikaisia suuntauksia nuorten keskuudessa ovat: vähäinen liikunta, lihavuus, liikaa makeita ruokia ja väkeviä juomia, selkä- ja niskavaivoja jo pienenä, masennusta, tyhjyyttä, hällä väliä -meinikiä, itsekkyyttä, ahneutta, luonnosta piittaamattomuutta, kerskakulutusta.
Eihän se välltämättä nuorten vika ole, kun syntyvät tällaiseen maailmaan, mutta kuitenkin.
uskon ja toivotaan että heille annetaan siihen myös mahdollisuus. Näyttää vähän siltä että mallit joita nykyisin vallalla oleva porukka jättää jälkipolville antaa aika surkeat eväät. Toisaalta koettelumukset kasvattavat parempia ihmisiä.
että kautta aikojen varmaankin on nuorisoa parjattu, ja vallassa oleva polvi on ollut niin hienoa ja hyvää että... Elikkä n. 30 vudessa vetelyksestä valioksi ja sitä rataa.
Parempi pöytä? Vanhempieni sukupolvella oli aina töitä ja inflaatio hoiti asuntovelat. Mitenkäs nykyään kun nelikymppisissäkin on pätkätyöläisiä jotka eivät ole koskaan päässeet kunnolla elämän syrjään kiinni. Tämän päivän 30:sistä harvat voivat haaveilla kesämökeistä sun muusta luksuksesta.
"Tämän päivän 30:sistä harvat voivat haaveilla kesämökeistä sun muusta luksuksesta."
Niin paitsi ne jotka ovat syntyneet rikkaiksi, tai ne joilla on sellaista älykkyytä hankkia ammatti jossa menestymisen ja uralla eteneminen on mahdollista, huom. alle kolmikymppisissä on myös jokunen kunnanjohtaja, vain esimerkin mainitakseni. Joku osaa käyttää älykyyttään joku taas ei. Mitenkä viiskytvuotta sitten eläneet kolmekymppiset, haaveilivatko he kesämökeistä ja luksuksesta, tais heillä mennä se aika tämän sukupolven eteen töitä tehdessä.
Mutta tosiasia on että nykyään ei pitkäkään opiskeluaika takaa varmaa leipää, toisin kuin ennen. Oppiarvolla jolla ennen syöksyttiin suoraan johtoportaaseen viiletetäään nykyään kortistoon(Minäkin työttömänä varsin muodikkaalta alalta kohtuukoulutuksella). Menestymisessä pitäisin tärkeämpänä suhteita ja säkää kuin älykkyyttä.
Tuosta 50v. sitten kolmekymppisistä: Niillä ainakin oli touhua ja asiat ehkä muutenkin paineettomampia. En väitä että helppoa oli silloinkaan mutta heillä oli hyvää tuuria asuntovelkojen suhteen & 50000 työtöntä oli katastrofi.
En lukenut kaikkia viestejä, mutta joku kirjoittaja mainitsi, että nykyisellään vaaditaan enemmän fyysisten ominaisuuksien sijasta psyykkisiä ominaisuuksia, jonka tietysti pitäisi edistää älykkyyden käyttöä.
Se, että olen kuullut huhuja keskimääräisen älykkyysosamäärän laskemisesta nykyaikana ei tule yllätyksenä. En ole varma onko koko asia totta, mutta jos on, epäilen syyksi yleensä ihmisten vapaa-ajan yksinkertaistumista ja kasvatusta. Kun epäillään älykkyydestä noin 50% syntyvän ympäristön vaikutuksesta, on kasvatus äärimmäisen tärkeää. Nykyään kuulee puhuttavan paljon perheongelmista ja vanhemmista, jotka eivät välitä lapsistaan. Ennen kenties kasvatettiin lapset tarkemmin ja luovemmin, silloin ei nimittäin heitä voinut työntää television eteen tai tietokoneen ääreen.