Nykyinen virallinen karjalan kieli Karjalan Tasavallassa on pitkälti pantu noudattamaan aunuksen eli livvin kielen sanastoa ja rakenteita. Sitä opetetaan mm. Petroskoin yliopistossa.
Livvin kieli on kuitenkin alunperin jonkinlainen sekoitus vepsästä ja karjalasta. Varsinainen karjalankieli on säilynyt Tverissä ja joissain Karjalan eteläisimmissä kylissä. Puhtaimmillaan se sointui ennen sotaa Suojärvellä ja Repolassa.
Kysymykseni on kuitenkin hyvin lingvistinen:
Miksi livvin kielessä on a-päätteisten ja ä-päätteisten substantiivien ja adjektiivien perusmuoto muuttunut u- ja y-päätteiseksi? Esimerkiksi akka~akku,hukka~hukku, mettshä~mettshy, j.n.e. Tämä ilmiö ei voi juontaa juurtansa vepsän kielestä, koska vepsän kielessä ei vastaavaa ilmiötä esiinny.
Voiko joku valistaa minua?
Livvin kieli on kuitenkin alunperin jonkinlainen sekoitus vepsästä ja karjalasta. Varsinainen karjalankieli on säilynyt Tverissä ja joissain Karjalan eteläisimmissä kylissä. Puhtaimmillaan se sointui ennen sotaa Suojärvellä ja Repolassa.
Kysymykseni on kuitenkin hyvin lingvistinen:
Miksi livvin kielessä on a-päätteisten ja ä-päätteisten substantiivien ja adjektiivien perusmuoto muuttunut u- ja y-päätteiseksi? Esimerkiksi akka~akku,hukka~hukku, mettshä~mettshy, j.n.e. Tämä ilmiö ei voi juontaa juurtansa vepsän kielestä, koska vepsän kielessä ei vastaavaa ilmiötä esiinny.
Voiko joku valistaa minua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viron kielessä loppuvokaali on monista sanoista (perusmuodossa) kokonaan kadonnut. Olisiko livvin kieli ollut kehittymässä samaan suuntaan? A ja u äännetään paljon suppeammin huulin kuin a ja ä, joten ne ovat ikään kuin vaimeampia äänteitä. Tämä viittaisi siihen, että viron tyyppinen kehitys olisi mahdollinen.
Piti tietenkin kirjoittaa, että y ja u ovat ne "suppeammat" äänteet.
>> Tämä viittaisi siihen, että viron tyyppinen kehitys olisi mahdollinen.
Tuohan selittää koko asian todellakin loogisesti, ja nimenomaan siten, että vokaalimuutos on sittenkin vepsän kielen vaikutusta. Vepsän kielessä kun on tuo loppuvokaali yleensä kadonnut. Karjalaiset, jotka asettuivat vepsäläisten keskuuteen Aunukseen eivät hypänneet suoraan vepsäläiseen lyhyeen loppuvokaalittomaan asubstantiivi- ja adjektiivimuotoon, mutta heillä ei enää ollut "pokkaa" puhua yhtä jämäkästi kuin aiemmilla kotiseuduillaan pohjoisempana.