En tiedä mitä helvettiä mulle on tapahtumassa, mutta saan välillä aivan järkyttäviä raivokohtauksia jotka kohdistuvat vain tiettyyn henkilöön (ei kuitenkaan mitään henkilökohtaista). En saisi muiden ihmisten edessä mitään tällaisia kohtauksia, enkä ole saanutkaan. Vain tämän yhden. Silti hän ei ole syyllinen! Hänen ei tarvitse tehdä mitään, kun saan kohtauksen.. huudan kurkku suorana, olen aggressiivinen.. VÄKIVALTAINEN!!
En kertakaikkiaan ymmärrä mistä tämä johtuu?! Alkanut tässä lähiaikoina.. En tiedä mitä tekisin, mistä hakisin apua?? Olen todella masentunut.. päässäni pyörii myös itsetuhoisia ajtuksia.. En taida kestää enää..
En kertakaikkiaan ymmärrä mistä tämä johtuu?! Alkanut tässä lähiaikoina.. En tiedä mitä tekisin, mistä hakisin apua?? Olen todella masentunut.. päässäni pyörii myös itsetuhoisia ajtuksia.. En taida kestää enää..
Vastaukset 6
Vanhimmat
En äkkiä osaa sanoa mistä johtuu, mutta jotkut ihmiset aiheuttavat joillekin todella kummallisia tunteita, jotka aiheuttavat myös suunnattomia raivontunteita. Joka tapauksessa asiaan kannattaa perehtyä tarkemmin kaikilla tasoilla.
Voisiko olla, että tuo raivoa aiheuttava henkilö jollain lailla väheksyy ja aliarvioi sinua tietämättään tai tietoisesti tai sitten ikäänkuin hyväksi käyttää sinua henkisesti omia päämääriään varten ja sinä aistit sen henkisellä tasolla ja koet sen tähden suunnattomia raivontunteita. Eli voisiko tuo henkilö olla asennoitunut sinuun tietyllä alentuvalla tai ”kaikkitietävällä” tavalla tms. Entä onko tämä henkilö sinulle tuttu vaiko vieraampi henkilö?
raivon tunteita. Sen käyttäytyminen ajaa raivon partaalle se ei usko mitään mitä sanon, koko ajan tuijottaa ja hymyilee ja sanoo ihmeissään raivostuttavia kommentteja. Kiehun raivosta joka kerta "terapian" jälkeen.
Terapiasuhteeseesi liittyy mitä ilmeisimmin mustavalkoinen valta-asetelma, jossa terapeutti on sinun ulottumattomissasi (sinun yläpulellasi) ja sinä olet tuossa suhteessa ikäänkuin jo ennalta asetettu (alistettu) tiettyyn rooliin. Kun koet raivoa, niin silloin terve tietoisuutesi ja alitajuntasi kapinoivat tuota kammottavaa asetelmaa vastaan. Siis reaktiosi olisivat edelliseltä pohjalta aivan terveitä reaktioita.
Voitko ja oletko koskaan raivonnut tälle terapeutillesi avoimesti ja suoraan kohdattuasi hänet ja kertonut tunteesi häntä kohtaan näin suoraan? Ehket ole voinut, koska terapeuttisi käsittäisi sinut luultavasti aivan väärin ja osoittaisi vain enemmän "ylimielisyyttään" sinua kohtaan, jolloin kokemasi raivo varmastikin vain moninkertaistuisi!
Jos et tule kuulluksi "terapeuttisi" taholta, vaan tulet joka kerta vain loukatuksi suunnattomalla tavalla, niin eiköhän sinun pitäisi etsiä sellainen taho, jossa sinua kuunneltaisiin ja sinut ja asiasi huomioitaisiin.
Kukaan normaaleilla aisteilla varustettu ihminen ei kestä jatkuvaa väheksyvää ylimielisyyttä itseään kohtaan, alkamatta kokea siitä suunnattomia raivontunteita. Monet eivät kuitenkaan tällöin ymmärrä, että mistä oikein on kysymys, jonka johdosta he saattavat kokea itse suunnatonta syyllisyyttä kokemastaan raivosta!
Ehkäpä sinun olisi pyydettävä tämä terapeuttisi kanssasi yhteisterapiaan, jolloin joku kolmas henkilö selvittäisi "terapoisi" teidän keskinäisen suhteenne oikeanlaiseksi!
Tuo ensimmäinen kommentti toisen henkilön mahdollisesta piilevästä ylimielisyydestä tms on yksi hyvä teoria. Toinen, mikä minulla tulee mieleen on tuon toisen henkilön mahdollinen "liiallinen nöyryys". Voisiko näin olla? Joskus sellaistakin ihmistä kohtaan voi tulla raivoa, joka on ylikiltti ja joustava "lammas", joka ei tuo esiin omaa tahtoaan tai sano vastaan missään. Sitten yksi vaihtoehto on sekin, että toinen ON OLLUT tuollainen ylikiltti perässähiihtäjä, mutta on alkanut nyt osoittaa omaakin tahtoaan. Vaikka järki sanoisi muuta, niin tuollainen voi hyvinkin pistää raivostuttamaan, jos ei ole tottunut "vastustukseen" toisen taholta. Vaikea sanoa enempää, kun en tiedä tilanteesta muuta. Mutta tuollaisia tuli mieleen. Samaten mieleen tuli se, että oletko mies vai nainen? Jos nainen, käytätkö e-pillereitä tai kärsitkö mahdollisesti PMS-oireista? Minulla PMS voi joskus aiheuttaa ihan silmitöntä raivoa, jota en tosin kyllä käytännössä kehenkään pura. Jos kuitenkin raivosi kohdistuu vain tähän yhteen henkilöön, niin... Hmm. Onko hän vain parhaiten saatavilla? (Eli joku arjessa läheinen.)
Niin nuo kommentit oli tosiaan ihan hyviä.. tuo ylimielisyys saattaa toisinaan raivostuttaa mua. Ja nainen siis olen.. olen PMS:ääkin miettinyt, mitä oireita siinä itse asiassa on? Tulevatko JOKA KERTA ennen menkkoja? Ja voivatko tulla kolme viikkoakin ennen alkamista..? Hmmh.. en tiedä sitten..
PMS kolme viikkoa ennen kuukautisia kuulostaa kyllä jo vähän liian aikaiselta... Mutta tuosta, että tuleeko PMS aina ennen kuukautisia. Ei minulla ainakaan. Jos olen muista syistä stressaantunut/ahdistunut/masentunut, on PMS usein rajumpi. Joskus taas ei tule juuri mitään oireita. Mutta nimenomaan stressissä PMS saattaa vielä jotenkin pitkittyä ja ikään kuin jäädä päälle masennuksena/raivona. Vaikea tuosta on tietysti sanoa, että kumpi on muna ja kumpi kana, mutta se minulla on ainakin ihan selvä ilmiö, että stressi ja ahdistus aiheuttavat hyvin usein myös pahan PMS:n. Minulla ensimmäinen PMS-oire on usein juuri tuo raivo. (Yleensä n. viikkoa ennen menkkoja, mutta voi joskus tulla vähän aiemminkin -tai vähän myöhemmin.) Tuo raivoni on tarkemmin ottaen sellaista, että olen hyvin räjähdysherkkä enkä kestä raivostumatta pienintäkään ongelmaa. Esim vaatekaapista tippuva paita voi raivostuttaa valtavasti. Tai kadulla vastaan tulevan katse. Paha PMS alkaa sitten muuttua raivosta pikkuhiljaa enemmän masennukseksi ja itkuisuudeksi, mitä lähemmäs menkkoja mennään. Fyysisiä oireita ovat lähinnä rintojen turvotus, joka nyt minua ei suuremmin haittaa. Veikkaan, että sinulla ei välttämättä ole kyse pelkästä PMS:stä, mutta se saattaa kuitenkin aika paljon muun pahan olon ohella aiheuttaa niitä "raivopiikkejä". Kuten minullakin... http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00163 http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/394552?hyvinvointi-olen_nainen-hormonit http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0100/5.htm