kevyenliikenteen väylä eiole kilpaharjoittelurata.
pk seudulla on paljon pyöräteitä.
pyörätiellä pitää ajaa jos sellainen on.
pk seudulla kehän 3 sisällä eivoi pyöräiilätehokkaasti.
kuntopyörä ja spinnig on parempi ja juokseminen krostrainer hiihto yms.
pyöräily on puhdas maaseudulla harjoitettava laji.
pk seudulla on paljon pyöräteitä.
pyörätiellä pitää ajaa jos sellainen on.
pk seudulla kehän 3 sisällä eivoi pyöräiilätehokkaasti.
kuntopyörä ja spinnig on parempi ja juokseminen krostrainer hiihto yms.
pyöräily on puhdas maaseudulla harjoitettava laji.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä pyöräily täällä Kehä III:n sisälläkin onnistuu. Välillä vaatii hiukan ääntä ja pitkää pinnaa, kun jalankulkijat poukkoilevat tolkuttomasti pitkin ja poikin kevyenliikenteenväyliä ymmärtämättä liikennesäännöistä mitään. Koirankusettajat ovat kaikkein pahimpia vaaratekijöitä.
Oikeinsuunnitellulla pyörätiellä pystyy helposti pitämään riittävää nopeutta. Se on totta, että monet pyörätiet on pilattu huonolla suunnittelulla. Välillä tuntuu, että rahaa kevyenliikenteen väyliin käytetään vähintään riittävästi täällä Kehä III:n sisällä, mutta taito käyttää tuota rahaa ei ole kovin korkea.
Vähän outo kirjoitus. Eikö Kehä 3 sisäpuolella voi pyöräillä tehokkaasti. Pyöräily on puhdas maaseudulla harjoitettava laji??? Ei voi olla totta!
Ja kyllä, pk.seudulla on tosiaan paljon pyöräteitä.
paljon asiaakin. Taitaan vaan olla niin, että sellaisia varsinaisia pyöräteitä, joissa ei saisi likkuua muuten kuin pyörällä, on vähän.
Niinpä kevyen liikenteen väylät - olipa niillä pyörälle osoitettu oma kaista tai ei - ovat muodostuneet monipuolisiksi ulkoilu- ja urheiluväyliksi. Kansanterveyden kannalta näin on hyvä.
Pyöräilijän kannalta on rassaavaa, että väylillä liikkuu koirantaluttajia, joilla usein on montakin koiraa pitkissä hihnoissa, on rullaluistelijaa ja hiihtäjää, jotka heiluttavat sauvojaan laajalle, on lastenvaunuja ja rattaita, jotka ovat harmittomia kulkijoita, voi olla vanhuksia ja invalideja rollaattoreineen tai sähköpyörneen tai veivattavineen tai pyöräpotkureineen. Sitten pidetään vielä torikokouksia pitkin väylää kuljetaan kolme, neljä rinnan, ei katsota koskaan taakse, jos vaihdetaan suuntaa, ajetaan kaksi kolme aina rinnakkain ja keväisin harrastetaan temppuja ja pyöritään ympyrää keulien ja hyppien, hypitään narua. Kehä kolmosen ulkopuolella on vielä semmoisia näkymiä, että saattaapi nähdä hevosenkin rattaineen väylällä liikkuyvan, mopoilijoita sujahtelee silloin tällöin. Paikka paikoin on mopoilijoille ajo-oikeus osoitettukin ja joillain pätkillä autoillekin.
Joten eipä todellakaan ole aineksia kilpaharjoitteluun.
Pääkaupunkiseudun yksi verraton etu on se mainio ulkoilukartta, jota ilman ainakin tällainen maalaistollo olisi ihan hukassa. Kartan kanssa ainakin tietää melko tarkkaan, millä seuduilla on hukassa ja miten sieltä pääsee taas ihmisten ilmoille. Lisäksi siitä löytää vaihtoehtoisiakin reittejä, jos joku osoittautuu toivottomaksi kulkea.
Kyllä pyöräilijän elintila kautta maan on liikenteessä viime vuosina olennaisesti vähentynyt ja silti joillakin on otsaa kutsua näitä kevyen liikenteen väyliä pyöräteiksi.
Pitäisi koirankusettajainkin ynnä rollaattorimummojen sekä lastenvaunuja lykkivien tyttösten ymmärtävän että ovat _liikenteessä_ ja siellä saattaa olla joku muukin _liikenteessä_.
vtuprklstn!
...on lähes mahdotonta näillä kevyen liikenteen väylillä.
Mutta sitä ei siellä ole tarkoitettukaan tehtäväksi.
Kaverini ajaa hikilenkkinsä kiertämällä esim Bodom-järveä tai ajamalla Veikkolan suuntaan.
Eli treenaukseen muut väylät on parempia,kuin nuo kevyenliikentten väylät.
Itsekkin olen ajanut Kirkkonummelle ja takaisin ja vasta Espoonlahden sillan jälkeen pääsee ajamaan kovempaa.
Samoin Bodomin kiertämisessä on ongelmana tien kapeus,muutoin reitti on hyvä mäkisyydessään ja vaihtelevuudessaan.
itä-uudenmaan porukka treenailee varmaankin Porvoon suuntaan.
Eihän ole tarkoituskaan ajaa kovaa siellä missä muitakin liikkuu.
Totta kyllä,että jokainen saisi mennä itseensä,jotta kaikkien liikkuminen sujuisi.
Itse kävelen aina reunassa,nimenomaan oikeassa reunassa,jos se vain on mahdollista.
Peili eteen kaikille: Teenkö liikenteessä jotakin sellaista,joka voi haitata muita,muilla tavoin liikuvia siellä!!
Itse ajan kaupunkialueella pyörällä niin,että kireimmässäkin tilanteessa saan pyörän pysähtymään ja niin se pitäisi olla kaikilla.
Jos ajaa kovin paljon yli 20km/h, on aina riski,ettei ehdi tarvittaessa pysähtyä.
Käyttäkää aivojanne. Ja Kypärää!
Hei, täällä on näköjään joku toinenkin, joka on löytänyt pyörästään jarrut ja osaa myös käyttää niitä. Hyvä.
Onhan se niin, että pyöräilijällä todella on ongelma, jos häntä rassaavat muut yleisillä liikenneväylillä kulkevat ihmiset tai eläimet. Nykypyörissä on niin hyvät jarrut, että ei pitäisi olla mikään ongelma saada hiljennetyksi tai pysäytetyksi tarvittaessa. Jos sitä taas ei pysty tekemään jonkin päässä olevan syyn vuoksi, ongelma ei todellakaan ole niissä muissa kulkijoissa.
Ottakaa se vaikka lenkkiä tehostavana intervalliharjoitteluna. Ja olkaa tyytyväisiä, että ette vieläkään ajaneet kenestäkään yli. Siitä saa isot rapsut kevyenliikenteenväylälläkin. Ajoneuvon kuljettaja kun on aina, joka paikassa vastuussa siitä, että kuljettaa värkkiään aiheuttamatta sillä vaaraa.
Liikennesäännöt on tehty pienempien, suojattomampien (ja tyhmempien) suojaksi. Annetaan asian olla niin.
pyäräilyn TOSIproot ei käytä jarruja! älä lässytä.
Tässä tuli veli vahvasti todistamaan juuri kirjoittamani sisällön puolesta.
Jos asenne ei sovi kevyenliikenteenväylälle, ei sinne sovi fillarikaan, vaikka se olisi kuinka kevyt ja ketterä muuten.
Pyörätieläkin on säännöt. Niitä sääntöjä tulee myös jalankulkijoiden noudattaa - jopa koirankusettajien. Vain silloin se on turvallinen paikka liikkua.