Olipa kerran

Sattui jo jonkin aikaa sitten. Pomon pikkupomon mielestä olin huono työntekijä. En kuulemma ollut tarpeeksi äänekäs, en tarpeeksi vastuullinen. Epäiltiin pärjäänkö töissäni ollenkaan. Pomo haukkui lyttyyn ja mollasi. Olin vasta valmistunut ja työkokemukseni oli vielä tuossa vaihessa mielestäni riittämätön,kun vertaa niihin toisiin työntekijöihin jotka ovat tehneet samaa duunia kymmeniävuosia, ja hallitsevat työn kiemurat. Mutta silti, olin surkimus. Iski kova vuoden mittainen morkkis.

Seuraavassa kehityskeskustelussa olin jo hieman parempi,omaa persoonaani en kyllä millään tavoin muuttanut, sitten ensimäisen kehityskeskustelun, mutta silti piti kehittää sitä ja tätä.

Ja viimeisimmässä kehityskeskustelussa aloin jo pomon ja pikkupomon mielestä olla paljon parempi.Enkä siltikään ole muuttunut persoonana. Itse olen käymistäni koko kehityskeskusteluista sitämieltä, että vasta muutaman työvuuoden jälkeen minut on vasta otettu työryhmään ja hyväksytty sellaisena kun olen, siksi olen saanut jopa jo kehuja.

Hassua tässä on se että kyseinen kehityskeskustelunpitäjä, ei itse ole edes samassa rakennuksessa töissä, saati itse nähnyt miten hoidan hommani.

Toisten työntekijöiden pikkupomon ennakkoluulot näemmä painavat näissä kehitykeskusteluissa eniten.

Uskon, kun taas uusi työntekijä tulee mukaan kuvioihin, hän kokee saman vuosien piinan ennekuin saa positiivistapalautetta osakseen.

Mielestäni kokemani kehityskeskustelut ovat olleet aivan perseestä, eivätkä parantaneet ammattitaitoani mitenkään.

Joskus keskustelu rakentavassa mielessä pomon pikkupomon kanssa on eduksi ja hyödyksi, mutta käymäni kehityskeskustelut ainakin aluksi olivat laukaista harkinnan työttömyyskassaan siirtymiseen.

Yhteenveto: Säännölliset vuoden/puolenvuoden kirjallisestikäytävät kehityskeskustelut luovat joko lisää tarmoa työskentelyyn, tai vievät mehut lopullisesti.

Kertokaapa omia kokemuksianne.
12074
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

"En kuulemma ollut tarpeeksi äänekäs, en tarpeeksi vastuullinen. Epäiltiin pärjäänkö töissäni ollenkaan. Pomo haukkui lyttyyn ja mollasi." jos työelämä on tuollaista,niin toivon tuollaiselle firmalle hyvin lyhyttä ikää. en päivääkään olisi tuolla töissä. olen yli 40v,ja siis työelämässä,mutta eipä ole tuollaista vittuilua vielä vastaan tullut.(eikä tule) tai, no olihan yksi tapaus,jossa 30v samoja hommia tehnyt cnc-koneistaja oli koneellaan,kun pomo tuli sanomaan,että eikö sitä nyt pikkuisen nopeammin saisi tehtyä. koneen kuski sanoi,että siinä on vittu veivit ala veivata,onko se irtisanomisaika kaks viikkoa. pomo sanoi,että leikillänihän minä. kuski sanoi,että paras pitää turpansa kiinni,jos ei mitään puheellaan tarkoita. kaverin palkka oli noussut seuraavaan tiliin 1.50mk

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tälläinen kehityskeskustelu kirjoitti:

Sattui jo jonkin aikaa sitten. Pomon pikkupomon mielestä olin huono työntekijä. En kuulemma ollut tarpeeksi äänekäs, en tarpeeksi vastuullinen. Epäiltiin pärjäänkö töissäni ollenkaan. Pomo haukkui lyttyyn ja mollasi. Olin vasta valmistunut ja työkokemukseni oli vielä tuossa vaihessa mielestäni riittämätön,kun vertaa niihin toisiin työntekijöihin jotka ovat tehneet samaa duunia kymmeniävuosia, ja hallitsevat työn kiemurat. Mutta silti, olin surkimus. Iski kova vuoden mittainen morkkis.

Seuraavassa kehityskeskustelussa olin jo hieman parempi,omaa persoonaani en kyllä millään tavoin muuttanut, sitten ensimäisen kehityskeskustelun, mutta silti piti kehittää sitä ja tätä.

Ja viimeisimmässä kehityskeskustelussa aloin jo pomon ja pikkupomon mielestä olla paljon parempi.Enkä siltikään ole muuttunut persoonana. Itse olen käymistäni koko kehityskeskusteluista sitämieltä, että vasta muutaman työvuuoden jälkeen minut on vasta otettu työryhmään ja hyväksytty sellaisena kun olen, siksi olen saanut jopa jo kehuja.

Hassua tässä on se että kyseinen kehityskeskustelunpitäjä, ei itse ole edes samassa rakennuksessa töissä, saati itse nähnyt miten hoidan hommani.

Toisten työntekijöiden pikkupomon ennakkoluulot näemmä painavat näissä kehitykeskusteluissa eniten.

Uskon, kun taas uusi työntekijä tulee mukaan kuvioihin, hän kokee saman vuosien piinan ennekuin saa positiivistapalautetta osakseen.

Mielestäni kokemani kehityskeskustelut ovat olleet aivan perseestä, eivätkä parantaneet ammattitaitoani mitenkään.

Joskus keskustelu rakentavassa mielessä pomon pikkupomon kanssa on eduksi ja hyödyksi, mutta käymäni kehityskeskustelut ainakin aluksi olivat laukaista harkinnan työttömyyskassaan siirtymiseen.

Yhteenveto: Säännölliset vuoden/puolenvuoden kirjallisestikäytävät kehityskeskustelut luovat joko lisää tarmoa työskentelyyn, tai vievät mehut lopullisesti.

Kertokaapa omia kokemuksianne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu