Lueskelin tässä Solmu-lehden sivuilta Jukka O. Mattilan kirjoitusta Helsingin Sanomissa 25.3.2005.
Kirjoitus löytyy netistä mm. osoitteesta
http://solmu.math.helsinki.fi/2005/erik/JukkaOMHeSa.html
otsikolla "Algebran taitojen puutteet helppo jäljittää"
Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:
"Algebran taitojen puutteen syyt ovat niin harvinaisen selvät, että tähän asiaan ei työryhmää tarvita. Lähtökohta juontuu tarkasti sanottuna vuoteen 1985, jolloin yläasteelta poistettiin valtioneuvoston päätöksellä yli 40 tuntia matematiikkaa.
...
Silloinen matematiikan ylitarkastaja vähätteli algebraa "temppuopiksi". Temppujen opiskelun sijasta olisi pitänyt muodikkaammin "soveltaa". Matemaattisten aineiden opettajien koulutuspäivillä saarnattiin jatkuvasti yhtä aikaa temppuoppia vastaan ja soveltamisen puolesta. Ei siis ollut ihme, että "temppuoppi", eli Tarvaisen ja Kivelän peräänkuuluttama algebra, ei ollut suosiossa."
Tällainen käsitys algebran asemasta matematiikan tutkimus- ja sovelluskentässä tuntuu aivan käsittämättömältä, semminkin kun kysymyksessä on valtakunnallisesti vastuullisessa tehtävässä toimiva kouluhallituksen/opetusministeriön matematiikan ylitarkastaja.
Kysyisinkin, kenestä tässä oikein puhutaan? Kuka toimi tuolloin matematiikan ylitarkastajana? Oliko hänellä minkäänlaista pätevyyttä tähän tehtävään? Oliko hänet valittu tehtäväänsä puhtaasti poliittisin perustein?
Kirjoitus löytyy netistä mm. osoitteesta
http://solmu.math.helsinki.fi/2005/erik/JukkaOMHeSa.html
otsikolla "Algebran taitojen puutteet helppo jäljittää"
Kirjoituksessa todetaan mm. seuraavaa:
"Algebran taitojen puutteen syyt ovat niin harvinaisen selvät, että tähän asiaan ei työryhmää tarvita. Lähtökohta juontuu tarkasti sanottuna vuoteen 1985, jolloin yläasteelta poistettiin valtioneuvoston päätöksellä yli 40 tuntia matematiikkaa.
...
Silloinen matematiikan ylitarkastaja vähätteli algebraa "temppuopiksi". Temppujen opiskelun sijasta olisi pitänyt muodikkaammin "soveltaa". Matemaattisten aineiden opettajien koulutuspäivillä saarnattiin jatkuvasti yhtä aikaa temppuoppia vastaan ja soveltamisen puolesta. Ei siis ollut ihme, että "temppuoppi", eli Tarvaisen ja Kivelän peräänkuuluttama algebra, ei ollut suosiossa."
Tällainen käsitys algebran asemasta matematiikan tutkimus- ja sovelluskentässä tuntuu aivan käsittämättömältä, semminkin kun kysymyksessä on valtakunnallisesti vastuullisessa tehtävässä toimiva kouluhallituksen/opetusministeriön matematiikan ylitarkastaja.
Kysyisinkin, kenestä tässä oikein puhutaan? Kuka toimi tuolloin matematiikan ylitarkastajana? Oliko hänellä minkäänlaista pätevyyttä tähän tehtävään? Oliko hänet valittu tehtäväänsä puhtaasti poliittisin perustein?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitää ensin olla jotakin, mitä soveltaa, ennen kuin pystyy soveltamaan. Sama valitettavasti pätee matematiikkaankin.
Nämä ylitarkastajat ovat kasvatustieteilijöitä, jotka ovat siis epäpäteviä puhumaan matematiikasta, vaikka olisivat matematiikan opettajia olleetkin.
Kasvatustiede on hölynpölyoppi, jota noudatettaessa saatetaan tuhota kokonaisen sukupolven matematiikan taidot.
Algebra on tärkein asia mitä yläasteella tulee opettaa ja siihen on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Geometria ja soveltamista tarvitaan vain jotta laskutekniikan opettelu ei tylsistäisi ja veisi motivaatiota.
Kun kasvatustieteilijöiden ajatuksena on se että ei tulisi oppia asiaa vaan oppia oppimaan, niin onko ihme että paskaa seuraa.
Uskoisin että laskimilla on suuri vaikutus matematiikan tason romahtamiseen. Kun laskut vaan näpytetään suoraan laskimeen, ei omaa ajattelua, varsinkaan matemaattista, tarvita juuri ollenkaan. Otetaan pari esimerkkiä: 2*64*5^2*0.5/(4^3)*(1/25) 1 = ? Tuon voi mekaanisesti näpytellä suoraan laskimeen tai sitten todeta heti että eihän tuossa ole juuri mitään laskettavaa. Luulen että valitettavan moni oppilas lankeaa tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon. Jos näitä joutuisi koulussa laskemaan paperilla muutamankin, voisi olla että jokin lamppu syttyisi. =) 24*26=? Laskimella, allekkain, päässä allekkain vai päässä (25-1)(25 1)=25^2-1, (25^2 helppo laskea, 2*3 ja 25 perään) eli 624 :) Vähän kikkailua mutta juuri tämä on sitä kuuluisaa soveltamista:(a b)(a-b)=a^2-b^2 Eli itse syytän laskimia. :/
Ei koulussa käytetä laskimia ainakaan silloin kun laskulakeja opetellaan. Opettajat usein laittavat potenssilaskuissakin eksponentin niin suureksi että laskin ulvahtaa. esim. Laske 2^1000/2^997 Siitä vain naputtelemaan laskimeen, ei taida onnistua. Sen sijaan päässälaskuna tuo on 2^3=8.
... niin Windowsin peruslaskimella tuo onnistuu vähintäänkin osoittajalla 2^100000, "oikeilla" laskimilla huomattavasti suuremmilla potensseilla. Itse perusasiasta olen ehdottomasti samaa mieltä.