En ollenkaan tiedä millä tavoin kannattaisi menetellä, kun on kaksi yhtä tärkeää projektia työn alla. Pitäisikö niitä vuorotella viikoittain, päivittäin, tunneittain vai molempia tehdä samanaikaisesti? Entä milloin pitää taukoja? Ovatko lyhyet tauot parempia kuin pitkät?
Kyseessä on tietysti tietotyö ja luultavasti lopulliset vastaukset löytyvät neurologiasta.
Kyseessä on tietysti tietotyö ja luultavasti lopulliset vastaukset löytyvät neurologiasta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ihmetteletkö oikeesti?
Ja teeskentelet ymmärtäväsi.
Neurologian suhteen ei muuta, kuin miesten putkiaivot toimivat yhden asian saralla tehokkaan rationaalisesti ja sulkevat muut asiat pois?
Naisten kehuttu, yhtäaikaisesti monitahoinen, monisäikeinen kokonaisuuksien hallitsiminen liittyy sisäisiin arvojärjestyksiin ja ambitioihin -> Jos tämä asia on tärkeä, niin se on tämän takia tärkeä, joten joudun hoitamaan samanaikaisesti molemmat..
Se on luonnikasta.
Naisten ja miesten "aivot" ovat tietysti yksioikoistettu mielikuva.
Jos ambitiosi on työssäsi pärjääminen ja kehittyminen, hoidat molemmat projektit vaikka ylitöinä... piittaamatta henkilökohtaisesta elämästäsi.
Jos olet kuormittunut molemmista projekteista yhtäaikaisesti vain siksi, että se ei vastaa kapasiteettiäsi, keskustelu työnantajasi tai projektityönjohdon kanssa. Kilpailu on tietty kovaa, jos joku kykenee tekemään työsi puolestasi.
Jos kyse on neurologisesta ongelmasta, mielestäsi, niin työpaikkalääkärin kautta tutkimuksiin..
-Putkiaivot löytyvät asiantuntijan päästä.
-Moneen yhtaikaa pystyvät aivot löytyvät kodinhoitajalta.
Molempia tarvitaan.
Totta varmasti. Älykäs asiantuntija todennäköisesti tarvitsee intensiivisen rationaalista putkiaivoaan. Tässä alkuperäisessä kysymyksestä taisikin olla kyse siitä, että kahdesta projektista on vaikea suoriutua yhtäaikaa. Kahteen projektiin vuoropäivinä keskittyminen saattaisi auttaa putkiaivoja. Jos taas luovuutta tarvitaan, niin tarvitaan luovia tippaleipäaivoja. Asiantuntija syventää tietojaan, mutta jos tarvitaan tiedon soveltamista, niin asioita tulee nitoa yhteen. Kodinhoitaja toki tarvitsee luovasti siivoussilmää, mutta silti toimii asiantuntijana alallaan - onko se nyt kovin syvä luotaavaa putkiaivoisuutta, voi tietty arvottaa.
Olen pohdiskellut samoja asioita ja kokeillutkin. Arvaan, että yksilöerot ja töiden detaljien erot vaikuttavat asiaan. Tältä pohjalta sanoisin, että kahta vaativaa hommaa voi tehdä yhtäaikaa suorittaen vaihdon kaksi kertaa päivässä, aamulla ja puoleltapäivin (siis tehdä homma 4-5h kerrallaan ja vaihtaa. Toinen mahdollisuus olisi vuoropäivinä. Lyhyempi jakso estää "flow-tilan" syntymisen, lisäksi keskeytyneen taskin käynnistäminen tehokkaaseen tilaan vie ehkä tunnin. Pidempi jakso aiheuttaa muistikatkoksia, uudelleenkäynnistys sisältää liikaa uudelleenoppimista. Vaihdoista voi olla jopa hyötyä. Aivojen alitajuiset prosessit todennäköisesti osaavat pureskella keskeytynyttä hommaa myös toisen taskin aikana. Mutta en usko, että (vaativia, rinnakkaisia) hommia voi olla kolmea enempää. Kolmekin on useimmille liikaa. En tiedä yksityiskohtaisia neuraalisia perusteita, ja en usko, että todella perusteltuja selityksiä löytyykään, vielä.