Mitäs luulette, missä iässä alkaa olla työnantajien silmissä jo sellaista työvoimaa, johon kukaan ei enää koske? Puhun siis siittä, jos ei ole aikaisempaa työkokemusta? 23v? 25v? 30v?
Missä iässä on syrjäytynyt työelämästä?
Kiinnostaa tietää
2361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Työpaikoilla on työntekijöitä 15-70 v väliltä, ei syrjäytyminen työelämästä ole ikäkysymys. On taas vuorostaan ns. "työelämään kelkasta pudonneita" ikähaitarissa 18-60 v asti.
Oma kokemukseni asiasta on sellainen että jotenkin yllätyksekseni koin aikanaan hämmentävänä sellaisen kun joskus jo 28 vuotiaana alkoi olla sellaista palautetta että olisi pitänyt työnhakijana olla nuorempi. Suoraan ei tätä tietenkään sanottu, paitsi yhdessä puhelimella tekemässäni työpaikkatiedustelussa. Tämä työpaikkatiedusteluni koski elektroniikka-alan töitä jo silloin tunnetussa suuressa suomalaisessa alan firmassa jonka nimen varmasti kuka hyvänsä voi arvata. Haastattelija hämmästyksekseni kyseli ikääni(minulle ei tuolloin olisi tullut mieleenikään että minä tuolloin olisin ollut liian vanha mihinkään), ja selvästi muistan kun hän jotain venkoili siihen suuntaan että olisin ollut liian vanha. Minä löin luurin kiinni ja siihen sitten loppuikin minun aneluni yleensäkin noiden töiden suhteen. Olin tuolloin satamassa tilapäisahtaajana n.s. huutomiehenä eli B-miehenä. Myös satamassa tuolloin monet tilapäismiehet kertoivat, että eivät niihinkään hommiin mielellään vakinaisiksi ota enää 30 vuotiaita tai sitä vanhempia. Siinä sitten hain muutamia muita töitä, ja niissäkin ikäsyrjintää kyllä mielestäni jo koin. Sain kuitenkin vielä vakinaisen työpaikan eräästä isosta firmasta. Homma ei kyllä vastannut lainkaan mitään koulutuksiani, mutta pidin siitä kiinni niin kauna kunnes saneeratuksi kortistoon tulin. En myöskään sitten enää mitään muita töitä hakenut, kun nimenomaan tuon saamani palautteen perusteella katsoin olevani siihen juttuun jo liian vanha. Tiesin kyllä varsin hyvin että hommani ei ollut mikään varma juttu, ja parempi homma jossa koulutuksellanikin hankkimaani ammattitaitoa olisin voinut ylläpitää tai kartuttaa olisi pitänyt saada. Tämä asia painosti minua koko jajan. Mutta mitäs siinä sitten noin ollen enää muuta teet, kuin toivot että homma kestäisi edes säällisen lähelle eläkeikää. No minulla sitten kesti tuo homma 46 vuotiaaksi, kunnes kortistoon saneerattiin ja siitä nyt sitten 10 vuoden työttömänä kekaloimisen jälkeen hullunpapereilla pienelle eläkkeelle. Itse olisin mielestäni ollut varsin kykenevä töihin vielä tuolloin 46 vuotiaanakin, vaikka ihan jonkun uuden työn aloittamaan. Itse asiassa olin työni ohessa kartuttanut osaamistani juuri tuolla koulutusalallani siihen mittaan että perusosaamiseni noissa asioissa oli ihan toista luokka kuin mitä se aikanaan saamani koulutuksen perusteella oli. Mutta ei sitten mitään mahdollisuuksia mihinkään töihin enää ollut. Ei edes ensimmäiseenkään n.s.katkopaikkaan enää kelvannut, 500 päivän jälkeen kortistoon vaan peruspäivärahalle. Vahvavirtapuolen sähköasennukset ovat sellaisia töitä joita voisin vieläkin ihan hyvin tehdä, ja näitä töitä kyllä myös olisi. Mutta eihän niitäkään nyt saatana omalla vastuullaan muille kuin itselle uskalla tehdä.