Olen 18-vuotias nuori nainen ja olen nyt tässä viikon verran ollut ihan riippuvainen chattailusta vieraiden miesten kanssa.
Eihän tässä mitään ongelmaa muuten,mutta keskustelen mieluusti vaikka 50-vuotiaan miehen kanssa pervoja tai mistä tahansa.Mietinkin vain,että onkohan tämä ihan terve tapa hakea hyväksyntää,sillä vaikka juttelisin 15min täysin tuntemattoman,vanhemman miehen kanssa ja hän kertoisi mitä kaikkea haluaisi tehdä kanssani,niin tunnen itseni paremmaksi?Se on kiva tunne,kun joku osoittaa kiinnostusta minuun,vaikka se olisikin vain chat-nimimerkki.
En kärsi huonosta itsetunnosta(ainakaan kovin),olen erittäin herkkä,livenä en oikein tapaa miehiä,ujokin olen.
Minulla on loistava mielikuvitus ja osaan kirjoittaa erittäin elävästi ja hyvin(tässä se ei kyllä tule esille) ja onkin hienoa huomata,että ihmiset rakastuu minun chat-persoonaan sen takia.
Mietinkin vain,että onko tämä mitenkään vaaraksi minäni kehittymiselle tai jotain?Haenko hyväksyntää väärin tavoin?En kuitenkaan tapaa ketään chat-ystäviä livenä,kuvat vaihdan korkeintaan.
En oikein tiennyt minne tämän laittaa,mutta laitoin nyt tänne.Tämä kysymys lähti oikeastaan siitä,että lisäsin meseeni erään 30-vuotiaan miehen ja näin hänen kuvansa.Hän näytti ainakin 50-vuotiaalta.Jotenkin pelästyin hirveästi sitä,että vasta äsken olin jutellut kaikenmaailman pervouksia hänen kanssaan ja jotenkin tuntui kuin minut olisi raiskattu henkisesti.Ihan oksetti,että ihan kuin olisin antanut 50-vuotiaan miehen käyttää minua hyväkseen.Hän halusi kovasti tavata minut ja haluaa edelleen.
Chattailusta hyväksynnän hakemista
-chattailija-
6577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
...mutta kyllä ainakin minulle tulee tuosta vähän sellainen vaikutelma, että chattaily olisi sinulle jotenkin "liian tärkeää" ja vaarana on tulla siitä riippuvaiseksi. Lisäksi tuo kommenttisi siitä, miten tunsit olosi henkisesti raiskatuksi, kertoo jotain oleellista siitä, että ei tuo harrastuksesi varmaan ainakaan ihan harmitonta ole. Melkein kaikessa on lopulta kyse rajan vetämisestä. Eipä pieni piristävä chattaily -vaikka olisikin hetkellisesti hyväksynnän hakemista- välttämättä mitenkään haitallista ole, jos se pysyy kohtuudessa. Varmaan samasta syystä minä joskus kävin paljon baareissa: nautin saamastani huomiosta, mutta en kuitenkaan mennyt koskaan pidemmälle enkä edes lähtenyt treffeille myöhemmin tai mitään. Jotenkin vain tarvitsin sitä huomiota, kun en ehkä aikaisemmin oikein uskonut, että miehet voisivat kiinnostua minusta. Ei tuo baareissa käyminen kuitenkaan käsistä lähtenyt vaikka aika aktiivista ja jopa hiukan pakonomaista olisikin, ja nyt jälkikäteen mietittynäkin se tuntuu hauskalta, vaikkakin levottomalta, elämänvaiheelta, joka toi lisää itseluottamusta ja kykyä olla edes jonkinlaisessa kontaktissa miehiin. Ehkä tärkeämpää onkin miettiä, miten oleellisessa osassa tuo harrastus sinulla. Kirjoitat, että olet viikon verran ollut riippuvainen. Tuo on kuitenkin aika lyhyt aika, ja jos nyt pohdit asiaa noin paljon, tuskin ihan hillittömän riippuvaiseksi asiasta tulet, jos et anna itsesi tulla. Itse olen vähän "vanhanaikainen" ja vierastan netti"deittailua", koska se tuntuu vähän liian irralliselta todellisuudesta. Eivätpä ne baaritkaan nyt mikään maailman arkisin tai todellisin ympäristö ole, mutta sentään siellä kohtaa oikeita ihmisiä. Tervehenkisempää olisi tietysti jokin harrastus tms, jossa tapaa ihmisiä. Joka tapauksessa minä suosittelisin ainakin MYÖS aitoja sosiaalisia tapaamisia -ei siis välttämättä näiden nettituttujen kanssa vaan kaveriporukoissa, harrastuksissa, baarissa jne. Liika chattaily saattaa vähän irroittaa todellisuudesta, ja onhan se ikävää kun joutuu ihan tosissaan aina miettiä, että onko toinen henkilö lähelläkään sitä mitä väittää olevansa. (Noh, onhan se vaara tosin livenäkin :P) Onhan moni toisaalta netistä jopa löytänyt kumppaninkin, mikä tosin minusta tuntuu jotenkin hakuammunnalta. Mutta onhan sekin mahdollista. Oikeastaan vastasit kysymykseesi jo itse tuossa tekstissäsi. Varmaan se menee vähän liialliseksi, tai ainakin se vaara on olemassa, ainakin jos chateista muodostuu pääasiallinen hyväksynnän hakemisen kanava. Ei ainakaan kannata koukuttua liikaa yhteen asiaan.
tekstisi sai minut miettimään todellakin tätä chattailua enemmänkin. Itsekin tykkään käydä baareissa ja kieltämättä saan sielläkin paljon huomiota miehiltä,tosin se ei ole mitään todellista vaan ainoastaan seksin perässä vonkaajia. Minulla on myös paljon ns.oikeita harrastuksia,jossa tapaan ihmisiä ihan livenä ja iso kaveriporukka,joten syrjäytymisen vaaraa ei ole. Aloitin tämän viestiketjun oikeastaan siksi,että tuo chattailu oli minulle kokonaan niin uutta,mutta toisaalta niin mielettömän koukuttavaa!En minäkään usko,että sieltä mitään miestä löytäisin,uskon nimittäin enemmän rakkauteen ensi silmäyksellä.Jotenkin se huomio mitä sieltä saa on niin huumaannuttavaa.Ja se,että ihmiset ihastelevat profiiliani ja kehuvat mielettömän kauniiksi on todella kivaa. Mutta joo,eiköhän tämän aiheen käsittely ollut tässä,sillä minulla ei tosiaan ole mitään riippuvutta vielä ja annan nyt itseni nauttia täysin chattailusta siten ettei se häiritse muuta elämääni.Kiva ajanviete vain:)
Kiva jos olin avuksi!:) Hyvää jatkoa sinulle!
Jos vertaat netin tuomaa anonymiteettiä alkoholiin, molemmat kun poistavat tehokkaasti estoja, niin homma ehkä selkiytyy vähän päässäsi. Teetkö netissä jotain mitä et tekisi livenä selvin päin? Siitä kai on kysymys.
"Jos vertaat netin tuomaa anonymiteettiä alkoholiin, molemmat kun poistavat tehokkaasti estoja, niin homma ehkä selkiytyy vähän päässäsi. Teetkö netissä jotain mitä et tekisi livenä selvin päin? Siitä kai on kysymys. " Hmm,aivan!Tästä taitaa olla juuri kyse.Osaan olla kirjallisesti erittäin flirttaileva tai itse asiassa voin olla ihan mitä tahansa mitä itse haluan.Sitten vain eläydyn siihen rooliin.Tosin toki chattailen ihan omana itsenäni,mutta toki siinä pelkästään ne hyvät puoleni korostuu eikä esim.estoisuus mikä näkyisi livenä ja hyvät puoleni jäisivät selvästi sen varjoon.Aivan,tästä kyse ehdottomasti myöskin.
Aloituksesta tämä kohta: "Mietinkin vain,että onko tämä mitenkään vaaraksi minäni kehittymiselle tai jotain?Haenko hyväksyntää väärin tavoin?En kuitenkaan tapaa ketään chat-ystäviä livenä,kuvat vaihdan korkeintaan. " Kokonaisuutena sanoisin, että chattaile rauhassa. Jos kerran olet livenä ujo sun muuta, mutta chatin tunnet voivasi olla vapaammin oma itsesi, niin se saattaa hyvinkin kasvattaa itsetuntoa eikä siten ole haitallista. Kun tiedät että chattikaverit ihastuu persoonaasi eikä esim. ulkonäköön tai muihin pinnallisiin juttuihin, niin kyllä sen sinusta sitten livenäkin huomaa että osaat arvostaa itseäsi. Anna chattipersoonasi siirtyä live-persoonaan, niin ujouskin helpottaa.