Pitäisikö heti tänä iltana kertoa

Kaikessa lyhykäisyydessään. Erosin eksäni kanssa vuosi sitten, hän jätti minut. Syynä hän kertoi seuraavat; ongelmat mielenterveydessäni (masennus), joka johti siihen että ripustauduin häneen liikaa, vaadein liikaa huomiota, olin mustasukkainen ja kanssani ei enää pystynyt keskustelemaan kunnolla joka johti eksän kyllästymiseen. Lisäksi hän ei kuulemma muutenkaan ole kovin sitoutuvaa tyyppiä. Ensin hän teki selväksi että olen vitunmoinen muija ja pilasin 2v hänen elämästään. Hän lähti inttiin ja minä hain ammattiapua masennukseen ja nyt olenkin täysin parantunut ja elämä hymyilee. Pääsimme sopuun syksyllä ja tapasimme. Olemme nyt "kavereita", näemme ehkä kerran kuussa tai kahdessa kuussa ja juttelemme n. kerran viikossa mesen kautta niitä näitä. Hän teki sopumme alussa selväksi ettemme ole tulossa palaamaan yhteen ja hän ei edes halua enää kenenkään kanssa vakavaa seurustelusuhdetta, puhumattakaan minusta. Hän ei kuulemma kehtaisi edes kertoa vanhemmilleen minusta tai kaverielleen sen jälkeen millainen "mielenvikainen" olin vuosi sitten. Viime aikoina sattumalta päädyimme keskustelemaan siitä millaisena hän pitää minua. Hän sanoi että olen erilainen kuin ennen, en enää vaadi typerästi huomiota osakseni ja vaikutan ihan fiksulta tyypiltä. No ongelma on se, että en nyt ole enää rakastunut tai ihastunutkaan häneen mutta haluaisin tutustua eksääni paremmin ja viettää hänen kanssaan aikaa esimerkiksi kerran kuussa ja voisimme samalla tutustua ja olla ihan hyvässä hengessä. Painotan, etten ole enää romanttisissa merkeissä hänestä kiinnostunut mutta toisaalta pystyn myös sanomaan että ajattelen josko sitten kun aikaa kuluu, ainakin vuosi tai pari, niin jos voisimme kokeilla uudestaan. Tätä en voi toki hänelle kertoa ilman että hän pistää välit poikki. Mitä mun pitäisi tehdä? Kertoa ajatuksistani (eli että tahdon tutustua häneen uudelleen ja viettää enemmän aikaa) ja mahdollisesti menettää meen kaveruus loppuiäksi vai olla hiljaa ja kärsiä vielä mahdollisesti pitkänkin aikaa?
5830
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Hei. Haluaisin auttaa sinua, mutta en tiedä, meneekö metsään. Itsekin masennuksesta kärsineenä - kyllä, olen ollut se hankala osapuoli suhteessa - tuo viimeinen kappaleesi kysymyksineen sai seisahtumaan. Olen tehnyt itselleni selväksi, että ilmaisen tästä lähtien oman tahtoni suhteissa. Tiedätkö. Sinun ei pitäisi edes kysellä tuommoisia. On oikeutesi ilmaista, mitä suhteelta tahdot. älä laskelmoi, se ei rakkaudessa kanna pitkälle. Ole vain mitä olet. Halua vain mitä haluat. Älä missään nimessä suostu seksiin jos et ole siihen valmis. Ei tee hyvää masennuksesta toipuvalle sellaiset rajanylitykset. kaikkea hyvää, ja tervettä itsekkyyttä vanhempi nainen

Äänestä
  • >>On oikeutesi ilmaista, mitä suhteelta tahdot. Kuten aloittaja selvästi ilmaisi, kyseessä ei ole mikään suhde, vaan ystävyys exän kanssa. Exä ei halua suhdetta eikä aloittajalla ole häneen nähden mitään oikeuksia. Tai onhan aloittajalla tietysti oikeus sanoa mitä haluaa, mutta sitten luultavasti se exä ei enää halua tavata lainkaan, kuten itsekin arvelit. Ei missään tapauksessa pidä mennä sanomaan että haluat tavata niin ja niin usein ja tutustua häneen. Ethän sinä sellaista tyttökavereillesikaan sano! Exä ottaisi sen yrityksenä aloittaa taas suhde, jota hän siis ei halua. Tapailkaa ystävinä, pitäkää hauskaa yhdessä. Miehen ja naisen ystävyys on hyvin helppo pilata kääntämällä se joksikin muuksi, joka on yksipuolista.

    Äänestä

tämä on mielipiteeni. älä tutustu, anna olla, jätä hänet rauhaan. alitajunnassasi haluat selvästi yhteen hänen kanssaan, mainitset tekstissäsi että jos parin vuoden päästä uudelleen voisitte yrittää, mutta et kerro sitä hänelle vaikka olisit valmis siihen. päästä hänestä irti tai saatat vajota uudelleen masennukseen kun joudut kohtaamaan ne ajat, kun mies löytää jonkun toisen, menee naimisiin ja hankkii lapsia ihan oman mielenterveytesi takia. saatat luulla nyt että kestäisit sen kaiken, mutta en usko ainakaan lukemisen perusteella että kestäisit

Äänestä

olin itse taannoin samantapaisessa tilanteessa. kehotan toimimaan kuten oikeaksi näet. Jos saat rauhan asian suhteen siten, että puhut hänen kanssaan, kehotan silloin puhumaan.

Äänestä

tuollaisen miehenkuvatuksen, joka hylkäsi sinut, ja häpesi sinua juuri silloin, kun olisit hänen tukeaan eniten tarvinnut? Maailmassa on kunnollisiakin, sinun arvoisiasi miehiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vai ei? kirjoitti:

Kaikessa lyhykäisyydessään. Erosin eksäni kanssa vuosi sitten, hän jätti minut. Syynä hän kertoi seuraavat; ongelmat mielenterveydessäni (masennus), joka johti siihen että ripustauduin häneen liikaa, vaadein liikaa huomiota, olin mustasukkainen ja kanssani ei enää pystynyt keskustelemaan kunnolla joka johti eksän kyllästymiseen. Lisäksi hän ei kuulemma muutenkaan ole kovin sitoutuvaa tyyppiä. Ensin hän teki selväksi että olen vitunmoinen muija ja pilasin 2v hänen elämästään. Hän lähti inttiin ja minä hain ammattiapua masennukseen ja nyt olenkin täysin parantunut ja elämä hymyilee. Pääsimme sopuun syksyllä ja tapasimme. Olemme nyt "kavereita", näemme ehkä kerran kuussa tai kahdessa kuussa ja juttelemme n. kerran viikossa mesen kautta niitä näitä. Hän teki sopumme alussa selväksi ettemme ole tulossa palaamaan yhteen ja hän ei edes halua enää kenenkään kanssa vakavaa seurustelusuhdetta, puhumattakaan minusta. Hän ei kuulemma kehtaisi edes kertoa vanhemmilleen minusta tai kaverielleen sen jälkeen millainen "mielenvikainen" olin vuosi sitten. Viime aikoina sattumalta päädyimme keskustelemaan siitä millaisena hän pitää minua. Hän sanoi että olen erilainen kuin ennen, en enää vaadi typerästi huomiota osakseni ja vaikutan ihan fiksulta tyypiltä. No ongelma on se, että en nyt ole enää rakastunut tai ihastunutkaan häneen mutta haluaisin tutustua eksääni paremmin ja viettää hänen kanssaan aikaa esimerkiksi kerran kuussa ja voisimme samalla tutustua ja olla ihan hyvässä hengessä. Painotan, etten ole enää romanttisissa merkeissä hänestä kiinnostunut mutta toisaalta pystyn myös sanomaan että ajattelen josko sitten kun aikaa kuluu, ainakin vuosi tai pari, niin jos voisimme kokeilla uudestaan. Tätä en voi toki hänelle kertoa ilman että hän pistää välit poikki. Mitä mun pitäisi tehdä? Kertoa ajatuksistani (eli että tahdon tutustua häneen uudelleen ja viettää enemmän aikaa) ja mahdollisesti menettää meen kaveruus loppuiäksi vai olla hiljaa ja kärsiä vielä mahdollisesti pitkänkin aikaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu