Otetaanpa tuolta alempaa tämä keskustelu leivän hinnasta erilleen. Useissa volyymituotteissa Suomen ja Keski-Euroopan välillä ei ole mitään dramaattista hintaeroa, esimerkiksi appelsiinit ja omenat saattavat jopa olla varsin edullisia, samoin kokonaisena myytävä lohi. Jauhot, riisit, maidot, monet lihat - hintaerot ovat aika maltillisia varsinkin absoluuttisesti.
Sitten on eräitä tuoteryhmiä, joiden hintataso on Suomessa aivan omissa sfääreissään muuhun Eurooppaan verrattuna ilman ilmeistä syytä. Leipä on tällainen: sen hinta on tyypillisesti 2-3-kertainen Keski-Eurooppaan verrattuna.
>> Leipomon kustannusrakenteessa raaka-aineiden osuus on 20-30% ja työllisyyskustannusten, riippuen liikevaihdosta, 30-60%:n luokkaa.
Suomessa leivästä joutuu maksamaan tyypillisesti 4-5 euroa kilo, josta kenellekään ei siis jää mainittavaa voittoa. Raaka-aineet maksavat euron verran leipäkiloa kohti ja työ siinä parin euron pintaan?
Vertailun vuoksi hintoja vaikkapa Belgiasta: http://www.collectandgo.be (kieli->Decouvrir->paikka->aika). Boulangerie->Pains listaa kaupan leivät. Halpaa vehnäleipää näkyy saavan hintaan 0,85/kg ja täysjyväleipää useampaakin laatua n. 1,60/kg. Belgiassa kauppa siis pystyy myymään leipää ulos halvemmalla kuin mitä Suomessa maksetaan raaka-aineista. Täysjyväleipään suomalainen leipuri saisi ostettua työn, vaan raaka-aineet jäisivät hankkimatta.
Ymmärrän hyvin, että vaikkapa suomalaisella ja vietnamilaisella leipurilla on siinä määrin erilainen kustannusrakenne, että vertailussa ei ole mieltä. Suomi ja Belgia ovat kuitenkin molemmat vanhoja EU-maita, joita koskevat pitkälti samat säännöt. Kummassakaan maassa yrittäjänä oleminen tuskin on kovin vaivatonta. Miten ihmeessä belgialainen (saksalainen, ranskalainen, britti, jne) leipuri voi olla noin paljon suomalaista tuottavampi?
Leipää on vähän kuivakka syödä ilman päällysteitä, kuten juustoja, ja parhaat niistä tuodaan usein ulkomailta...
>> Näitä laatujuustojasi myydään niin minimaalinen määrä, että niiden tarjoaminenkin luonnollisesti kustantaa. Hävikkikin on niissä omissa sfääreissä verrattuna menekkituotteisiin.
...joten on luonnollista, että tuontijuustoille pistetään rasvainen hinta, vaikkapa 20-30/kg? Katsotaanpa tuontijuustotarjontaa Belgiassa: Cremerie->Fromage->Emmental/Gruyère. Sieltä löytyy mm. "le gruyère suisse" 12,70/kg. Siellä on myös hyvin eksoottinen "EMMENTAL VALIO-FINLANDE" hintaan 6,46/kg. Pitkistä etäisyyksistä ja kuljetuskustannuksista varmaan johtuu, että samainen Valion Emmental maksaa Suomessa noin puolet enemmän?
Leivän hinta, Suomi vs. EU
sisämarkkina
202195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tämä on juuri sellainen kysymys, joka minuakin kiinnostaa. Mistä raakka-ainen hinnasta puhut, leipurin hankintahinnasta, tukkurin hankintahinnasta vai maahantuojan hankintahinnasta (kun huomattava osa viljasta tuodaan muualta)? Vilja on maailmanmarkkinoilla pudonnut viime kuukasina huomattavasti viime vuoden huipusta, joten mitä kautta suomalainen leipuri saa niin kallista raakka-ainetta. Jos katsot minun puheenvuoron Espanjan hinnoista saat käsityksen siellä (turistipaikoissa) valitsevasta hinnoittelusta.
Eli loppujenlopuksi olet ymmärtänyt, ettemme me maksa ruuastamme ollenkaan kohtuutonta hintaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Hieno homma. Kun sen päälle ottaa huomioon, että meillä on keskimääräistä korkeammat työvoimakustannukset ja arvonlisävero elintarvikkeissa verrattuna muuhun Eurooppaan, niin aikuisten oikeasti, me maksamme ruuasta erittäin kohtuullista korvausta. Vuonna 1994 me kulutimme tuloistamme n. 17% elintarvikkeisiin. Nyt niihin valuu enää n. 12% tuloista, mutta itkuvirsiä ruuan hinnasta riimitellään siitä huolimatta hyvinkin tunnollisesti ja suureen ääneen. Saapa nähdä kuinka monta oktaavia itkuvirsien nuotittajat nostavat skaalaa ylöspäin, kun arvonlisävero laskee ruokamenosiivua entisestään. Olisiko pienelle sodalle tilausta, niin saataisiin kansan syvät rivit taas takaisin todellisuuteen, ja arvostamaan sitä että ruuan hinta on tällä hetkellä murheista pienin? >>Miten ihmeessä belgialainen (saksalainen, ranskalainen, britti, jne) leipuri voi olla noin paljon suomalaista tuottavampi?
Kannattaisko kaupan kiinnittää huomiota ostoihin, koska pyrit selittämään, "että sen takia kaupan osuuden pitää olla niin Karmean Korkea joudutaan panemaan leipiä hävikkiin"
>>Kannattaisko kaupan kiinnittää huomiota ostoihin>"että sen takia kaupan osuuden pitää olla niin Karmean Korkea joudutaan panemaan leipiä hävikkiin"
Kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Noinhan jo puhuttiin voivuorten aikana.
Suurimpia nettiriippuvuuden aiheuttajia ovat Internetin erilaiset keskusteluryhmät (bulletin boards), chatit, (mm. IRC), roolipelit (MUD), sähköposti ja uutisryhmät. Ne ovat uutisia lukuun ottamatta interaktiivisia toimintoja, joissa ihminen kohtaa muita enemmän tai vähemmän anonyymisti. Olisiko syytä pysähtyä. http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/413-nettiriippuvuus-suomessa http://www.paihdelinkki.fi/testaa/netinkaytto
>> Ei kauppa ota leivästä sitä 30-40%:n katetta ihan vain riistomielessä. Plus-merkkinen tulos siinä on päämotivaattorina. Eipä tokikaan... ei se riisto vaan kassakoneen ihana kilinä? Eiköhän tämä mysteeri leivän hinnasta Suomessa ala olla ratkaistu. Jos Suomen ruokakaupassa olisi useampia merkittäviä tekijöitä, niin jollekin ketjulle voisi pälkähtää päähän käyttää leipää hyvin ohuen katteen sisäänvetotuotteena. Kuluttajat kumminkin arvostavat tuoretta leipää. Ihan yksittäinen kauppakin voisi tehdä diilin jonkin innokkaan paikallisen pikkuleipurin kanssa: leipomo saisi keskeisen myyntipaikan kaupassa sillä ehdolla, että myy leipää liki omakustannushintaan. Jumalaisen hyvä uunituore leipä pikkurahalla voisi houkutella tekemään muitakin ostoksia samasta kaupasta. Lienee kokeiltu, asiakkaat vain puputtavat sitä leipää ja unohtavat kaiken muun? >>Eli loppujenlopuksi olet ymmärtänyt, ettemme me maksa ruuastamme ollenkaan kohtuutonta hintaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Tuon on aika rohkea tulkinta, koska nykyisellään ainakin leipä ja melkein kaikki leivälle laitettava on kohtuuttoman kallista. Ei siitä, että kaikki ei ole toivottoman huonosti voi päätellä asioiden olevan hyvin. >>Leipää puputetaan muuten esimerkeissäsi Brittejä lukuunottamatta henkilöäkin kohti paljon enemmän kuin Suomessa. ...ja leivän hinnalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä? >>Yksittäisten tuoteryhmien tarkastelu suurten epäkohtien osoittamiseksi on muuten melko turhaa hommaa... vaan koko ostoskuitin loppusummasta. Sehän se on se ainoa merkittävä yksityiskohta. Sen jälkeen, kun on todennut, että loppusumma on oudon korkea, lienee luonnollista ryhtyä analysoimaan syitä tarkemmin, esimerkiksi tuoteryhmittäin. Summa summarum, sitruunat ovat aika kalliita, koska niistä pitää saada vähintään 30% bruttokatetta. Leipä on kallista, koska siitä pitää saada 30-40% katetta. Juustot ovat sikakalliita, koska niistä vasta pitääkin saada katetta. Miksi moni ruoka vaikuttaakaan niin kalliilta Suomessa?
>>Eiköhän tämä mysteeri leivän hinnasta Suomessa ala olla ratkaistu.>leipomo saisi keskeisen myyntipaikan kaupassa sillä ehdolla, että myy leipää liki omakustannushintaan.>Ei siitä, että kaikki ei ole toivottoman huonosti voi päätellä asioiden olevan hyvin.>ja leivän hinnalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä?>Miksi moni ruoka vaikuttaakaan niin kalliilta Suomessa?
Leipä on niin stereotyyppinen esimerkki, miten kauppa "riistää". Se on vain niin, että leipä ja he-vi ovat pitkälti Suomalaisen ruokakaupan syömähampaita. Se on totta, että leivän keskimäärin palkkio on n.35% ja hävikki poistettuna kate on n. 28-30 kaupasta riippuen. Jos kuvitellaan, että kaupat laskisivat leivän hintaa 10%, niin olisitko sitten valmis maksamaan nauta-sika jauhelihastasi 3/400g tai 4 juhlamokka paketilta tai 2 10-munan rasiasta? Leivällä paikataan monien muiden kannattamattomien tuoteryhmien tuottoa, koska kauppa on liiketoimintaa, eikä hyväntekeväisyyttä. Jos liiketoiminta ei kannata, niin silloin tulee helposti loppuunmyynti eteen jolloin ainakin saa todella halvalla pienen hetken shoppailla. Jos kaupankäynti olisi niin helppoa, niin miksi pienet kaupat eivät sitten kannata, vaikka myyvätkin paremmalla katteella kuin hypermarketit, koska kulurakenne on niin raskas niissä? Miksi kukaan ei täällä valita, että kun meillä on täällä kahvi,kananmunat,täysmehut ja kala halvempaa kuin muissa kehittyneissä maissa, sekä Ruotsin ohella tarkoin valvottu tuotantoketju tuottajalta kuluttajalle, vaikka laki on sama EU-maissa, niin sitä ei noudateta pilkulleen muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa? Eli nykyisessä kilpailutilanteessa olisi kaupalle itsemurha myydä leipänsä kaupan keskikatteella kuin pyytää siitä nykyinen kate. Veetabix on ruoankulutusmenojen osuudesta täysin oikeassa. Mietippä ensi kerralla kun menet vaateostoksilla, kuinka liikkeet voivat tarjota kymmenien prosenttien alennusta. Tai ei tarvitse miettiä, minä kerron; Käyttötavaroiden katteet ovat kaksin-,kolminkertasia vrt. ruokaan, joten aina kun ostat paidan vaikkapa 30:lla niin 15 jää sinne kauppaan myyntipalkkiota, mutta jos ostat kuukaudessa 30:lla maitoa niin kaupalle jää kaupasta riippuen n.5 ja tavara määrä on moninkertainen.
myymällä tusinatuotetta ilman ala-ja ylänumeroita, ilman palvelua, vetämällä kovat katteet väkisin ella tuotteilla kahdella värillä. Käyppä katsomassa K-mono kauppoja tänään, hinnat pilvissä ei asiakkaita, koko monokauppa tuhottiin K-n toimesta, samoin tulee käymään elintarvikekaupassa.
Mikäs katkera Komu se siellä jaksaa tolkuttaa tuota omaa K-kuppaaja manifestiaan kuukaudesta toiseen? Pitäisikö jo sinunkin päivittää kovalevysi 2000-luvulle? Sinun kirjoituksistasi paistaa jokin 80-90-luvun katkeroittava kokemus Keskosta? Kesko ei ole sama kuin K-kauppias, koska kauppias on aina omilla pelimerkeillään oleva yrittäjä. Ehkäpä sinulta loppui pelimerkit tai muutoin olet kasvatettu vihaamaan aikaan saavia ihmisiä, jotka ei ole riippuvaisia muiden avusta, vaan luovat hyvinvointia yhteiskuntaan. Samoja piirteitä kuin Lederhosenilla, joka tänne kirjoittelee Lidlin "ylivoimaisuudesta" ja haukkuu S- ja K-ryhmän. Tuollainen yksipuolinen parjaaminen ilman kunnon argumentteja kääntyy vain itseäsi vastaan.
kateelliselta kommarilta loppuivat argumentit, niin vaihdettiin aihetta - sellaiseksi, joka ei mitenkään liity leipään! Säälittävä tyyppi!
>>Jos kuvitellaan, että kaupat laskisivat leivän hintaa 10%, niin olisitko sitten valmis maksamaan nauta-sika jauhelihastasi 3/400g tai 4 juhlamokka paketilta tai 2 10-munan rasiasta? >> Kiintoisaa on kuitenkin se, että leipä, joka pääosin on lähtökohtaisesti halpaa hiilihydraattia, maksaa saman (n. 4 euroa/kg) kuin nauta-sika, joka sentään on energiapitoista proteiinia. Kannattanee siirtyä syömään pelkkää lihaa. Jokin on kuitenkin pielessä kun hiilarit maksaa saman kuin proteiinit.
ja niiden hinnoissa on merkitsevämpi työn osuus kuin sen alkutuotteen hinta. Jos jonkun tuotteen tuotanto- ja jakeluprosessi on työvoimavaltaisempi kuin toisen, niin siitä tulee helposti kalliimpi kuin toisesta, vaikka jälkimmäisessä alkutuotteen hinta olisikin korkeampi. Missään vaiheessa hinnoittelua (missään tuotanto- tai jakeluportaassa) ei hinnoittelun lähtökohtana ole jaottelu hiilarit/proteiinit/rasvat/hivenaineet/vitamiinit/tiemitkä . Sellaisella ei ole mitään tekemistä markkina- tai muunkaan talouden kanssa. "Kannattanee siirtyä syömään pelkkää lihaa." Vaikka yksipuolinen ravinto olisi kuinka halpaa tahansa, se ei ole terveellistä.
"Kannattanee siirtyä syömään pelkkää lihaa." valita, jos saat kihdin!
Eli leivän tuotanto- ja jakeluprosessi on työvoimavaltaisempi kuin lihan? Jaa-a... Vaikka missään vaiheessa hinnoittelua ei lähtökohtana pidetä ravintoaineita niin niiden avulla tehtävässä vertailussa on paljastettavissa sen laatuiset rakennevääristymät hinnoittelussa, jotka eivät perustu jalostusarvon nousuun jalostusketjussa. Esim. possu syö viljaa, vilja jalostuu lihaksi (proteiinit). Samalla hinnalla, kuin tätä jalostusketjussa "korkeampaa" tuotetta, myydään "alempaa" tuotetta eli viljaa (leipää). Jokin mättää...
ei tarvitse maksaa palkkaa sen viljan jalostamisesta lihaksi. Leipomotyöläisille sen sijaan pitää maksaa - mikä on aivan oikein - palkkaa työstään ja lisäksi siinä palkassa huomioidaan mahdollinen epänormaali työaika.
Ei se sikafarmari ja teurastajakaan työtä ilmaiseksi tee eli palkkakulujen määrä ei eroja selitä. Ketjut: leipä: viljatila->leipomo->kauppa liha: viljatila->LIHATILA->teurastamo->kauppa Vaikka possu ei palkkaa saa niin lihaketjussa on kuitenkin yksi porras enemmän, joka vaatii omat investoinnit, jotka puolestaan kasvattavat kokonaiskustannusten määrää ketjussa raaka-aineesta kaupan hyllyyn. Koska leipomotyöntekijöiden palkat selittävät sen, miksi leipä on yhtä kallista kuin liha, jonka tuotannossa on yksi tuotantoporras enemmän, maksetaan leipomotyöntekijöille palkkaa, joka ylittää määrältään heidän tuoman lisäarvon. Tämä on puolestaan mahdollista toimivan kilpailun puuttumisen johdosta. Esim. possu syö viljaa, vilja jalostuu lihaksi (proteiinit). Samalla hinnalla, kuin tätä jalostusketjussa "korkeampaa" tuotetta, myydään "alempaa" tuotetta eli viljaa (leipää). Jokin mättää...
lihan kate on puolet leivänkatteesta keskimäärin nykyisin, että tiedoksi vaan
Miten "syömähampaita" oikein pääsee syntymään toimivilla, kilpailluilla markkinoilla? Jos markkinat toimisivat tehokkaasti, niin aina joku toimija voisi parannella asemiaan viilaamalla toisten syömähampaista terää pois. Toimivilla markkinoilla voittoa kerättäisiin tasaisemmin ja löysistä läskeistä päästäisiin eroon kuluttajan eduksi. Kun Suomessa markkinat ovat paljolti kahden kauppa, niin löysästi kilpailtuja tuoteryhmiä pääsee helposti muodostumaan. Välttämättä kyse ei ole edes kielletystä sopimisesta - ei kai ketään voi pakottaakaan kilpailemaan, jos kilpailu joissakin tuotteissa ei kiinnosta kumpaakaan kauppaketjua. Kaupat ovat käytännössä leipomoiden ainoa jakelukanava Suomessa. Suomessa ei ole pieniä leipäpuoteja kuten vaikkapa Saksassa. Niinpä leipomoilla ei ole vaihtoehtoisia jakelukanavia, joten kaupat pääsevät rokottamaan myös hankintapuolella. Mitä leivän korkean hinnan vaikutuksiin tulee, niin itse ainakin ostan Suomesta niin vähän leipää kuin mahdollista. Leipää tulee syötyä vähemmän kuin jos hinta olisi kohtuullinen (-50% olisi kohtuullista). Leipä esim. korvaantuu ulkomailta tuodulla myslillä tai sitten leivon leipäni itse. Hiukan vaivaa joutuu näkemään, mutta eipähän tule tuettua epätervettä markkinatilannetta latin latilla.