tyttöystäväni on jo n.2 kuukautta ollut "lopettamassa" meidän suhdetta, välillä on sitä mieltä että lopetetaan ja välillä ei..Asuimme jonkin aikaa yhdessä(jolloin tappelimme lähes joka päivä). Riidoille ei yleensä ollut mitään syytä, Jompi kumpi vaan Aloitti sen..Rakastan suunnattomasti häntä ja hän välillä sanoo rakastavansa minua(Joskus sanoo että ei rakasta,vaikka emme tappelisi). Muutimme erilleen 1.12.2003 jonka jälkeen olen kerran nähnyt hänet.. Minä en suhdetta haluaisi lopettaa. Tyttöystäväni sanoi toissa päivänä: Rakastaa mua ja haluaa miettiä jatkosta, eilen: ei halua jatkaa..sanoo tämän olevan sille vaikeaa...ystäväni ovat sitä mieltä että unohtaisin koko jutun. Vaikeaa se on unohtaa melkein 3 vuoden yhdessä olon jälkeen...
suhteen lopettaminen..
=( itku...
51677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse olen tehnyt tuota samaa, tosin poikaystäväni oli ja on suht jaksavainen minun kanssani joten tänäkin päivänä olemme yhdessä, yhteistä on/off taivalta on takana kolmisen vuotta.
Olin kanssa tuollainen haluan sut en halua-tyyppi mutta sitten tajusin miten paljon tuskaa tuotin toiselle, joten asiat on vain päätettävä joskus, joko parempaan tai huonompaan suuntaan, sinuna kuitenkin tekisin selväksi sen, ettei toista voi pompotella ihan miten vaan...
sanot että se on jokotai, ei siinä muu auta...
Tämä mun tyttöystävä on täysin tunteeton..Ei se välitä jos sille sanoo että sulla on 2 vaihtoehtoa. Se sanoo et jaa. oikeastaan Mulla on käyny monesti mielessä jättää se(en kuitenkaan ole sitä ilmaissut hänelle) mut kuitenkin rakastan sitä..
jo jotain parempaa. Älä istu vaihtopenkillä ja odottele, että jospa sattuisit kelpaamaan jossain vaiheessa. Kyllä hän rakastaa aina kun on yksin tai vituttaa. Siinä käy vielä niin, että missaat jonkun mukavan naisen tätä yhtä odotellessasi.
Jos sulla ei ole mitään itsekunnioitusta, niin ei sua muutkaan kunnioita.
No enää emme ole yhdessä. Ikävä on ....No mitä sitä enään murehtimaan, seuraavaan!!
Seurustelin viisi vuotta. Kaksi viimeistä vuotta meillä meni huonommin ja riitelimme usein. Välillä ei ollut mitään syytä riitaan. Arki muuttui vaikeaksi riitojen takia ja en osannut nauttia tarpeeksi elämästä. Rakastin miesystävääni ja ero oli minulle vaikea paikka. En olisi halunnut lopettaa suhdetta, mutta tulimme molemmat siihen lopputulokseen, että meidän olisi parempi olla ilman toisiamme. Olen ollut puoli vuotta sinkkuna ja alku oli vaikeaa. Miten selvitä yksin ja ilman häntä? Monta itkua on tullut, mutta nyt jo elämä voittaa. Osaan nauttia elämästä eri tavalla, ilman riitoja ja ainaista eron pelkoa. Älä anna hänen pompotella sinua. Kerro tunteistasi avoimesti ja keskustele hänen kanssaan. Jos hän haluaa lopettaa suhteen, selviät kyllä ja elämä jatkuu. Elämästä täytyy voida nauttia..