TV2:n Lentokenttä-sarjan jaksossa (muistaakseni 11.12.03) oli taas karkea kielivirhe. Eivätkö tv-suomentajat osaa vai eivätkö he halua osata? Eikö kieli olekaan heille työväline?
Kyproksen koneiden virkailija Maria sanoo:
- Nyt pitää huilata hetken.
Onko tämä mielestänne kieliopillisesti oikein? Minusta ei. Sarjan kääntäjä tekee toistuvasti saman virheen, joten se ei voi olla huolimattomuuttakaan. Oikea muoto kuuluu:
- Nyt pitää huilata hetki.
Kyproksen koneiden virkailija Maria sanoo:
- Nyt pitää huilata hetken.
Onko tämä mielestänne kieliopillisesti oikein? Minusta ei. Sarjan kääntäjä tekee toistuvasti saman virheen, joten se ei voi olla huolimattomuuttakaan. Oikea muoto kuuluu:
- Nyt pitää huilata hetki.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tislaamalla saadaan tislettä. Saadaanko huilaamalla huiletta?
Gallialaisten vuatyyrien boorditaulusta (tableau de bord) löytyi vanhaan hyvään aikaan mittari, jossa oli tuo teksti "huile". Toinen mittari näytti sitten ilmeisestikin jonkin ihmeuutteen eli esanssin määrää, koska siinä luki "essence". Kolmannessa luki "eau" – liekö jotain ootekolongin sukuista hajuvettä sekin? Vai peräti sitä tislettä – oo-dö-vii-dö-vääniä?
Outoa porukkaa nuo patonginpurijat!
Eräässä toisessa eurooppalaisessa viinimaassa valmistetun auton kojelaudassa taisi lukea siinä kohdassa "olio".
Ranskalaisten autojen hienostuneisuutta kuvastaa ilmeisesti se, että ne kulkevat esanssilla - eikös se olekin jonkinlainen hajuste? Minulla on yleisesti tapana ilmoittaa huoltoaseman kassalla että "kolmekymmentä litraa ESANSSIA" :o)
Ajan näet ransk. autolla.
Dieseliin tankkaan toki menovedeksi "katepillarin henkeä" tai "dieselbensaa".
Ja sitten vielä: kun kassaneiti kysyy, että "saisikos olla muuta", niin vastaan tavallisesti että "kyllä kiitos, ihan mielellään..." tjsp. ;o)
>Kolmannessa luki "eau" ? liekö jotain ootekolongin
>sukuista hajuvettä sekin? Vai peräti sitä tislettä ?
>oo-dö-vii-dö-vääniä?
Eau de vie = aqua vitae 'elämän vesi' - ruotsiksi akvavit. Ruotsalaiset taitavat liikaa akvaviittia nautittuaan vääntää tuon "oo dö vii" muotoon "å vi dö"?...
Tisleet saivat kai alkunsa kun ihminen oppi erottamaan viinistä viinin hengen eli "spiritus e vino"? Lääkekonjakki taitaa kulkea vieläkin sillä nimellä (spir. e vin)? Vahva henki "spiritus fortus" asustaa vieläkin pullossa.
Mikäs se onkaan se "hengen taso" jota englantilaiset hyvätmiehet käyttävät rakennustöissä? (Tämä oli kompakysymys)
> Mikäs se onkaan se "hengen taso" jota
> englantilaiset hyvätmiehet käyttävät
> rakennustöissä? (Tämä oli kompakysymys)
Vanhaa kunnon vatupassiako tarkoittanet?
Jos suomalaiselle karpaasi-karpentterille lykkäisi pirtutäytteisen instrumentin kouraan, niin sillehän kävisi niin kuin kompasseille ennen vanhaan. Vaan kun vähän narraa ja uskottelee sen nesteen olevan "vettä", niin laite säilyy paremmin ehjänä.
Italiaanojen auton konepellin alla asustelee tosiaankin olioita. Ovatkos ne sitten englanniksi objekteja (object)? Joku "object-oriented researcher" ehkä osaisi vastata.
Täällä internetin syövereissä saattaa törmätä sellaisiinkin (feminiinisiin?) olioihin kuin AVATAR! Taipuneeko se sitten "avattaren" vai "avatarin" :•)
En poikasena juuri isäukolta kehuja saanut. Kerran hän kuitenkin kehui minua hyväksi mieheksi - sanoi näet rakennushommissa ollessamme, että "elä hyvä mies hakkaa naulaa vatupassilla".
Sitähän se spirit level tarkoittaa.
Enoherralla taasen oli tapana nimittää kossupulloa vatupassiksi: sellaisen kun tempaisee tyhjään mahaan, niin kohta jo vetää vaaka-asentoon...
Lunttailin vähän sanakirjasta.
Vesivaa'alle on tuon spirit levelin ohella englanniksi tarjolla mm. nimet bubble tube, bubble-spirit glass, builder's level ja water level.
Charles A. Lindbergh lenteli jo 1920-luvulla eräänlaisella "pirtutasolla": eikös "Spirit of St. Louis" tarkoitakin jotain Ludvig-pyhimyksen spriitä? Kuka sitten lie ollut lentävän pirtumainoksen sponsori? Konetyyppi ainakin oli minun vajavaisen ymmärrykseni mukaan ylätaso (englanniksi high-wing monoplane, luuleskelen).
Vesitaso ei sitten olekaan water level, niinkuin meikäpoika äkkiä luulisi, vaan aerohydroplane, hydroplane, seaplane tai water-plane.
Tahtovat aina tasot mennä meikäläisellä sekaisin – ei ole tullut suoritettua tasokoetta missään kielessä!
Eikös muuten tuo kossupullo korvaa vatupassin ohella myös termometrin – ainakin yhden rajalämpötilan osalta: kun aine on jämähtänyt pulloon, on lämpötila kohtalaisen talvisissa lukemissa!
Vielä sananen suunnitteluhommista. Ruotsin "planera" tarkoittaa aivan eri asiaa kuin saksan "planieren". Muistanpa, kuinka eräs erittäin menestynyt teollisuusjohtaja parikymmentä vuotta sitten huvitti tahtomattaan keski-eurooppalaisia kuulijoitaan lauseella "Wir müssen das gründlich planieren!" Selityksenä kerrottakoon, että telapuskutraktori eli "kate(r)pillari" on saksaksi "Planierraupe", eikä sellaisella kyllä mitään suunnittelutyötä tehdä, vaan ennemminkin pistetään paikat maan tasalle! (Niin, se Raupe onkin sitten sama kuin englannin caterpillar eli suomen toukka).
Taivutellaanpas vähän toisinkin ja vertaillaan:
- Minun pitää huilata hetki
- Minun pitää huilata hetken
- Minun täytyy huilata hetki
- Minun täytyy huilata hetken
Jäsentyisivät näköjään eri tavalla nuo esimerkkivirkkeet: "hetki" saattaisi olla huilata-verbin kokonaisobjekti ja "hetken" saattaisi olla myös määrää ilmaiseva adverbiaali?
"Hetken" voi olla sijamuodoltaan genetiivi, akkusatiivi tai (harv.) yks. instruktiivi.
>Kyproksen koneiden virkailija Maria sanoo:
>- Nyt pitää huilata hetken.
>Onko tämä mielestänne kieliopillisesti oikein?
Kyllä se minun mielstäni on ainkin kieliopillisesti oikein - eri asia on sitten että jotkin kielen käytänteet kuulostavat korvaamme vieraammilta kuin toiset; ne saattavat vaihdella eri murretaustoista johtuen.
Objektivirheitä voi puolustella vaikkapa juuri erilaisilla murrepohjilla. Mitäpä ihminen ei tekisi peittääkseen osaamattomuuttaan. Minua kiinnostaa tv-ruudun alalaidassa pelkästään hyvä yleissuomi, mutta sen näkeminen on nykyisin hyvin harvinaista. Valitettavastihhh.
Suomen huilata-verbi tulee ruotsin "hvila"-verbistä (nykyruotsissa "vila"). Sana on samaa kantaa kuin englannin "while" - se tulee kantagerm. *khwilo -sanasta, joka puolestaan on tuulut indoeurooppalaisen kantakielen *qwi- -vartalosta 'lepo'.
Asteriski (*) muistuttaa, että kyseessä on rekonstruoitu muoto.
Tarkemmin tämän sanan historiasta voi lukea mm:
http://www.etymonline.com/w2etym.htm
Suomen murteissa "huilata"-sanalla on kahtalainen merkitys:
1. levätä
2. mennä viilettää, liikkua liukkaasti [omalla vauhdillaan]
Minua hieman epuuttaa ottaa asiaa puheeksi täällä kielipalstalla...
Veneilypalstalla näkee joskus riideltävän, pitäisikö (veneilyslangissa) puhua "fendereistä" vai "fendareista", kun tarkoitetaan veneen kylkisuojia, ts. sellaisia ilmatäytteisiä muovimakkaroita. Niiden tehtävänä on suojata veneen kylkiä kolhiutumiselta laiturin reunaa tai naapurivenettä vasten. Sisävesilaivoissa näkee samassa tehtävässä käytettävän köydessä roikkuvia puupölkkyjä tai vanhoja autonrenkaita. Puupölkkyyn tuntuisi viittaavan yksi lepuutinta tarkoittavista saksankielisistä synonyymeistä, "Freiholz" – mäenhyppelyä seuraaville penkkiurheilijoille tuttu sukunimenä (Confederatio Helvetican monivuotinen suurkisaedustaja Sylvain Freiholz – lieneekö mukana tänään Oberstdorfissa?).
Suomeksi moni puhuu "lepuuttajista". Kun kyse kuitenkin on passiivisesta esineestä eikä aktiivista lepuutustointa harjoittavasta (?) ihmisestä, on oikea sana "lepuutin". Mitä se sitten lepuuttaneekin – veneenomistajan hermoja kenties?
Englannin "fender" merkitseekin sitten eri asiaa venekansalle, rautateiden veturiväelle, autoihmisille ja tulisijoja värkkääville muurareille – sen merkityksiä kun ovat mm. karja-aura, kipinäsuojus, lepuutin, lokasuoja, suojaristikko ja takanristikko. To fend for oneself = huolehtia itsestään; to fend off = torjua, väistyä.
Leputin :D