Mitä oikein on viestintä? Muutamia esimerkkejä, varmuuden vuoksi valtion laitoksista:
Meillä on liikenne- ja viestintäministeriö, jonka toimialaan kuuluu tältä pohjalta mm. sähköinen tiedonvälitys.
Savonlinnassa on Joensuun yliopiston alaisena kansainvälisen viestinnän laitos, jossa opetetaan ja tutkitaan kääntämistä ja tulkkausta.
Eräässä ministeriössä on viestintä- ja kulttuuriosasto, joka hoitaa tiedotusta ja pitää yhteyksiä mm. täällä olevaan ulkomaiseen lehdistöön.
Onko kaikissa em. tapauksissa kyse todella viestinnästä?
Meillä on liikenne- ja viestintäministeriö, jonka toimialaan kuuluu tältä pohjalta mm. sähköinen tiedonvälitys.
Savonlinnassa on Joensuun yliopiston alaisena kansainvälisen viestinnän laitos, jossa opetetaan ja tutkitaan kääntämistä ja tulkkausta.
Eräässä ministeriössä on viestintä- ja kulttuuriosasto, joka hoitaa tiedotusta ja pitää yhteyksiä mm. täällä olevaan ulkomaiseen lehdistöön.
Onko kaikissa em. tapauksissa kyse todella viestinnästä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
(Salli Hakala)
http://www.valt.helsinki.fi/comm/areena/selv/viest.htm
Siirtonäkökulma:
Viestintä on siirtoa tai vaihdantaa:
"Viestintä on sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Viestintä on siis tapahtuma, prosessi. Tarkemmin ottaen se on vaihdantaa. Sanomia vaihdetaan lähettäjän ja vastaanottajan välillä." Tarkennus: "Viestintä ei ole informaation välitystä, vaan sanomien, joiden informatiivisuus aste vaihtelee." (Åberg)
”Viestintä on informaation vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan välillä” (Wiio)
Yhteisyysnäkökulma:
"Viestintä on yhteisyyden tuottamista ja ylläpitämistä. Viestintä rakentaa, vahvistaa ja muokkaa identiteettejä." (Kunelius)
"Viestintä on tietyssä organisatorisessa kontekstissa tapahtuva prosessi, jossa ihmiset yhdessä sanomien avulla luovat, ylläpitävät, käsittelevät ja muokkaavat merkityksiä." (Aula)
communicare (lat.) = tehdä yhdessä
communicatio (lat.) = lähettäminen, välittäminen
Prosessinäkökulma: "Viestintä on sanomien siirtoa."
Semioottinen tai merkitysnäkökulma: "Viestintä on merkitysten tuottamista ja vaihtamista yhdessä"
Uusimmat organisaatioviestinnän tutkijat yhdistävät prosessi- ja semioottisen mallin.
Condradin (1994) määritelmä Aulan mukaan: "Viestintä on tietyssä kontekstissa tapahtuva prosessi, jossa ihmiset luovat, ylläpitävät ja käsittelevät merkityksiä sanallisin ja sanattomin merkein ja symbolein."
• Painopiste on ihmisissä, yhteisöllisyydessä, merkityksessä ja kontekstissa
• Merkitysten luomisen, ylläpitämisen ja käsittelemisen lisäksi viestinnässä muokataan ja muutetaan merkityksiä
• "Viestintä on yhtä lailla konfirmaatiota kuin informaatiota" (Kunelius)
Tuntuu siltä, että viestinnästä on tullut jonkinlainen muotikäsite.
Kuulostaa ilmeisesti hienommalta puhua viestinnästä kuin vaikkapa tiedottamisesta tai kääntämisestä.
Tiedottaminen tarkoittaa yksisuuntaista tiedonkulkua, tiedottamista yhteens suuntaan, vastaanottajalle PISTE.
Viestintä on laajempi käsite kuin tiedottaminen, ja siihen sisältyy koko tapahtumaprosessi: tiedottajan osuus vastaanottajan reagointi viestiin prosessiin vaikuttavat tekijät.
Asioilla on siis vinha ero.
Kun viestintään sisältyy siten lähettäjän ja vastaanottajan osuus, onko silloin lainkaan perustaa väittää, että joku harjoittaa viestintää?
Pikemminkin on kai sanottava, että viestintää tapahtuu kahden tai useamman tahon välillä.