Tradenomin suuntautuminen

Sammy

Kertokaas viisaammat ja etenkin jo valmistuneet tradenomit mihin kannattaa suuntautua toisena ja kolmantena vuonna? Tai siis minkä alueen kursseihin kannattaa painottaa opintonsa? Rahoitus ja taloushallinto, markkinointi vai yrittäjyys ja liikkeenjohto?

Valinnat olisi edessä ja hieman epävarmuutta on, koska juuri tulevaisuus ja työnäkymät pitäisi ottaa huomioon.Esim. saako rahoitukseen suuntautunut paremmin työpaikan kuin joku muu?

Itse olen kiinnostunut markkinoinnista, mutta jos rahoitusalan osaajat työllistyvät paremmin, saatan muuttaa valintojani.Tai miten markkinointiin erikoistuneet ovat työllistyneet esim. teidän luokiltanne?

Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.

7

2722

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • seuraaja

      Yhteiskunta vaatii aina kirjanpitoa ja kirjallisia papereita eli taloushallinnon työpaikat eivät vähene edes lama-aikoina.

      • taloustieteilijä

        Totuus on, että tradenomit jäävät ekonomien ym. yliopisto ja oikeiden korkeakoulututkintojen jalkoihin. Tradenomin koulutuksella voi päästä lähinnä sihteerin tehtäviin. On melko naurettavaa kuvitella, että ammattikorkeakoulututkinto olisi mitenkään kilpailukykyinen korkeakoulututkintoihin verrattuna.Tradenomien tietotaito vastaa lähinnä vanhojen yo-merkonomien tasoa.


      • merkonomi
        taloustieteilijä kirjoitti:

        Totuus on, että tradenomit jäävät ekonomien ym. yliopisto ja oikeiden korkeakoulututkintojen jalkoihin. Tradenomin koulutuksella voi päästä lähinnä sihteerin tehtäviin. On melko naurettavaa kuvitella, että ammattikorkeakoulututkinto olisi mitenkään kilpailukykyinen korkeakoulututkintoihin verrattuna.Tradenomien tietotaito vastaa lähinnä vanhojen yo-merkonomien tasoa.

        Ja yo-merkonomina voin sanoa, että ei pidä paikkaansa! Merkonomi tietää vasta ihan perusjutut kaupan ja hallinnon alalta, ja merkonomit on just niitä tulevia kelan/työkkärin/sossun/verotoimiston virkailijoita. Kyllä siitä on vielä pitkä matka opiskella lisää, saati sitten suuntautua johonkin tiettyyn alaan. Just sen takia en itekkään meinaa jäädä merkonomiksi vaan suuntaan amk:n. Ja ihan turha ennustella että kuka tässä maailmassa tulee saamaan työtä ja kuka ei. Semmoset asiat on ihan tuurista kiinni ja kaikkia meitä täällä tarvitaan. On täällä kirjotellut ekonomejakin jotka on joutuneet puhelinvaihteeksi kun ei sattumoisin ole töitä tarjolla.


      • taloustieteilijä
        merkonomi kirjoitti:

        Ja yo-merkonomina voin sanoa, että ei pidä paikkaansa! Merkonomi tietää vasta ihan perusjutut kaupan ja hallinnon alalta, ja merkonomit on just niitä tulevia kelan/työkkärin/sossun/verotoimiston virkailijoita. Kyllä siitä on vielä pitkä matka opiskella lisää, saati sitten suuntautua johonkin tiettyyn alaan. Just sen takia en itekkään meinaa jäädä merkonomiksi vaan suuntaan amk:n. Ja ihan turha ennustella että kuka tässä maailmassa tulee saamaan työtä ja kuka ei. Semmoset asiat on ihan tuurista kiinni ja kaikkia meitä täällä tarvitaan. On täällä kirjotellut ekonomejakin jotka on joutuneet puhelinvaihteeksi kun ei sattumoisin ole töitä tarjolla.

        Olet asian ytimessä! Jos ekonomejakin on puhelinvaihteena, niin mitä tekevät tradenomit? En tiedä mitä eroa tradenomien ja merkonomien tietotaidoissa on, mutta samoja tehtäviä taitavat hoitaa.


      • hanki tietoja
        taloustieteilijä kirjoitti:

        Olet asian ytimessä! Jos ekonomejakin on puhelinvaihteena, niin mitä tekevät tradenomit? En tiedä mitä eroa tradenomien ja merkonomien tietotaidoissa on, mutta samoja tehtäviä taitavat hoitaa.

        Väitteesi eivät perustu kuin yksittäistapauksiin. Tradenomit työllistyvät paljon paremmin kuin taloustieteilijät. Lisäksi ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnossa (kokeiluvaiheessa nyt, mutta vakinaistetaan parin vuoden päästä)opiskelee nykyisin maistereitakin ainakin liiketalouden puolella.

        Kaikkia tarvitaan, eikä kenenkään ei pidä - ja käsitykseni mukaan viimeisenä taloustieteilijöiden, jos ymmärtävät jotakin yhteiskunnan toiminnasta - mollata toisten valitsemia opintoja. Ja taloustieteilijänä voisit miettiä koulutustason noston vaikutusta Suomen kilpailukykyyn sekä koulutuksen vaikuttavuutta ym. asioita. Siinä Sinulle haastetta vaikka loppuelämäkseksesi joko teoriatasolla tai käytäntöön sovellettuna.


      • taloustieteilijä
        hanki tietoja kirjoitti:

        Väitteesi eivät perustu kuin yksittäistapauksiin. Tradenomit työllistyvät paljon paremmin kuin taloustieteilijät. Lisäksi ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnossa (kokeiluvaiheessa nyt, mutta vakinaistetaan parin vuoden päästä)opiskelee nykyisin maistereitakin ainakin liiketalouden puolella.

        Kaikkia tarvitaan, eikä kenenkään ei pidä - ja käsitykseni mukaan viimeisenä taloustieteilijöiden, jos ymmärtävät jotakin yhteiskunnan toiminnasta - mollata toisten valitsemia opintoja. Ja taloustieteilijänä voisit miettiä koulutustason noston vaikutusta Suomen kilpailukykyyn sekä koulutuksen vaikuttavuutta ym. asioita. Siinä Sinulle haastetta vaikka loppuelämäkseksesi joko teoriatasolla tai käytäntöön sovellettuna.

        Koulutustason nousulla on suuri merkitys suomen kilpailukyvylle. Toimiakseen yhteiskunta kuitenkin tarvitsee sekä korkeastikoulutettuja että ns. duunareita. Koulutusjärjestelmän uudistukset ovat johtaneet siihen, että opinnot ja työmarkkinat eivät kohtaa. Ammattikorkeasta valmistuneiden tietotaito ei vastaa maistereiden tasoa, toisaalta he ovat ylikoulutettuja duunarin hommiin. Esimerkiksi suomi on pullollaan amk-insinöörejä, joiden tasosta teollisuus on todella huolissaan. He eivät kykene kilpailemaan DI:n kanssa, toisaalta heidän koulutuksensa ei vastaa työnjohtajan (teknikon) tehtäviä. Tilanne on vastaava kaupallisella alalla.
        Jotenkin tuntuu, että kaikki jotka eivät lukion jälkeen pääse yliopistoon tai eivät tiedä mitä opiskella, päätyvät amk:luun opiskelemaan tradenomiksi tai insinööriksi. Naurettavinta on, että näitä aineita opiskelevat usein henkilöt, joilla ei ole minkäänlaisia matemaattisia taipumuksia teknilliselle tai kaupalliselle alalle. Korjatkaa toki, jos olen väärässä.


      • Pian tradenomi
        taloustieteilijä kirjoitti:

        Koulutustason nousulla on suuri merkitys suomen kilpailukyvylle. Toimiakseen yhteiskunta kuitenkin tarvitsee sekä korkeastikoulutettuja että ns. duunareita. Koulutusjärjestelmän uudistukset ovat johtaneet siihen, että opinnot ja työmarkkinat eivät kohtaa. Ammattikorkeasta valmistuneiden tietotaito ei vastaa maistereiden tasoa, toisaalta he ovat ylikoulutettuja duunarin hommiin. Esimerkiksi suomi on pullollaan amk-insinöörejä, joiden tasosta teollisuus on todella huolissaan. He eivät kykene kilpailemaan DI:n kanssa, toisaalta heidän koulutuksensa ei vastaa työnjohtajan (teknikon) tehtäviä. Tilanne on vastaava kaupallisella alalla.
        Jotenkin tuntuu, että kaikki jotka eivät lukion jälkeen pääse yliopistoon tai eivät tiedä mitä opiskella, päätyvät amk:luun opiskelemaan tradenomiksi tai insinööriksi. Naurettavinta on, että näitä aineita opiskelevat usein henkilöt, joilla ei ole minkäänlaisia matemaattisia taipumuksia teknilliselle tai kaupalliselle alalle. Korjatkaa toki, jos olen väärässä.

        Kirjoitit, että "Jotenkin tuntuu, että kaikki jotka eivät lukion jälkeen pääse yliopistoon tai eivät tiedä mitä opiskella, päätyvät amk:luun opiskelemaan tradenomiksi tai insinööriksi."
        Omalla kohdallani ei em. pidä paikkaansa. Valitsin ammattikorkeakoulun, koska se soveltui "aikatauluuni" parhaiten. Teen päivisin töitä ja tradenomin tutkinto on mahdollista suorittaa iltaopintoina. Pohjalla oli "vanha" merkantin tutkinto siksi valintani oli liiketalous.
        Toinen kommenttisi "Naurettavinta on, että näitä aineita opiskelevat usein henkilöt, joilla ei ole minkäänlaisia matemaattisia taipumuksia teknilliselle tai kaupalliselle alalle."
        Toki on totta, että kirjoitin vain lyhyen matematiikan mutta kohtalaisen hyvällä menestyksellä (E).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ihana on nähdä edes ohimennen

      Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su
      Ikävä
      153
      8323
    2. ymmärrätkö miksi minua sattui?

      Vinkki, jätit tekemättä jotain.
      Ikävä
      66
      4644
    3. Mies, mua jotenkin kiinnostaa

      Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?
      Ikävä
      140
      4333
    4. Aamu on aina iltaa viisaampi.

      Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene
      Ikävä
      23
      3952
    5. Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt

      Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko
      Ikävä
      35
      3463
    6. Moi kuumis.

      Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.
      Ikävä
      42
      3440
    7. Saattaisimme olla yhdessä

      Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla
      Ikävä
      38
      3358
    8. Miten hyvin tunnet kaivattusi?

      Mikä hänessä kiehtoo? Asiallisia vastauksia kiitos. 🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      48
      3123
    9. Milloin olisi sinun ja kaivattusi

      Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?
      Ikävä
      42
      2861
    10. Oletko joutunut kestämään

      Mitä olet eniten joutunut kestämään?
      Ikävä
      49
      2634
    Aihe