Joulun ruokavalinnoissa pidetään tiukasti kiinni perinteistä. Yli kolmeen neljästä suomalaistaloudesta aiotaan hankkia tänäkin jouluna kinkku. Tämä selviää tuoreesta Finfood Lihatiedotuksen Suomen Gallup Elintarviketiedolla teettämästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin lähes 750 yli 15-vuotiasta suomalaista.
Kotimaisuus on kinkussa valttia, sillä sadasta kinkun ostoa suunnittelevasta 88 aikoo hankkia nimenomaan kotimaisen kinkun, yhden tai useamman. Yksi sadasta aikoo hankkia sekä koti- että ulkomaisen kinkun ja 11 ainoastaan ulkomaisen kinkun. Vajaa viidennes kaikista tutkimukseen vastanneista ei aio ostaa kinkkua. Heistä kolmannes aikoo kuitenkin hankkia kalkkunan. Osa kinkun ostajista aikoo hankkia joulupöytään kinkun lisäksi myös kalkkunan.
”Kulutustottumukset ja ostokäyttäytyminen muuttuvat hitaasti ja jouluruokiin liittyen erityisen hitaasti. Perinteisten luullisten kinkkujen osuus on kuitenkin jo joitakin vuosia ollut laskussa. Yhä useampi hankkii ns. juhlakinkun, jossa luuttoman lihan jatkeeksi on jätetty potkaluu”, tiedotuspäällikkö Kaisa Immonen Finfood Lihatiedotuksesta kertoo. ”Kappalemäärien mukaan laskettuna täysin luuttomia ja juhlakinkkuja ostetaan eniten. Valtaosa kinkuista on pakastettuja, vajaa viidennes myydään tuoresuolattuna. Suomalainen maksaa kinkustaan tänä vuonna keskimäärin 30-40 euroa. Kilohinnat ovat hieman viime vuotta alemmalla tasolla.”
Finfood Lihatiedotus on kartoittanut suomalaisten kuluttajien kinkunostosuunnitelmia vuodesta 1998 alkaen, eivätkä tottumukset ole kuudessa vuodessa juurikaan muuttuneet. ”Joulukalkkunan suosio on jonkin verran kasvanut, mutta kasvu ei näytä heikentävän kinkun asemaa. Joulu on perhejuhla, jossa vaalitaan perinteitä”, Kaisa Immonen selvittää.
Siivuja kinkunkulutuksesta
Joulukinkkujen kulutus pysyy vuosittain melko vakiona, kinkkua syödään reilut kuusi miljoonaa kiloa. Ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2002 määrästä oli alle 10 prosenttia tuontikinkkuja. Tuonnin osuus on pienentynyt vuosista 2001 ja 2000, jolloin osuus oli 15 %. Kinkkuja tuotiin pääasiassa Tanskasta, hiukan myös Saksasta.
Kinkkukilot jakautuivat jouluna 2002 (suluissa vuoden 2001 luvut) seuraavasti
(Finfood Lihatiedotuksen keräämä tilasto):
30 (35) prosenttia perinteisiä isoja kinkkuja
40 (30) prosenttia potkallisia juhlakinkkuja
18 (20) prosenttia kinkkurullia ja muita luuttomia kinkkuja
12 (15) prosenttia kypsinä ostettuja kinkkuja
Kotimaisuus on kinkussa valttia, sillä sadasta kinkun ostoa suunnittelevasta 88 aikoo hankkia nimenomaan kotimaisen kinkun, yhden tai useamman. Yksi sadasta aikoo hankkia sekä koti- että ulkomaisen kinkun ja 11 ainoastaan ulkomaisen kinkun. Vajaa viidennes kaikista tutkimukseen vastanneista ei aio ostaa kinkkua. Heistä kolmannes aikoo kuitenkin hankkia kalkkunan. Osa kinkun ostajista aikoo hankkia joulupöytään kinkun lisäksi myös kalkkunan.
”Kulutustottumukset ja ostokäyttäytyminen muuttuvat hitaasti ja jouluruokiin liittyen erityisen hitaasti. Perinteisten luullisten kinkkujen osuus on kuitenkin jo joitakin vuosia ollut laskussa. Yhä useampi hankkii ns. juhlakinkun, jossa luuttoman lihan jatkeeksi on jätetty potkaluu”, tiedotuspäällikkö Kaisa Immonen Finfood Lihatiedotuksesta kertoo. ”Kappalemäärien mukaan laskettuna täysin luuttomia ja juhlakinkkuja ostetaan eniten. Valtaosa kinkuista on pakastettuja, vajaa viidennes myydään tuoresuolattuna. Suomalainen maksaa kinkustaan tänä vuonna keskimäärin 30-40 euroa. Kilohinnat ovat hieman viime vuotta alemmalla tasolla.”
Finfood Lihatiedotus on kartoittanut suomalaisten kuluttajien kinkunostosuunnitelmia vuodesta 1998 alkaen, eivätkä tottumukset ole kuudessa vuodessa juurikaan muuttuneet. ”Joulukalkkunan suosio on jonkin verran kasvanut, mutta kasvu ei näytä heikentävän kinkun asemaa. Joulu on perhejuhla, jossa vaalitaan perinteitä”, Kaisa Immonen selvittää.
Siivuja kinkunkulutuksesta
Joulukinkkujen kulutus pysyy vuosittain melko vakiona, kinkkua syödään reilut kuusi miljoonaa kiloa. Ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2002 määrästä oli alle 10 prosenttia tuontikinkkuja. Tuonnin osuus on pienentynyt vuosista 2001 ja 2000, jolloin osuus oli 15 %. Kinkkuja tuotiin pääasiassa Tanskasta, hiukan myös Saksasta.
Kinkkukilot jakautuivat jouluna 2002 (suluissa vuoden 2001 luvut) seuraavasti
(Finfood Lihatiedotuksen keräämä tilasto):
30 (35) prosenttia perinteisiä isoja kinkkuja
40 (30) prosenttia potkallisia juhlakinkkuja
18 (20) prosenttia kinkkurullia ja muita luuttomia kinkkuja
12 (15) prosenttia kypsinä ostettuja kinkkuja
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mut luvatta salakaadettu on stressitöntö luomulihaa.