Lueskelin Suomen Mensan jäsenluetteloa, koska sellaista lähetetään jostain syystä minulle. Siinä on aika monta julkisuudesta tunnettua henkilöä.
Kaikkien julkinen kuva vaikuttaa älykkäältä, mutta ihan kaikki eivät ole vaikuttaneet esim. tv:ssä miellyttäviltä.
Yhdysvalloissa yhdistyksen jäseniä ovat mm. Scott Adams, Dilbert-sarjakuvan piirtäjä, Geena Davis, näyttelijä, Marilyn Vos Savant, jolla uskotaan olevan maailman korkein ÄO, Jean Auel, kirjailija (mm. Luolakarhun klaani), Isaac Asimov, tieteiskirjailija.
Jenkkilässä aika tunnettu on pianisti Patricia Prattis Jennin, joka on Pittsburgin sinfoniaorkan ensimmäinen tummaihoinen soittaja.
Tämä viimeinen oli vaan tiedotus kaikille niille rasisteille, joiden vyötärön mitta (senteissä) ylittää huomattavasti älykkyysosamäärän (myös 16:n keskihajonnalla).
Kaikkien julkinen kuva vaikuttaa älykkäältä, mutta ihan kaikki eivät ole vaikuttaneet esim. tv:ssä miellyttäviltä.
Yhdysvalloissa yhdistyksen jäseniä ovat mm. Scott Adams, Dilbert-sarjakuvan piirtäjä, Geena Davis, näyttelijä, Marilyn Vos Savant, jolla uskotaan olevan maailman korkein ÄO, Jean Auel, kirjailija (mm. Luolakarhun klaani), Isaac Asimov, tieteiskirjailija.
Jenkkilässä aika tunnettu on pianisti Patricia Prattis Jennin, joka on Pittsburgin sinfoniaorkan ensimmäinen tummaihoinen soittaja.
Tämä viimeinen oli vaan tiedotus kaikille niille rasisteille, joiden vyötärön mitta (senteissä) ylittää huomattavasti älykkyysosamäärän (myös 16:n keskihajonnalla).
Vastaukset 23
Vanhimmat
En oikein ymmärtänyt viestisi ideaa. Jos otetaan älykkyystestiin jenkkien tuntemia kuuluisuuksia, vaikkapa muutama tuhat ihmistä, löytyy heistä varmasti useita huippuälykkäitä ihonväristä riippumatta. Kun kerran tiedät, kerro, mikä on keskimäärin mensalaisen äo:n ja hänen vyötärönympäryksensä suhde? Kaksinkertainen?
Jos osamäärä on 24:n keskihajonnalla keskimäärin 155 (minimi 148), vyötärö on useimmilla alle metrin, sanoisin 90 cm, niin suhde on noin 0,58 tai toisin päin jakaen 1,72. Tämä on siis arvio.
Markus Selinillä ja Aleksi Bardyllä on äo mensan tasoa? Onko totta? Ko. luvut olivat Teemu Leppäsen kotisivulla.
Tuolla Teemu Leppäsen sivuilla oli ainakin pari käännösmokaa. Andy Warholin ammattiksi kerrottiin artisti, vaikka hän oli taiteen rajoja venyttänyt taiteilija, englanniksi "artist". Warholin ilmoitettu äo-lukema, 86, näyttää kummallisen pieneltä.
Samoin kerrottiin, että tieteiden (fysiikka, kemia, lääketiede) Nobel-palkinnon voittaneiden äo on keskimäärin 155. Alkuperäislähteessä ilmeisesti käytetyn englannin kielen sanan "sciences" tarkka suomenkielinen vastine on "luonnontieteet".
kaikkea, olen minä toisessakin linkissä törmännyt tuohon lukemaan 86 Warholin kohdalla. Mielikuvitus, lahjakkuus ja luovuus voivat kukoistaa ilman korkeaa tai edes keskitasoa korkeampaa älykkyysosamäärää. Kirjailija Peter Höeg omaelämäkerrallisessa teoksessaan " rajatapaukset" toteaa, että koulussa hänet testattiin normaalilahjaiseksi ( äo 92) Marlon Brandon äo taitaa olla samaa tasoa Höegin ( kirjoitusasu vähän pielessä tanskalaista ööta ei näppämistöltä löydy) kanssa. Kummankan herran lahjakkuutta ei kukaan voi kiistää.
Suomen Mensan jäsenien ihanuudesta en tietä, mutta Sharon Stone ja Jessica Bennett, eli pornotähti Asia Carrerakin olisivan Mensan jäseniä.
Sharon on suosikkinaiseni Mensan porukasta!
Epäilen kyllä tuon pornotähtösen ÄÖ:ta ( voin olla väärässäkin), mutta eipä ole tehnyt kovin älykästä ammatinvalintaa.
kommenttini piti mennä.
Mensan rajan ylittämisen poikkeuksellisuutta liioitellaan usein. Periaatteessahan raja on 98 persentiiliä, mutta olen kuullut, että ÄO:iden nousun myötä raja olisi oikeasti lähempänä 95:ttä. Tämä tarkoittaisi, että koululuokasta löytyisi noin yksi Mensan tasoinen, eli mensuus ei olisi sen ihmeellisempää kuin luokan priimuus.
Tunnetut henkilöt, erityisesti henkistä työtä tekevät, ovat kyllä läpäisseet paljon tiukempiakin seuloja kuin Mensan seulan. Esimerkkinä mainittakoon, että kustantajille tulevista romaanikäsikirjoituksista julkaistaan Suomessa 1%, ja niistäkin valtaosa jää täysin tuntemattomiksi. Nimeä saaneella kirjailijalla on täten pääsääntöisesti jonkin verran keskimääräistä enemmän kykyjä, jotka vieläpä saattavat korreloida Mensan testivaatimusten kanssa.
on kaupallista toimintaa. Kirjoja on tarkoitus myydä markkinoilla, jotka muodostuvat suuresta kuluttajakunnasta. Käsitys, että julkaisseet kirjailijat edustaisivat jonkinlaista älyllistä (vaikka tämä määriteltäisiin väljästi eikä esim. mensalaiseen tapaan menestymisenä kuviopäättelytestissä) eliittiä, pitää paikkansa vain jossain määrin. Kirjailijan kohdalla voi olla kysymys myös siitä, jonka erään kustantamon kirjallinen johtaja tokaisi eräälle painosten kuningatterelle: "Tämä on täydellistä roskaa. Tämä myy kuin häkä. Heti 5000 sivua lisää tätä."
On toki totta, että menestyskirjallisuudessa on paljon roskaa - joku voisi sanoa, että sitä edustavat aiemmin mainitut Auelit ja Asimovitkin...
Veikkaisin kuitenkin, että monet menestyvän roskankin suoltajat yltävät ainakin kirjallisesti helpostikin sinne mensalaiselle 1/20-1/50 lahjakkuustasolle, mitä vastaa esim. laudaturin yo-äikkä. Kyllä hekin pääsääntöisesti jonkin verran kirjoittaa osaavat (no, Remekset ja Mäet unohtaen).
Koko jutun pointsi oli, ettei Mensan tason saavuttaminen ole niin poikkeuksellista, että sitä tarvitsisi jollain tunnetulla henkisen alan ammattilaisella suuremmin ällistellä. Kyseiset tyypit ovat aika järjestään kuitenkin esim. menestyneet koulussa ja muissa opinnoissaan, mikä kuulemma korreloi kuviopäättelytestin kanssa.
Yleisesti älykkyystestitulosten tulkinnassa esiintyy paljon tilastosokeutta. Tony Halmeen 120 tulosta ällisteltiin, vaikka sillä, että on fiksumpi kuin neljä viidestä, ei välttämättä vielä ylletä edes kansanedustajien keskitasolle.
korreloi keskenään. Mensan testi, on kulttuurivapaata kuviopäättelyä, johon henkilön koulutustausta vaikuttaa vähän. Ainakin tähän pyritään. Ko. mensan testi mittaa yleisälykkyyttä, jonka uskotaan korreloivan matemaattisen ja verbaalisen älykkyyden kanssa.
Mensan kuviopäättelykykytesti on myös näkökykytesti. Eri kuvioiden pienet erot saattavat jäädä vähänkään heikkonäköisemmältä huomaamatta.
Kuviot näkyvät normaalinäköiselle hyvin, niissä ei ole pieniä kohteita. Jos näkee lukea sanomalehteä normaalisti, tämä ei ole ongelma.
Jos ei näe sanomalehteä, ei pysty tekemään Cattell & Cattell -testiä normaalisti.
on "normaalinäköinen"?
Kissa joka pienen ajan syntymänsä jälkeen on ympäristössä, josta puuttuvat pystysuorat linjat, ei opi koskaan myöhemminkään näitä linjoja erottamaan, vaan törmäileee loppuelämänsä tuolinjalkoihin, ovenpieliin, yms. Samaten ihminen, jolla vastasyntyneenä on jokin pieni häiriö silmän toiminnassa, saattaa olla koko elämänsä kyvytön tunnistamaan esim. ihmiskasvoja.
Näköhavaintomme muodostuvat ilmeisesti hyvin monista, monenlaisista palasista, jotka aivoissa rakentavat "kokonaiskuvan" maailmasta. Oliver Sacksin mukaan voisi ajatella, että esim. migreenissä muodostuvat näkökuvat saattaisivat edustaa tällaisia näköalkioita. Jokainen yksilö kasvaessaan ja kehittyessään muodostaa oman näkömaailmansa. Pienetkin lähtökohtaerot saattavat merkitä paljon. Vaikka syntymästään saakka silmävammaisen ihmiset silmät operoitaisiin terveiksi, hän ei saata koskaan oppia "näkemään".
On selvää, että esim. erilaisissa kulttuuriympäristöissä kasvaneilla ihmisillä on erilainen kognitio koskien näköhavaintoja. Onko jokin syy kutsua erilaisen kasvamisen tuloksia esim. "älykkyydeksi" ja kuvitella, että tällä käsitteellä ilmaistaisiin jotain yleistä ja kaikilla ihmisillä eri määrässä ilmenevää ominaisuutta, sitä sopii pohtia.
...
Kutsun joitain täällä olleiden linkkien takana olevia testejä silmätesteiksi, enkä ala niitä yrittää.
Jos silmät on vahingoittuneet esim. vamman, iän, sairauden tai operoinnin takia, on näköhavannointiin ja sen nopeuteen voinut tulla monenlaisia muutoksia, joita terveen silmän omistava ei osaa kuvitellakaan.
Todellinen älykkyys on varmaan kuitenkin ihan entisellään näillä ihmisillä.
Jos älykkyys määritellään kuviotestin tulokseksi, niin kaikkien sokeiden ÄO on aika matala, elleivät he sitten saa kohokuvioita ja lisäaikaa niiden tunnustelemiseen. Mutta niinhän se on muutenkin. Esim. vammaisurheilijaa ei saavutuksistaan huolimatta pidetä yhtä hyvänä kuin normaalia, vaikka normaali tuskin pääsisi minnekään yhdellä jalalla.
Ihmiset ovat erilaisia ja vakavamielinen testaus on tyhmää, riippumatta siitä kuinka älykkäät sitä harrastavat tai testejä suunnittelevat.
Tänne sopiikin hyvin tämä lausahdus:
"Arguing over Internet is like Special Olympics.
Even if you win you are still a retard."
10 vuotta sitten sain mensan testissä tuloksen 130, nyt minulla on kaihi silmissä, enkä enää näe yhtä tarkasti. Olen siis tyhmenpi kuin 10 vuotta sitten.
Vitsi ei naurata enää ketään, jos koskaan naurattikaan.
parhaat ampujat eivät tule vuoriseuduilta jossa metsästetään ja opitaan aseen käyttöä pienestä pitäen, vaan tarkimpia ampujia ovat lukutoukat.
Tästä voimme vetää johtopäätöksen että armeija tarvitsee sivistystä.
No, ei. Se vaan kertoo, että kaikkia ei voi testata kynä ja paperi -menetelmällä.