Olisi tälläinen ropleemi.
Lapsi istuu pulkassa.
Pulkka Lapsi yht. 25kg
Pulkan ja lumen välinen lepokitkakeroin on 0,2 ja liikekitkan 0,5
A) Kuinka suurella vaakasuoralla voimalla pulkkaa on vedettävä jotta se lähtisi liikkeelle vaakasuoralla alustalla?
B)Kuinka suurella voimalla pulkkaa on vedettävä jotta se liikkuisi vakionopeudella vaakasuoralla alustalla??
C) Kuinka suurella voimalla pulkkaa on vedettävä jos alusta on vaakasuora ja vetonaru muodostaa 45 asteen kulman maanpinnan kanssa
D) kuinka kalteva mäen pitää olla jossa mäenlasku onnistuisi?
Toivottavasti saan valotusta näihin..
Kiitos!
T: Joonas
Ongelma
osaa-maton
43280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisko toisinpäin nuo lepokitka- ja liikekitkakertoimet?
Kuten tuossa edellä joku mainitsi, niin lepokitka ja liikekitkakerroin taitaa olla väärinpäin. A) Lepokitkakerroin on määritelty siten, että kitkavoima kappaleen lähtiessä liikkeelle on kitkakerroin kertaa tukivoima. Tässä tapauksessa tuo tukivoima on siis painovoima. Painovoima on massa kertaa putoamiskiihtyvyys. Kirjoita nuo paperille ja laske. B)Liikekitkakerroin on määritelty siten että tasaisesti kappaletta liikutettaessa kitkavoima on kitkakerroin kertaa tukivoima. Laske samaan tapaan kuin a-kohdassa. C) Tämä on sitten vähän haastavampi. Täytyy huomoida että vetonaru keventää kappaletta, eli tukivoima pienenee. Vetävän voiman pystysuora komponentti keventää kappletta. Sen jälkeen voit sijoittaa edelläoleviin lausekkeisiin sen uuden tukivoiman, ja saat lausekkeen tarvittavalle vaakasuoralle voimalle. Vetävän voiman vaakasuora komponentti siis saa kappaleen liikkeelle, ja kirjoittamalla sen yhtälöksi, saat nyt tuon ylläolevan kaavan kanssa yhtälöparin. (johon pitää se pystysuora ja vaakasuora voima kirjoittaa vetävän voiman avulla) Sitten ratkot siitä yhtälöparista sen kokonaisvoiman ulos. Kysy tarkennuksia tarvittaessa.
c) Laskenta on aika hankalaa, jos ei tiedä kappaleen dimensioita ja narun kiinnityspistettä. Narusta vetäminen nimittäin nostaa enemmän etupäätä kuin takapäätä, teoriassa koko etupää voi irtautua maasta. Painovoimaa ei siis voi suoraan vähentää narun y-komponentilla, koska vaikutuspiste ei ole sama.. syntyy siis väistämättä kappaleeseen momenttia, joka vääntää sitä. Mutta tarkka ratkaisu siis edellyttää kaikkien mittojen tuntemista. C jäänee siis ratkaisematta noilla lähtöarvoilla. d) Pitääkö kelkan lähteä itsestään liikkeelle? Käytä tällöin lepokitkaa. Vai tönäistäänkö? Tällöin käytä liikekitkaa. Kirjoita tasapainoyhtälö, jossa mäen kallistuskuulman tulee olla niin suuri, että alaspäin vaikuttava voima ylittää kitkavoiman eri vaihtoehdoissa. Ratkaise kulma eri kitkakertoimilla.
Höpö höpö. Ei sillä ole väliä, mistä kohtaa se naru nykii sitä kappaletta ylös. Jos etupää kevenee enemmän, niin keskimäärin se kevenee tasan yhtä paljon kuin koko kappale kevenee. Voit ajatella vaikka asiaa siten, että kappale on monen eri tassun varassa, ja kuormaa kevennetään eri tassuilta ei paljon nostavalla kappaletta jostain kohdasta. Kun summaat kaikkien tassujen kitkavoiman, niin tulos on, että voit laskea kaikki tassujen tukivoimat yhteen ja kertoa sen sitten kitkakertoimella. Sama kaavoin: Ni on tassun i tukivoima, y on kitkakerroin ja F kitkavoima. F = ∑ (Ni*y) = y*(∑ Ni) Ja noiden tassujen voi kuvitella tarkoittavan kaikkia kappalenn ja alustan osumakohtia. Eli c ratkeaa annetuilla tiedoilla, kun olettaa kappaleen keventyvän narun pystysuoran komponentin verran.