Mitä enemmän tietoa..

"Sekin on silti turvallisempaa kuin vastaava perinteisellä menetelmällä tuotettu." Hyvähän tuollaista on mennä väittämään kun ei ole mitään todisteita tukemassa... "GMO on sentään hallittu systeemi ja säästää valtavasti aikaa jalostuksessa." Niin tarkoittanet sellaista "hallittua" systeemiä kuin ruletti on uhkapelaajan kannalta? Samanlailla rahat ja terveys menevät pitkällä aikavälillä siinäkin lähes 100 prosenttisella varmuudella. Tosiasiassahan geenimuuntelun "hallittavuus" on sitä karkeasti ottaen(osuva kielikuva, kun karkeus on homman ydin) , että geenit sijoitetaan vanhasta isännästä uuteen ja rukoillaan (yhtä hyvä menetelmä kuin mikä tahansa teollisuuden tarjoama), että geeni osaa edes suunnilleen oikeaan osoitteeseen kohdesolussa -tai soluun yleensä.

DNA:n toimintaa ei tunneta:

Asiassa innostuttiin pikku-poikamaisella tavalla. Esim. Dna:n epigeneettinen toiminta alkaa vasta avautumaan.
(Dna:n metyloitumisessa tapahtuvat muutokset saattaa vaikutta useampaan sukupolveen - en siis pidä ajatuksesta että mutaatioita tuoteen säteilyttämällä tai kemiallisesti.)
Dna:n toiminnassa on velä paljon tutkittavaa. Eräs mysteeri on ns. romu-dna, jonka on oletettu olevan merkitystä vailla. Viimeisten parin vuoden aikana on kuitenkin huomattu miten tärkeitä nämä "romu-kohdat" ovat - jo pelkkä sana "junk-dna" viittaa tutkijoiden tietämättömyyteen.
Tutkimusten mukaan ne ohjaavat geenien toimintaa, aktivoitumista ja sammumista. ( jopa geenien uudellen organisoitumisesta puhutaan.)

Tiede kulkee eteenpäin - tiedän.

Geenien kanssa kikkailu on ovelaa, ja tässä teknologiassa on lupauksia. Sen laaja soveltaminen on kuitenkin erittäin paha virhe.

Miksi? Geenit pääsevät karkuun; virus on arkipäivän esimerkki asiasta.
Jotkut yrittävät vähätellä asiaa: "Niin, itsehän sanoit, se on arkipäiväistä".

Toki, elimistöllämme on vuosi tuhansien kuluessa kehittyneet metodit vieraan dna:n tunnistamiseksi, tuhoamiseksi jne.

Kuitenkin, esim. virus pääse aivoihin. Miten?

Mikä aiheuttaa reuman? (erittäin kivulias ja epämiellyttävä sairaus.)
Mikäli vieraat proteiinit, niin minkälaisia proteiineja siihen tarvitaan? Miten gm-kasvista saadut proteiinit pilkkoutuvat elimistössämme, ja miten ne imetyvät, metaboloituvat jne jne.
Kysymyksiin ei ole vastauksia - eikä 13 vuoden kokemus gm-ruoasta takaa mitään. (tältä ajalta ei ole edes puhtaita papereita.) Vaikka olisi, niin silti parin kymmenen vuoden kokemus ei riitä - ei lähimainkaan.

Mikäli asiaa lähestyy laskelmoiden ja logiikalla, niin gm-ruoka vaikuttaa suht. hyvältä ajatukselta. Sen markkinoille laskeminen on esimerkki tästä.
Haluttiin luoda uutta teollisuutta, koska siinä tienaa parhaiten - kaupan päällisiksi mydään torjunta-aineet. Niitä voi käyttää enemmän, koska kasvi kestää. Entäpä maaperä?

(Näemme nyt missä kunnossa Jenkkilän talous on; ei pitäisi enää olla mikään yllätys että (n.-96) tehtiin gm-positiivisia päätöksiä.)
Ahneus ja ambitiot ovat gm-teollisuuden ytimessä. Jenkki talous on dinosaurus, joka vaatii todella paljon ravintoa pysyäkseen elossa.

(Poliittinen päätöksenteko on aina korruptoitunuttaa.)

Itse kieltäisin gm-ruoan - vähintään toistaiseksi.

Gm-tekniikkaahan ollaan vähentämässä;
itävalta, Unkari, Kreikka ovat jo ajat sitten kieltäneet EU:n hyväksymien gm-lajikkeiden viljelyn.
Viime talvena myös Ranska ja heti perään Luxenbourg seurasivat perässä.
Huhtikuussa myös saksa kielsi gm-maissin viljelyn (ainoa kasvi, jonka EU-sallinut viljelyyn).
Nämä ovat maita, jotka näyttävät suuntaa gm-tekniikassa.

Suomi tekisi viisaasti, kun julistautuisi gm-vapaaksi maaksi.

GM-ruoan kuvitellaan tuottavan parempia satoja, näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Esim. Intiassa on todettu että gm-lajikkeet ovat hyvin herkkiä sieni-infektioille - koko sato tuhoutuu helpommin.
Tämä on vain yksi esimerkki.

Mitä tiedemiehet kuvittelevat parantavansa?

Ruoan ravintoarvoa on vaikea (lähes mahdotonta) parantaa mikäli maaperä ei anna myöden. Manipuloimalla saadaan kasvatettua lähinnä hyvän näköistä ravintoa. Meitä siis huijataan hyvännäköisillä tuotteilla; ne menevät paremmin kaupaksi.
Ruoan ravintoarvo on jäännyt toissijaiseksi - tämä näkyy myös jalosteissa.

Kolmasosa (1/3) sadoista menee pilalle, tähän asiaan pitäisi puuttua - ei kasvien perimään.