Ruotsin kieli on aika köyhä kieli sanastonsa puolesta, mutta joitakin ruotsin kielelle ominaisia ilmaisuja kuitenkin on olemassa, joita ei mielestäni oikein mitenkään voi yhdellä sanalla kääntää suomeksi. Yksi sellainen on ruotsalaisten usein viljelemä sana "lagom". Sanan voi toki kääntää suomen kielelle suurinpiirtein sanalla "sopiva", "kohtuullinen", tai vaikkapa puhekielen ilmaisulla "passeli", mutta mielestäni kaikista näistä puuttu se ruotsalaisen pehmeä miellyttävyys "lagom" ... inte för mycket och inte för litet. "Lagom" ei pelkästään viestitä kvantitatiivista sopivuutta, vaan myös mentaalista mielenrauhaaa. Onko ehdotuksia?
Paras käännös "lagom"
Asiaa pähkäillyt
191479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
souza = asento, jossa nelijalkainen eläin seisoo kahdella takajalallaan
>> "Lagom" ei pelkästään viestitä kvantitatiivista sopivuutta, vaan myös mentaalista mielenrauhaaa.
"Kohtuullinen" kääntyy mielestäni ruotsin kielelle täsmällisimmin sanalla "måttligt", mikä onkin sitten jo kvantitavtiivisemman kuuloista ja samalla tavalla jämäkkää kerakkeineen kuin "kohtuullinen". "Lagom" on sana, jota ruotsalaiset käyttävät huomattavasti useammin kuin suomen kielessä käytetään "kohtuullinen" -sanaa (johtuneekohan sitten siitä, että suomalaiset eivät ole aina kohtuuden ystäviä...) ja sitä sanaaa käytetään hyvin useissa ja erilaisissa yhteyksissä kuvaamaan harmoniaa, mielenrauhaa ja sopivan pehmeää lähestymistapaa. Jo onomatopoeettisesti sana luo näitä mielikuvia.
Lagom tyst - kohtuullisen hiljaista - ei kuulosta hyvältä!
Ei yksi ja sama käännösvastine välttämättä toimikaan jok'ikisessä asiayhteydessä. - aika hiljaista - melko hiljaista - hiljaisenpuoleista - riittävän hiljaista - sopivan hiljaista jne. Kontekstin mukaan.
Riippuu ihan tilanneyhteydestä. "Kohtuullinen" on hyvä käännös joskus, joku "sopiva", tai riitävä, tai "mukavan sopiva" jossain toisessa yhteydessä. "Kohtalainen" on kyllä väärä käännös.
buri = lasiin kaadetun oluen päälle kerääntynyt vaahto
buri = aaltopellistä tehty savupiippu kolaro = lasiin kaadetun oluen päälle kerääntynyt vaahto
mängden. Sana pilkottuna koostuu sanoista lag ja om, jossa "lag" tarkoittaa tietyn (epä)määräistä yksikköä (en lag socker) ja sana "om" ympärillä olevaa. Kvantitatiivisesti tasallinen voisi olla yksi ehdotus, eli ei tasamitallinen, vaan tasaisen sopivasti tietyn mitan ympärillä. Lagom tyst, tasallisesti hiljaista. Mentaaliseksi määriteltäväksi jää sitten se, mikä (milloinkin) on (kullekin) sopiva ja mikä on mittana.
Mielenkiintoinen ehdotus, mutta kun kyseessä on uudissana, jota ei toistaiseksi ole olemassa, sillä ei myöskään ole sisältöä eikä viestiä. Ainakin minun korvaani "tasallinen" tuo aivan toisenlaisen mielikuvan kuin "lagom".
Joka tarkoittaa, että "älä näytä tunteitasi". Pienen lapsenkin olisi jo oltava "duktig" ja kestää kaikki ääntä päästämättä.
suomenruotsissa duktig-sanalla on juuri tuon kaltainen rajoitettu merkitys, kuten mainitsitkin. Ruotsinruotsissa duktig-sana on kuitenkin yleismerkityksellisempi, tarkoittaen yleensäkin "olla hyvä jossakin". Siksi suomenruotsalaisen korvaan särähtääkin, kun ruotsinruotsalainen sanoo esim., että "Johan Andersson är duktig i konsthistoria". Hölmö ruotsinruotsin termi on "plugga", merkityksessä "opiskella jossakin oppilaitoksessa". Ruotsalainen sanoo myös melkein aina "macka" ja "fika" eikä "smörgås" ja "dricka kaffe".
Mitenkähän ruotsalainen mahtaa ilmaista voileivän, joka on päällystetty hanhenlihalla? Minulle smørrebrød on ollut aina ymmärrettävämpi käsite kuin smörgås, vaikka minulla alkaa olla pahoja puhutun ymmärtämisvaikeuksia jo kauan ennen Juutinrauman ylitystä (täältä päin katsottuna). Hur kan en gås umgås med en smörgås? Saaneekohan hanhivoileipiä (...mackor? ...gåsar?) Ruotsissa monestakin liikennepolttoaineiden jakelupisteestä (mack)? Jenkkilässä valmistettava kuorma-auto merkkiä Mack lienee nykyisin Volvon omistuksessa?
"Plugghäst" on ainakin täällä kunnianhimoinen koululainen. "Hikipinko" Suomessa kuulunee jo menneisiin vuosikymmeniin. Sanotaankohan Suomessa nyt "nörtti"?
"Pinko" tai "hikipinko" lienee ihan käypää kieltä nykyäänkin. "Nörtti" tarkoitaa taas tietokoneisiin ja -tekniikkaan innostunutta nuorta. Googletapa "nörtti" (ilman sitaatteja), niin valaistut.
Minunkin mielestäni "pinko" ymmärretään hyvin vielä tänäänkin. Nettikielessä tuttu ilmaus on "pahvi" ("Herää, pahvi!"). Nykyistä pääministeriämmekin olen nähnyt monesti kutsuttavan pahviksi. Kun vallasmies vielä TV-haastatteluissakin vaikuttaa niin pingottavalta että katsojakin vallan vaivautuu, niin voitaisiinko hänestä käyttää nimitystä "pinkopahvi"? Nuorimmat sukupolvet eivät pinkopahvia varmaankaan tunnekaan. Tämä suomalaisen puunjalostusteollisuuden riemuvoitto oli ihan yleinen sisäseinien verhoilumateriaali vielä puolisen vuosisataa sitten.
Yritän aina tarjota sitä, mutta jostain syystä se ei kelpaa rahvaalle.
"Se on hiinä ja hiinä". Ilmaisu viestii suunnatonta mielentyyneyttä ollen ei nega- eikä positiivinen vaan jotain siltä väliltä :)
"Se on hiinä ja hiinä" viestittää negatiivista. Se tarkoittaa, että saattaa olla passeli juuri ja juuri ... ehkä. Lagom on jotain aivan muuuta, passeli ja hyvä ilman epäilyksiä. Edellisen kommentoijan "parahultainen" saattaa olla tähän mennessä paras ehdotus tässä ketjussa.