Mietin tässä, että osaisiko joku kertoa, mitä eroa on Eurooppalaisella ja Amerikkalaisella voilla?
Voin ero
butter
111223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Euroopassa ja toinen Amerikassa. Pitäisikö niillä jotain muuta eroa olla?
Ootko hiukan tyhmä vai mikä on vikana? Kyllä minä sen tiesin että ne on eri paikoissa tehty. Uskomatonta idiotismia...
luulet niillä olevan eroa? Onhan Suomessakin erilaatuisia voita, mm. suolattua ja suolatonta, jne. Ero johtuu tuskin maasta, vaan voityypistä.
kuvitella, että valmistusmaa/-manner aiheuttaa niin yksinkertaiseen tuotteeseen kuin voi merkittäviä eroja. Sen sijaan voisit miettiä, mikä on esim. käsin kirnutun ja teollisen voin ero. Tai suolattoman ja suolaisen. Nuo ovat eroja, joilla on merkitystä käyttäjälle ja käyttötarkoitukselle.
siinä, että amerikkalaiset (ja britit) suosivat voin valmistuksessa hapattamatonta kermaa, kun taas manner-eurooppalaiset ja pohjoismaalaiset meijerit käyttävät hapatettua kermaa. Amerikkalainen on vähän makeamman oloista, eurooppalainen aromikkaampaa ja lievästi hapanta. Muuten: kirjoita eurooppalainen ja amerikkalainen pienellä alkukirjaimella (muualla kuin virkkeen alussa). Näin sanoo suomen kielen kielioppi!
Jo eri Euroopan maissa on voissa eroja siksikin että esimerkiksi Suomessa ja ilmeisesti muissakin Pohjoismaissa voi on suolaista tai vähäsuolaista yleisimmin. Suomessa voi tehdään pastoroidusta maidosta, kun muualla ei välttämättä niin tehdä. Ranskassa on suolaton voi se tavallisin (doux) käyttövoi niin leivällä (myös suolaton) kuin leipomisessa ja jos erikseen mainitaan, niin voissa voi olla suolaa (demi-sel). Normandiassa tuotetaan merisuolalla maustettua voita.
Kyllä maailmalta löytyy useanlaisia voituotteita - maultaan ja koostumukseltaan. Suurimmat erot ovat juuri tuossa, onko voi tehty happamasta maidosta vai tuoreesta maidosta. Juuri sen vuoksi amerikkalainen voi on vähän imelän makuista ja oma voimme hapahkoa. Toinen iso asia on suolaisuus. Tuossa eräässä viestissä kerrottiin suolattomasta voista, joka on Keski-Euroopassa - ja erityisesti Ranskassa - se yleisin. Jos voille halutaan suolaisuutta, sitä lisätään siihen sormisuolalla, merisuolalla ja hauskastihan nuo suolakiteet suussa raksahtelevat. Ranskalainen tapa lisätä muutama suolakide leivän päälle on todella herkullinen keksintö. Ja onhan vielä tuo kirkastettu voikin, josta voihera on poiustettu. Sitäkin myydään teollisesti valmistettuna ruoanlaittoon. Oma voimme kuuluu toki yhteen suureen voivaltavirtaan, mutta ei missään nimessä ole hallitseva voityyppi. Lisäksi voin makuun vaikuttaa maidon laatu ja tästä täytyy kyllä sanoa, että monesta Euroopan maasta löytyy maukkaampaa ja puhtaamman makuista voita kuin omamme on.
Joutuu käyttämään esim. tiettyjä kastikkeita tehdessään tai muuten sulattamaan voita kirkastaakseen sen, huomaa kuinka paljon itseasiassa tuota heraa on jätetty voihin. Laadukkaassa voissa sitä ei juurikaan ole. Eräs parhaista joita itse olen käyttänyt oli australialainen suolaton voi. Se oli pesty todella puhtaaksi. Valion voi on eräs heikoimmista ja eniten heraa sisältävistä nykyään. Mitä enemmän heraa sen edullisemmaksi se tulee valmistajalle, koska hera nostaa voin painoa, eikä sitä saata erottaa voista sulattamatta sitä. Panee kyllä miettimään Valion moraalia valmistajana.
tuota heran osuutta? Mitä alhaisempi rasvaprosentti tuoteselosteessa, sen enemmän heraa?
Rasva-% ilmoittaa kuinka paljon voissa on rasvaa - muu osa on kiinteitä aineita, heraa ja vettä. Kun voi kirkastetaan vaikkapa intialaisen keittiön gheeksi, siitä poistetaan kaikki muu paitsi puhdas rasva. Kyllähän korkeampi rasvaprosentti takaa sen, että voissa on enemmän rasvaa - ja tietysti silloin vähemmän vettä, heraa ja muita kiinteitä aineita. Näiden rasvan ulkopuolisten aineitten takia voi saattaa palaa pannuun kiinni ja siksi siihen paistaessa lisätään esimerkiksi ruokaöljyä, jolla voidaan nostaa voin kuumuudensietokykyä - voi rasvataan öljyllä. Ruokaöljy on lähes puhdasta kasvisrasvaa. Voin käyttöä puolustaa se, että se sitoo tehokkaasti ruoka-aineen makua ja ollen itsessäänkin hyvänmakuista - parhaimmillaan - parantaa ruoan makuaineitten määrää. Paistamiseen tulisi käyttää mieluummin suolatonta voita ja suolata ruoka erikseen suolalla - ei voilla.
Vielä mainitsematon tekijä on voin tekemiseen käytetyn maidon/kerman happamuusaste. Sekin vaihtelee perinteiden ja bakteerien ym mukaan.