Kuinka kauan pitää odottaa että tapaisi

Minut on lapselle kyllä esitelty, mutta ei muille sukulaisille eikä ystäville. Ihan kuin ei olisi tosissaan. Jos muuten menee hyvin, niin ei kait sitä voi kuin odottaa. Onhan se loukkaavaa jollain tavoin.

Olen odotellut jo kohta pari vuotta, mutta olemme jo vanhempia ja lapset ovat aikuisia. Asia vaivaa välillä, mutta toisaalta suhteemme toimii niin loistavasti, että miksi ottaisin tuosta stressiä. Emme ole kuitenkaan yhteen muuttamassa ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Yritän nauttia elämästä päivä kerrallaan.

En ole tavannut ketään miehen läheisistä. Ikääkin enempi. Välillä asia vaivaa minua enemmän, välillä vähemmän. Miehellä riitaisa ero eivätkä lapset halua minuun kuulema tutustua, vaikka en liittynyt eroon mitenkään. Minun elämääni mies on tullut kokonaisuudessaan, tavannut lapseni, vanhemmat, jopa ex-mieheni montakin kertaa. Hän on juhlissa mukana tottakai. Mutta ei toistepäin.

tilanne edellisessä suhteessani. Mies esitteli kyllä lähes aikuiselle lapselleen (pieni pakko, kun lapsi asui hänen luonaan ja vietin heillä viikonloppuja usein), näytteli minua työkavereilleen ja ystävilleen, mutta ei esitellyt kenellekään eikä esim. vieressä asuneille vanhemmilleen. Ihmettelin sitä, kunnes minulle valkeni koko kuvio: mies halusi ilmeisesti tehdä mustasukkaiseksi todellisen ihastuksensa kohteen (ilmeisesti työn mukana tullut tuttavuus). Sitä varten minua piti näytellä ihmisille, joiden kautta tämä nainen saisi juoruina kuulla olemassaolostani. Sukulaisille ei tarvinnut esitellä, kun tarkoitus ei ollut, että minusta olisi tullut mikään pysyvä osa hänen elämäänsä. Samasta syystä minua ei tarvinnut esitellä työkavereille ja kavereille, vaikka näytillä pitikin käyttää (osallistuin pariin tilaisuuteen hänen kanssaan). Mies kohteli minua muuten hyvin ja osasi olla oikein romanttinen. Meillä oli todella mukavaa yhdessä, mutta pari kertaa hänen naamionsa putosi ja näin hetken vilahdukselta todellisen minän tai todelliset ajatukset. Tämän huomattuaan hän heti otti ystävällisen hymyn naamalleen ja oli taas kaikin puolin mukava. Hiljalleen aloin epäillä miehen lojaalisuutta. Tällä nettituttavuudella oli edelleen profiili auki netissä ja hän vieraili siellä ahkeraan, vaikka olin omani poistanut aikaa sitten ja olimme tapailleet jo jonkun aikaa tiiviisti. Sitten hän paranteli profiilitekstiään ja nimitti siinä itseään sinkuksi, minkä vuoksi otin asian keskusteluun. Hän poisti profiilin heti, mutta ei kestänyt asiasta keskustelemista ollenkaan vaan halusi "miettiä tunteitaan minua kohtaan". Pidimme siis lyhyen tuumaustauon, minkä jälkeen hän halusi vielä jatkaa. Mies kuitenkin kävi "epäilyttäviä" puheluja, kun luuli etten kuule ja yhteisellä lomamatkalla puhelin soi vähän väliä. Matkalla hän flirttaili kaikkien eteen tulleiden naisten kanssa, kohteli minua kylmästi ja välinpitämättömästi ja kävi lopulta lukemassa ja vastaamassa saamaansa tekstiviestiin vessassa, kun ei malttanut odottaa, että en olisi näkemässä. Lopulta palapelin palaset loksahtivat paikalleen, moni aiemmin ihmettelemäni asia valkeni ja tajusin koko kuvion. Siihen loppui meidän tapailumme, sillä hän ei tietenkään kestänyt taaskaan asiasta keskustelemista. Hyvä niin. Jouti mennäkin. Jotenkin tuollaista hölmöilyä ymmärtäisi vielä parikymppiseltä pojalta, mutta viiskymppiseltä mieheltä! Nyt olen löytänyt mukavan, fiksun miehen, jolla ei tunnu olevan mitään luurankoja kolisemassa yhtään missään. Tämä on lähtenyt ihan toisella tavalla liikkeelle, avoimesti ja luotettavan tuntuisesti. Tämän pitkän litanian tarkoitus oli johtaa päätelmään, että ei kuulosta normaalilta, jos ei jostain syystä voi esitellä niille ihmisille, jotka ovat seurustelukumppanillesi tärkeitä. Silloin tulee vaikutelma, että sinua ei ole tarkoitettukaan kovin pitkäikäiseksi kumppaniksi.

seurustelin/tapailin miesystävääni päälle puoli vuotta, ennenkuin esittelin hänelle lapseni. tämän tein ihan lapseni vuoksi. halusin olla varma että mies on kanssani vakavissaan ennenkuin "sekoitan" lapseni mukaan. mies kyllä oli jo aika malttamaton siinä vaiheessa kun olin valmis heidän tapaamiselleen, mutta halusin edetä asiassa omalla vauhdillani. eli ehkäpä tämä kaverisi haluaa olla täysin varma teidän suhteestanne ja tulevaisuudestanne ennenkuin hän laittaa pakkaa uusiksi :) maltti on valttia :)

Saman asian kanssa kipuilen minäkin. Ymmärrän, jos kyseessä on alaikäiset lapset, että halutaan varmistaa suhteen laatu ja jatkuvuus ennen lapsiin tutustumista. Itse olen ollut "uusiosuhteessa" kohta puolitoista vuotta. Miehellä on kaksi aikuista lasta, joita en ole tavannut ja on alkanut tuntua siltä, etten ikinä tapaakaan. Mies sanoo, ettei ole valmis, mutta ei osaa tai halua kertoa syytä. Koen tilanteen erittäin loukkaavana. Luulen, että kestän tilannetta aikani. Mitä sitten tapahtuu, kun en enää kestä, sitä en tiedä. Kun tietäisin syyn, voisin edes yrittää ymmärtää. Jos merkitsen hänelle jotain, miksi hän ei halua esitellä minulle elämänsä tärkeimpiä ihmisiä?

lapset heti.. ja siitä on nyt kulunut 10 v. eli ihmettelen miksei lapset saisi tavta sinua jos kerta mies on tosissaan kanssasi?