Tämä ongelma, josta kirjoitin jo 26.5.2004, ei vain ole poistunut. Ihmettelen edelleen miksi pyöräilijät polkevat satula liian korkealla! Onko heillä luulo, että he ovat pitempiä kuin ovatkaan? Sulava polkeminen häviää kun pitää varvastella ja polvet menevät liki lukkoon eli täysin suoraan. Seuratkaapa esim. kilpapyöräilijöitä, onko heillä satula tapissa niin että he sitten hinkkaavat epätoivoisesti? Ei, kyllä heillä on sulava ja rullaava kierto poljennossa, polvet jäävät ala-asennossa hieman koukkuun. Satula on oikealla korkeudella kun kantapää yltää polkimelle sen alimmassa asennossa. Silloin kampi kerii sulavasti!
Miksi pyöräkauppiaat eivät opasta polkupyörän ostajia?
Myös polkutekniikoissa on eroja. On pyöräilijöitä jotka polkevat kantapäällä tai jalkaterän keskiosalla. Myös tällöin polkemisen sulavuus katoaa sen ollessa yhtä tökötystä! Kokeillaanpa polkea päkiällä jolloin saat liikkumiseesi sulavuutta ja kuoppienkin kohdalla voit joustaa niin ettei tärinät tunnu.
Entä vaihteen suuruus? Mukava katsoa kun jotkut veivaavat epätoivoisesti suurimmalla vaihteella koko kroppa heiluen jotta saisivat pyörän etenemään. Eihän autollakaan ajeta vitos vaihteella hitaassa nopeudessa, konehan siinä hyytyy. Joskus 70-luvulla suomalaiset kilpapyöräilijät harjoittelivat isoilla vaihteilla hitailla kampinopeuksilla. Sitten kilpailuissa he eivät pystyneet vastaamaan kilpakumppaneiden irtiottoihin koska hitaalla polkunopeudella ei ehtinyt reagoida tahdinmuutokseen verrattuna tiheämmällä välityksellä polkeviin. Isolla vaihteella hitaasti veivaaminen on työlästä, se rasittaa myös niveliä ja on epätaloudellista sekä ikävää katsottavaa. Toki jos vedät 40-50 km/h voi välitykset olla tapissa mutta epäilen harvan normaali-ihmisen siihen kykenevän.
Ruotsinkielisessä Sportmagasinetissa, joka on muuten television paras urheiluohjelma, oli puhetta nuorten liikunnasta. Nykyään on urheilun harrastajia joiden viikoittainen liikunta ei kata edes normaaleja liikuntamääriä. Oli hienoa nähdä kuinka on urheiluseuroja joiden harjoituksiin täytyi tulla polkupyörällä, ei isän tai äidin autolla tuomana.
Itse pyöräilin työmatkani lähes koko 70-luvun niin kesällä kuin talvellakin. Se oli minusta aivan normaalia, enkä edes laskenut sitä liikunnaksi vaikka se oli sitä parhaimmillaan. Eteläsuomessa talvipyöräilyä pidetään extremenä, täällä se on normaalia. Muistaakseni en kaatunut kuin kahdesti. Eräänä aamuna veivasin radanvarsipolkua pimeässä töihin, illalla kotimatkalla oli valoisaa ja huomasin polun olevan jäässä ja aloin varoa jonka jälkeen vedin lipat. Toisella kerralla kotimatkalla Oulun tuomikirkon pysäkin kohdalla kevät kelillä onnikat (linja-autot) olivat hioneet tien kostean jäiseksi. No pysäkki oli täynnä ihmisiä ja muhkuraisessa jäätikössä pyörä katosi alta silmänräpäyksessä. Karvalakit ja salkut lensivät pitkin tietä ihmisten katsoessa esitystäni. Ei se kipu vaan häpeä, keräsin kamppeeni niin nopeasti kuin voin ja jatkoin matkaa. Kyllä sen jälkeen varoin linja-autopysäkkien kohdalla.
Turvallisia pyöräilyhetkiä kaikille pyöräilijöille!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Satulan korkeus ihan kuten kirjoitit eli ala-asennossa kantapään täytyy ylettyä polkimelle. Toinen juttu on sitten se, että yleisesti ottaen suomalaiset ajavat liian kookkaalla pyörällä. Vaihteen suuruus tai toisin sanoen oikea välitys on silloin, kun haluttu nopeus saavutetaan kampikierrosten ollessa noin 90 minuutissa. Peesissä mentäessä välitys voi olla suurempi. Liian hidas pyöritysnopeus rasittaa polvia ja siitä seuraa rasitusvammoja. Pyörässä käytettävät etu ja takarattaat tulisi valita myös siten, että ketjulinja on mahdollisimman suora eniten käytettävillä välityksillä. Siitä johtuen vierastan ajatusta, että hybrideihin asennetaan maantiepyörän välityksiä. Jos välitys on yli kolmen (esimerkiksi edessä 52 ja takana 17) ja pyöritysnopeus 90 minuutissa niin se tarkoittaa sitä, että takapyörä pyörähtää (3,06x90) 275 kertaa minuutissa. Renkaan kehä on karkeasti 2,1 metriä eli vauhtia kertyy 578 metriä minuutissa, joka vastaa 34,7km/h. Kuinka moni harrastelija pitää tuota vauhtia yllä pidempään? Oma suositus esimerkiksi aloittelijoille ja hybrideihin olisi eturattaaksi joku 48-32. Taakse pakkaan keskimmäiset rattaat hampaan välein. Kolme eturatasta Suomessa on hieman yliammuttua, varsinkin jos liikutaan tiellä. Lukkopolkimia käytettäessä polkeminen tapahtuu päkiällä ja ilman lukkopolkimiakin poljetaan päkiällä.
Minun mielestäni suomalaiset ajavat liian pienillä pyörillä. Kaukoidässä tehtävät maasturit ja hybridit ovat yleensä alamittaisia yli 175-senttisille: satulaa ei edes voi nostaa liian korkealle. Perinteisen malliset pyörät voivat toisaalta olla liian kookkaita lyhyimmille. Meikäläläinen ei saa tarpeeksi isoa, uutta käyttöpyörää mistään. Yli 190-senttisenä ajelen arkiajoja 30 vuotta vanhalla, 61 senttiä korkealla rungolla varustetulla retkipyörällä. Siitä huolimatta satulaputki on äärirajoillaan. No, maantiepyörässäni on sentään 64-senttinen runko. Suomalaisilla ei ole yleensä mitään käsitystä pyöritystekniikasta. Sangen monet kuvittelevat, että vaihteiston idea on se, voi pyörittää harvaan tahtiin! Niinpä käytössä on vain kaikkein pisin välitys. Kun satulan korkeus on lisäksi mitä on, ei ihme, että valitetaan takapuolen puutumista, muita vaivoja ja pyöräilyn raskautta yleensä. Itse pyöritän tasaisella noin 100 kierrosta minuutissa. Ei koskaan polvi- tai muita jalkakipuja!
toivottavasti kukaan ei usko sinua,asiahan on juuri päinvastoin,suurin osa ajaa liian isolla runkokoolla.osta hyvä mies pidempi satulaputki,niitähän on myynnissä.eihän pyöräily ole sitä että istutaan kuin nojatuolissa,olet varmaan huvittavan näköinen,jos ajat 64sm runkokoolla.
joku kirjoittaa: Eihän pyöräily ole sitä,että istutaan kuin noja tuolissa..." Minä en ainakaan selän ja peffan puolesta voi ajaa matalalla ajoasennolla,enkä kippurasarvilla. Asennon on pakosta oltava aika pysty. Mutta ainakin satulani on oikealla korkeudella. Kumma juttu muuten,kun aiemmin kirjoitin tästä satula-asiasta itse,niin sain vain v.......lua osakseni. Samalla kirjoitin myös siitä,että ihmiset ajavat kuivin ketjuin,kun eivät vaivaudu käyttämään aikaa muutamaa minuuttia pyörän rasvaukseen. Tälle kaverille joka sanoi ettei löydä tarpeeksi isoa pyörää. Isoja kokoja on ollut ainakin Chepicillä järvenpäässä.
sinun kokoiselle 58 olisi oikea koko.
on vielä ne, jotka nostavat ohjaustankonsa tappiin, jotta voi selkä takakenossa ajella. Noista välityksista sen verran, että keskiverto maastopyörän välitykset olisivat sopivan pienet myös hybrideihin. Yleensä poljetaan kierroksilla n 50/min ja valitetaan että pyöräily on hidastavaa ja jäykistävää liikuntaa. Tiedän, että monien hiihtäjien valmentajat ottavat hiihtäjien pyöristä jäykimmät vaihteet kokonaan pois.
kilpapyöräilijät harjoittelijat isoilla vaihteilla ja hitalilla kampinopeuksilla ???? Olen ajanut kilpaa 70 luvulla enkä tiedä / muista moista tapahtuneen, että tuollaisen harjoittelun vuoksi olisi jääty irtiotoista !!! Harry Hannushan oli 70 luvulla MM-kisoissa jopa neljäs ! Hitaat kampikierokset kuuluvat kilpapyöräiljän normaaliiin harjoitteluun-> kestovoimaa vauhtikestävyysalueella, ihan samanlailla tänäkin päivänä kuin 70 luvulla !!!!!!! Kaikenlaista soopaa sitä täällä suoli24 palstalla päästellään !!!
Lyhytaikaisena harjoituksena varmaan hyvä. Alhaisilla kampinopeuksilla ei varmaankaan ole juntattu tuntikausia. Kilpailuissa en muista kenenkään huippumiehen ajaneen alle 80:n kierroksilla, ainakaan tasaisella.
Minulla ei ole tapana suoltaa soopaa. Näin muistan lukeneeni jostakin urheiluartikkelista. Jos tieto lainaamassani artikkelissa oli väärää, niin pyydän anteeksi tietämättömyyteni. Itse en ole kilpaurheilija, mutta ainakin ennen liikuin aktiivisesti ja olin ja olen vieläkin hyvin kiinnostunut kaikesta urheiluun sekä valmennukseen liittyvistä asioista.
urheiluartikkeli ! Pyöräilyssä on ollut iät ja ajat tietyt lainalaisuudet eivätkä ne ole muuttuneet vieläkään minnekään. Suurilla (liiallisilla )välityksillä ei ole pitkän päälle menestytty koskaan. Radalla, missä pyöräilijät ajavat esim eräjaossa yli 70 kmh nopeuksia-välitykset eivät ole mitään karmeita-nopeus saavutetaan hetkellisillä suurilla kampilukemilla.
Harryn kanssa tuli ajettua muutamia tuhansia kilometrejä...Talvikaudella ennen kisakautta käytettiin tuollaista 60tuumaa( n.470) välitystä. Jos edessä on 45, niin takana n. 20 hampainen. Näillä mentiin ensimäiset 5000 harjoituskilometriä. Kovia vetoja ja tempoajoa varten sitten käytettiin raskaampia välityksiä, mutta vasta sitten kun oli hyvää pohjaa alla.
Minä nyt olen tälläinen harrastelijapyöräilijä, enkä oikein kykene kommentoimaan mitään mihinkään. Treenaan kuitenkin tavoitteenani ajaa syksyllä Tour de Helsinki, noin 140 kilsaan. Joo, teidän etä TdH on palstalaisille luokkaa maanantain palautumuslenkki, mutta minulle se ei ole sitä, vaan tavoite. Mitä luulet, A-kille, jos tekisin aloituksen aiheesta ja kyselisin järkevää harjoitusohjelmaa, niin vitsisitkö osallistua?
Jos sitä enää mitään muistaa....
Hakeudu johonkin jengiin, jossa ajellaan yhteislenkkiä (Helsingin Polkupyöräilijät )tai vastaavaan. Katso fillkalenteri.fi, sieltä löydät yhteystietoja.
siis fillarikanteri.fi
fillarikalenteri.fi