Asunnon ositus kun eri omistusosuudet

Ap:n ehdotus on varsin kohtuullinen ja perusteltu. Parempaan hänellä ei olisi mahdollisuutta. Omistusoikeus on sovittuna 1/3 - 2/3. Ei se muutu remppojen rahoituksella. Myytäessäkin kauppahinta kuuluu jaettavaksi samassa suhteessa. Kun rempat on rahoitettu 50-50, voidaan katsoa, että omistajien A:n ja B:n välille on syntynyt velkasuhde siltä osin kuin A on maksanut remppaa yli oman osuutensa. Toinen mahdollisuus on, että A on lahjoittanut liikamaksun B:lle. Näin ei liene osapuolten tarkoitus ollut. Kauppahinnan jaossa liikasuoritus tulee kuitatuksi Ap:n esittämällä tavalla. Mitään korkoa tai muuta hyvitystä sille ei voi saada (ainakaan vaatimusta edeltävältä ajalta).

nix nax kirjoitti:

Ap:n ehdotus on varsin kohtuullinen ja perusteltu. Parempaan hänellä ei olisi mahdollisuutta. Omistusoikeus on sovittuna 1/3 - 2/3. Ei se muutu remppojen rahoituksella. Myytäessäkin kauppahinta kuuluu jaettavaksi samassa suhteessa. Kun rempat on rahoitettu 50-50, voidaan katsoa, että omistajien A:n ja B:n välille on syntynyt velkasuhde siltä osin kuin A on maksanut remppaa yli oman osuutensa. Toinen mahdollisuus on, että A on lahjoittanut liikamaksun B:lle. Näin ei liene osapuolten tarkoitus ollut. Kauppahinnan jaossa liikasuoritus tulee kuitatuksi Ap:n esittämällä tavalla. Mitään korkoa tai muuta hyvitystä sille ei voi saada (ainakaan vaatimusta edeltävältä ajalta).

Lue lisää

Olet varmaan oikeassa käräjätuvan oletettavan ratkaisun suhteen "lyhyellä" matematiikalla. Avokkien sopimuksen pohjaksi suosittelen matematiikkani mukaista parannusta, mutta ei tietenkään riitelyn aloittamiseksi.

muallikko kirjoitti:

Olet varmaan oikeassa käräjätuvan oletettavan ratkaisun suhteen "lyhyellä" matematiikalla. Avokkien sopimuksen pohjaksi suosittelen matematiikkani mukaista parannusta, mutta ei tietenkään riitelyn aloittamiseksi.

Lue lisää

...ei matematiikka - paitsi jos toisin sovitaan. >>Avokkien sopimuksen pohjaksi suosittelen matematiikkani mukaista parannusta, mutta ei tietenkään riitelyn aloittamiseksi.>Esittämässäsi jaossa jäisi käsittääkseni 60000:n lainaosuuttasi vastaava asunnon arvonnousu sinulta saamatta.

nix nax kirjoitti:

...ei matematiikka - paitsi jos toisin sovitaan. >>Avokkien sopimuksen pohjaksi suosittelen matematiikkani mukaista parannusta, mutta ei tietenkään riitelyn aloittamiseksi.>Esittämässäsi jaossa jäisi käsittääkseni 60000:n lainaosuuttasi vastaava asunnon arvonnousu sinulta saamatta.

Lue lisää

Luin uudelleen alkuperäisen kysyjän yhtennvedon ja mielestäni esitin oikeudenmukaisemman matemaattisen panos7tulos tarkastelun. En ottanut kantaa lainkäytön "syyttäjänä" oikeuden tuomioita ennakoivasti, koska he eivät kysymyksestä päätellen ole (vielä) edes neuvotelleet eronsa toteuttamisesta. Kysyjä haki mielipiteitä todeten, että " molemmat saavat sen minkä ovat laittaneetkin". Olisi väärin hämätä kysyjää tulevilla oikeuden ratkaisuilla antamaan neuvottelematta toiselle lainapanoksensa osuus arvonnoususta. Esimerkissä kumpikin oli hoitanut jo lainansa maksut, joten lainoja ei tarvitse muistella lainoina, vaan suoraviivaisesti alkuperäisen oston lisäksi tehtyinä sijoituksina, joiden matemaattisella suhteella myös myyntihinta pitäisi jakaa. Verottajaa ei tähän tarvitse sekoittaa, koska verot ovat aina alle 100%. Arvostan suuresti aktiivisuuttasi ja ilmeiseen kokemukseen perustuvaa ylivertaista lainopillista tietämystäsi, mutta tälle kysyjälle näytti oleelliselta oikeudenmukainen käytännön panos-/tulos-matematiikka. No, eiköhän keskitytä viisuihin välillä!

muallikko kirjoitti:

Luin uudelleen alkuperäisen kysyjän yhtennvedon ja mielestäni esitin oikeudenmukaisemman matemaattisen panos7tulos tarkastelun. En ottanut kantaa lainkäytön "syyttäjänä" oikeuden tuomioita ennakoivasti, koska he eivät kysymyksestä päätellen ole (vielä) edes neuvotelleet eronsa toteuttamisesta. Kysyjä haki mielipiteitä todeten, että " molemmat saavat sen minkä ovat laittaneetkin". Olisi väärin hämätä kysyjää tulevilla oikeuden ratkaisuilla antamaan neuvottelematta toiselle lainapanoksensa osuus arvonnoususta. Esimerkissä kumpikin oli hoitanut jo lainansa maksut, joten lainoja ei tarvitse muistella lainoina, vaan suoraviivaisesti alkuperäisen oston lisäksi tehtyinä sijoituksina, joiden matemaattisella suhteella myös myyntihinta pitäisi jakaa. Verottajaa ei tähän tarvitse sekoittaa, koska verot ovat aina alle 100%. Arvostan suuresti aktiivisuuttasi ja ilmeiseen kokemukseen perustuvaa ylivertaista lainopillista tietämystäsi, mutta tälle kysyjälle näytti oleelliselta oikeudenmukainen käytännön panos-/tulos-matematiikka. No, eiköhän keskitytä viisuihin välillä!

Lue lisää

>>tälle kysyjälle näytti oleelliselta oikeudenmukainen käytännön panos-/tulos-matematiikka.>En ottanut kantaa lainkäytön "syyttäjänä" oikeuden tuomioita ennakoivasti, koska he eivät kysymyksestä päätellen ole (vielä) edes neuvotelleet eronsa toteuttamisesta.>Kysyjä haki mielipiteitä

Nimenomaan se lakipuoli kiinnostaa. Sellainen käsitys ja oletus on, ainakin minulla että, jos menee sukset ristiin ja pahasti niin silloin ei suulliset sopimukset paljon paina. Ei taida auttaa sanoa että sinähän lupasit puolet jne. Silloin varmasti ahneus voittaa. Ei ainakaan minun oikeustajuun mene että katsotaan vaan kauppakirjaa ja sen omistusosuutta ositusta tehtäessä. Eihän minun ole mitään järkeä sijoittaa rahojani remontteihin ja niillä nostaa asunnon hintaa, jos en siitä hyödy mitään, vaan maksan toisenkin puolesta, siis enemmän omistavan puolesta. Tässä tapauksessa nimenomaan remontit ja asunnon sijainti takaavat todennäköisen arvonnousun. Jäänkö tästä siis silti paitsi, vaikka maksan puolet tulevista kuluista?

Epätietoinen raha-asioissa kirjoitti:

Nimenomaan se lakipuoli kiinnostaa. Sellainen käsitys ja oletus on, ainakin minulla että, jos menee sukset ristiin ja pahasti niin silloin ei suulliset sopimukset paljon paina. Ei taida auttaa sanoa että sinähän lupasit puolet jne. Silloin varmasti ahneus voittaa. Ei ainakaan minun oikeustajuun mene että katsotaan vaan kauppakirjaa ja sen omistusosuutta ositusta tehtäessä. Eihän minun ole mitään järkeä sijoittaa rahojani remontteihin ja niillä nostaa asunnon hintaa, jos en siitä hyödy mitään, vaan maksan toisenkin puolesta, siis enemmän omistavan puolesta. Tässä tapauksessa nimenomaan remontit ja asunnon sijainti takaavat todennäköisen arvonnousun. Jäänkö tästä siis silti paitsi, vaikka maksan puolet tulevista kuluista?

Lue lisää

Ensimmäisen "mielipiteeni" aloitin lakia varoen seuraavasti: "Varminta olisi ollut ottaa lainatkin 1/3 ja 2/3 suhteessa, ettei tule harmeja lahjaverostakin." Viittasin lahjaveroon sen varalle, että tekisitte keskenänne sinullekin reilun sopimuksen ilman lakipykäliä. Sittemmin illan hämyssä ajauduin esittämäni ja sinulle reilumman laskelmani ansiosta palstan laki expertin nimimerkki nix nax nuijimaksi ns. faktoilla(?). Yhteisesti sopimalla olisi reilua myös sellainen lähestymistapa, että alkuperäinen hankintameno jaetaan omistuksen suhteella ja tasan maksetuilla remonteilla saatu arvonnousu puolitettaisiin kummallekin. Näin saisit 250000, eli aluksi esittämääni enemmänkin, mutta se infalaatio jäisi ostohinnalle huomioimatta. Mutta, mutta nyt nix nax lyö ehkä ne faktatkin esille pykälinä ja tätä toiveajattelua ei ainakaan minun nimimerkilläni saisi edes esittää mieltäsi pahoittamaan. Lopetan osaltani tähän.

>>Jos kyseessä on asunto-osake on tilanne yksinkertainen. Asunto-osake tulkitaan laissa irtaimeksi omaisuudeksi, toisin kuin kiinteistö. Näin olllen asunto-osakkeesta saatava kauppahinta jaetaan omistusosuuksien suhteessa.