Suurin mäsäytyksenne?

Dawg

Kerran iski aivan järjetön ahmimiskohtaus... Tämän pahemmaksi en vielä toistaiseksi ole pistänyt: Ensin meni melkein pellillinen pannaria ja ½ purkkia hilloa. Tästä se lähti, tuli se "ihan sama, you screwed up, joten nyt voit mässätä niin paljon kuin huvittaa". Joten sitten seuraavaksi meni lähes koko pussi sipsejä, sitten kaksin käsin suklaakeksejä ja fanipaloja, ja vähän karkkia. Sitten kolme palaa omatekoista pizzaa, jonka jälkeen vähän suklaakakkua. Sitten pakastimelle. Purkki Ben & Jerry's Strawberry Cheesecake -jätskiä, jonka jälkeen tuhosin 1 l TRIO Mansikka-Vanilja-Suklaajätskiä. Nämä söin ihan vain siksi, koska tiedän jätskin tulevan ylös kuin itsestään. Sitten pussi jogurttivalkosuklaa-banaanilastuja. Lopuksi vielä digestive-keksejä maitoon kastettuna ja litra maitoahan siinä meni. Viisi minuuttia ahminnan lopettamisesta -> maha tyhjennetty vessanpönttöön ja masu taas tyhjä ja litteä. Paljonkohan tuossa oli kaloreita? Hmm... Juuri ja juuri 9800. Ja silti seuraavana aamuna vaaka näytti -200g. Huhhuh. Osaako kukaan pistää paremmaksi? (Ja kyllä, tiedän että tämä on helvetin sairasta, mutta ei mahda, ei mahda...)

76

12743

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huijakkaa!

      Miten sun maha edes kestää noin isot määrät? Tää mun syöpöttely jää kauas taakse, mut mun suurin mässy kohtaus tapahtui eilen: aloitin letuilla hillon kanssa: 4 kpl maraboun suklaalevy 200g Fanipala mansikka-vanilja keksejä, suklaakeksejä, dominoita. (ehkä 20 kpl yht.) Irtokarkkia n. 300 g Pussi pistaaseja (680 kcal/100g!!! kauheeta) kinder yllätysmuna amerikanpastilleja 1/2 pussi konvehteja koko rasia mansikka riisifrutti suklaavanukas lopuksi vaahdotin 0,5 l kermavaahtoa kun ei ollut jäätelöä talossa monta kuppia kaakaota, maitoa ja paljon vettä. Kaiken kukkuraksi mökillä ei ollut kuin ulkohuussi, joten jouduin oksentamaan metsässä...En kokeile toiste... Arvatkaa maistuuko suklaa tänään!! ;D Nolointa on että ahmin anoppilan kesämökillä, yksin kun muut nukkumassa, on kiva selittää mihin kaikki herkut ja keksit on kadonneet... :(

      • Dawg

        En kyllä yhtään tiedä, miten tuo kaikki mahtuikaan minuun. Pakko myöntää että tuntui, että tukehdun ruokaan. Vatsani oli silloin niin pinkeänä, että maha kohosi monta senttiä kylkiluiden ohi! Tänään meni myös aamulla överiksi. Söin about 8 viipaletta paahtoleipää hillolla. En olekaan syönyt leipää kuukausiin... Silti on ihan hyvä olo :D


      • kysymyksiii
        Dawg kirjoitti:

        En kyllä yhtään tiedä, miten tuo kaikki mahtuikaan minuun. Pakko myöntää että tuntui, että tukehdun ruokaan. Vatsani oli silloin niin pinkeänä, että maha kohosi monta senttiä kylkiluiden ohi! Tänään meni myös aamulla överiksi. Söin about 8 viipaletta paahtoleipää hillolla. En olekaan syönyt leipää kuukausiin... Silti on ihan hyvä olo :D

        Miksi ahmit? tuoko se sinulle tyydytystä? auttaako se pikkunälkään? onko se pakoreitti nauttia herkuista ilman turhia kaloreita? Miksi pilaat tietoisesti oman kehosi, oman mielesi ja oman itsetuntosi? näitä minä mietin, vastausta löytämättä. tapauksesi on kyllä todella hurja, älytöntä miten maha voi noin venyä!! edellisen viestin kirjoittaja taitaa sairastaa bulimiaa ennemmin kuin BEDiä, kun kertoo oksentavansa, mutta syömishäiriöthän sekoittuvat, on anorektikko joka oksentaa ja bulimikko/BEDi joka paastoaa jne... Yhteistä: m i k ä ä n e i r i i t ä !


      • Dawg
        kysymyksiii kirjoitti:

        Miksi ahmit? tuoko se sinulle tyydytystä? auttaako se pikkunälkään? onko se pakoreitti nauttia herkuista ilman turhia kaloreita? Miksi pilaat tietoisesti oman kehosi, oman mielesi ja oman itsetuntosi? näitä minä mietin, vastausta löytämättä. tapauksesi on kyllä todella hurja, älytöntä miten maha voi noin venyä!! edellisen viestin kirjoittaja taitaa sairastaa bulimiaa ennemmin kuin BEDiä, kun kertoo oksentavansa, mutta syömishäiriöthän sekoittuvat, on anorektikko joka oksentaa ja bulimikko/BEDi joka paastoaa jne... Yhteistä: m i k ä ä n e i r i i t ä !

        Ahmin vain koska ruoka maistuu hyvältä. Joskus syynä on ihan puhdas nälkä. Mutta tunnesyöppö en ole, enkä pidä ruokaa ystävänä tai pakoreittinä kurjasta elämästä. Kyllähän minä tietoisesti tässä kehoani rääkkään, mutta se johtuu siitä, etten voi itselleni mitään. En pysty lopettamaan. Ei siihen taida vastausta ollakaan, miksi näin on.


      • hannas81

        just jouduin tänään jälleen kerran heräämään häpeissäni ku yllättäen yön aikana oli jääkaappi tyhjentynyt kaikesta. Hmm.. ja mun ongelma on siskojen kesken ainakin yleisessä tiedossa. Harmi vaan että he suuttuvat siitä minulle vaikka en oikeesti voi sille mitään. Elän öisin kuin toista elämää .. ei mitään kontrollia. En vaan ymmärrä minkä takia suuttua.. ostan aina kaiken takas kolminkertasella määrällä jos olen vetänyt toisten safkoja.. ja vielä kaupanpäälle 10000000 kilonen morkkis. En tahtois avata ees silmiäni vaan nukkua pois.. en kestä noloutta.

        Ja kännisyöpöt on pahimmat.. keittiö on kuin hurrikaanin jäljiltä. Antaisin mitä vaan jos parantuisin. Kumma kyllä, kun saan nukkua jonkun pojan kainalossa, nukun ahmimiskohtauksitta. Ainakin viime aikoina.. siinäpä mulle pilleri parannukseen. Harmi vaan ettei ole vakituista poikaa.. heh.. oliskin liian yksinkertaista.

        Mutta tukea ja voimia!


    • mullakin on

      monasti menny kaikki kaapista..
      Pystyn kans syömään kerralla aivan sairaasti,ällöä!mut niin rauhottavaa sitä on aivan muualla kun on vetäny nopeesti mättöö,insuliinit nousee ja olo on ihan huurteinen pitkään..

    • yyyh

      2 palaa prinsessakakkua
      korvapuusti
      4 palaa leipäjuustoa ja lakkahilloa
      2 karjalanpiirakkaa ja munavoi
      fanipaloja
      Tämän söin sukulaisten luona ja mummo katto ilosena.. Kotiin mentyä hirveä oksennus ja masennus.. Jonka paikkasin syömällä
      200g valkosuklaata
      6 isoa suklaapisaracookieta
      lauantaimakkarapaketti

      :(

      • Dawg

        Eilen: (ei kerralla kolmessa erässä pitkin päivää)
        16 pitaleipää
        ½ purkkia hilloa
        5/6 pellillistä pannukakkua

        I suck.


      • jaw10
        Dawg kirjoitti:

        Eilen: (ei kerralla kolmessa erässä pitkin päivää)
        16 pitaleipää
        ½ purkkia hilloa
        5/6 pellillistä pannukakkua

        I suck.

        Vieläkö tilanne on samanlainen kuin tässä kertomuksessa? Tuo määrä kuulostaa kovin korkealta tälleen tavallisesta tallaajasta. Siinä on jo painoakin varmaan pari kiloa, arvaan.


    • ....

      Toihan on ihan mieletön määrä ruokaa! Miten kukaan voi syödä tota määrää..
      Toivottavasti tota ruoka määrää olisi hiukan liioteltu, koska toi ei todellakaan ole enään tervettä!
      Ootko miettinyt, että puhuisit sun ahmimiskohtauksista lääkärille?
      Tätä menoo tuhoot vaan omaa mieltäsi ja erityisesti kehoasi. Hapan oksennus syövyttää kurkkua ja tuhoo sen ihoa.

      Ammatti-ihminen osaisis auttaa sinua ja antaa neuvoja kuinka pääsisi eroon ahmimisesta.
      Pysähdypä nyt miettimään mitä oikeasti haluat elämältäsi!!
      Olet ihana ihminen, miksi se pitää pilata ruoalla?

      Mieti edes hakeutumista ammatti-ihmisen puheille!

      • smartass

        ''Toivottavasti tota ruoka määrää olisi hiukan liioteltu, koska toi ei todellakaan ole enään tervettä!''

        et oo kyllä penaalin terävin kynä.
        BED on sairaus. eli joo ei oo tervettä! huss pois tältä palstalta sinä terve ihminen


      • Dawg
        smartass kirjoitti:

        ''Toivottavasti tota ruoka määrää olisi hiukan liioteltu, koska toi ei todellakaan ole enään tervettä!''

        et oo kyllä penaalin terävin kynä.
        BED on sairaus. eli joo ei oo tervettä! huss pois tältä palstalta sinä terve ihminen

        Hoh, todellakin "NO SHIT SHERLOCK"!
        Perhanan sairasta ja epäterveellistä touhua tämä. Taas, siis TAAS tänään söin liikaa. Sorruin paastoamaan koko päivän ja illalla homma lähti lapasesta taas ainaisten vehnäleipien ja hillon muodossa. Että vihaan itseäni.
        Mahani on niin pinkeä että sinne mahtuisi tiikeri unosille. Huomenna taas rääkkiliikuntaa 2 h heti aamulla ja päivä paastoten, näin mennään koko loppuviikko ja ensi viikko kituutetaan 1000-1200 kcal / päivä.
        Vihaan tätä, vihaan vihaan vihaan! En tajua, miksi pitää jatkaa syömistä vaikka mahaan SATTUU ja olo tukala! Miksi?!? Eikä ruoka edes maistu hyvältä, ällöttää vain sokerin maku suussa ja sitten laatataan.
        Ja alipainoa löytyy. Muttei taatusti kauaa..


      • jdfpafäasfh
        Dawg kirjoitti:

        Hoh, todellakin "NO SHIT SHERLOCK"!
        Perhanan sairasta ja epäterveellistä touhua tämä. Taas, siis TAAS tänään söin liikaa. Sorruin paastoamaan koko päivän ja illalla homma lähti lapasesta taas ainaisten vehnäleipien ja hillon muodossa. Että vihaan itseäni.
        Mahani on niin pinkeä että sinne mahtuisi tiikeri unosille. Huomenna taas rääkkiliikuntaa 2 h heti aamulla ja päivä paastoten, näin mennään koko loppuviikko ja ensi viikko kituutetaan 1000-1200 kcal / päivä.
        Vihaan tätä, vihaan vihaan vihaan! En tajua, miksi pitää jatkaa syömistä vaikka mahaan SATTUU ja olo tukala! Miksi?!? Eikä ruoka edes maistu hyvältä, ällöttää vain sokerin maku suussa ja sitten laatataan.
        Ja alipainoa löytyy. Muttei taatusti kauaa..

        Niinpä.. mitä järkeä kysyä miksi ahmit? Tämä on BED-palsta.. siis ahmimishäiriöä sairastaville.
        Tämä on sairaus.


      • pööö
        jdfpafäasfh kirjoitti:

        Niinpä.. mitä järkeä kysyä miksi ahmit? Tämä on BED-palsta.. siis ahmimishäiriöä sairastaville.
        Tämä on sairaus.

        aamulla tuhat kaloria :SSSSSSSSSS

        neljä leipää oivariinilla
        lautasellinen jugurttia
        banaani
        mysliä :SSSSSS

        uhhhh... oksettaaa..


      • ååååååååå
        pööö kirjoitti:

        aamulla tuhat kaloria :SSSSSSSSSS

        neljä leipää oivariinilla
        lautasellinen jugurttia
        banaani
        mysliä :SSSSSS

        uhhhh... oksettaaa..

        siis ou mai gaaad? :SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS


      • huok_

        "Toihan on ihan mieletön määrä ruokaa! Miten kukaan voi syödä tota määrää."

        Eikö olekin? Kysy alkoholistilta miksi hän jatkaa juomista, vaikka on jo reippaassa kännissä. Alkoholismi on sairaus, niin on syömishäiriökin.

        Ja kyllä, ihmisen vatsalaukkuun mahtuu kyllä melkoisesti tavaraa. Rööriä on paljon.


      • Murlokki
        huok_ kirjoitti:

        "Toihan on ihan mieletön määrä ruokaa! Miten kukaan voi syödä tota määrää."

        Eikö olekin? Kysy alkoholistilta miksi hän jatkaa juomista, vaikka on jo reippaassa kännissä. Alkoholismi on sairaus, niin on syömishäiriökin.

        Ja kyllä, ihmisen vatsalaukkuun mahtuu kyllä melkoisesti tavaraa. Rööriä on paljon.

        Pistipä vaan kirjotteluista silmään, ettei niissä ollu ollenkaan ns. normaaleja ruokia mukana. Syöttekö lainkaan noiden herkkujen lisäksi tavallista terveellistä kotiruokaa? Jos itse jätän normaalit sapuskat väliin, niin on varmaa, että ahmin kaikkea roskaa vatsan täyteen :( Mun on pakko pitää säännölliset ruoka-ajat. Muutoin varsinki illat menee täysin suklaan, keksien ym. herkkujen ahmimiseen...


    • siisseli88

      Itse kun käyn ahmimaan, kalorit paukkuvat 5000-9000 kcal välillä lähes ja ahmin viikottain. Käyn hoidossa, mutta mikään ei tunnu auttavan. Kertomasi ruokamäärä oli niin tuttua kuultavaa, että oikeestaan tuli hyvä olo, kun tietää, etten ole yksin. Toisaalta minä kun en osaa oksentaa, jätän kaiken sisälleni.. :(

      Jaksellaan.

      • Siisseli88

        Itsekin usein mietin, miten maha voi vetää ruokaa niin paljon. En ole kuitenkaan mikään hirveen iso, 53 kiloa, mutta silti.

        Yhtenäkin iltana kävin syömässä hesburgerissa juustoaterian isoilla ranskalaisilla sekä samalta istumalta päätin ottaa vielä mega-aterian isoilla ranskalaisilla. Kotimatkalla oli niin paha olo, että kävin vielä nakkikioskilla ostamassa hampurilaisen. Sairasta. Sairasta. Sairasta.

        Mut sehän täs onkin, et kun toi ahmiminen sekottaa kropan niin totaalisesti, et enää ei tiiä koska on nälkä ja koska on kylläinen. :/ Haluisin olla normaali. Tää on todella raastavaa..


      • virheihminen
        Siisseli88 kirjoitti:

        Itsekin usein mietin, miten maha voi vetää ruokaa niin paljon. En ole kuitenkaan mikään hirveen iso, 53 kiloa, mutta silti.

        Yhtenäkin iltana kävin syömässä hesburgerissa juustoaterian isoilla ranskalaisilla sekä samalta istumalta päätin ottaa vielä mega-aterian isoilla ranskalaisilla. Kotimatkalla oli niin paha olo, että kävin vielä nakkikioskilla ostamassa hampurilaisen. Sairasta. Sairasta. Sairasta.

        Mut sehän täs onkin, et kun toi ahmiminen sekottaa kropan niin totaalisesti, et enää ei tiiä koska on nälkä ja koska on kylläinen. :/ Haluisin olla normaali. Tää on todella raastavaa..

        Mä tulin ihan "huvikseni", ilman mitään syytä lukemaan näitä. Siis ihan vain tietääkseni miten paljon ihmiseen mahtuu ruokaa. Järkytyin pahasti kun luin näitä.
        Mä oon niin pahoillani teidän sairaudesta, toivoisin että menisitte ammattiihmiselle puhumaan. Tiedän omasta kokemuksesta (masennus, anoreksia) että se on ihan helvetin vaikeeta. Mutta yrittäkää jaksaa, tsemppiä!


      • surutyttå
        virheihminen kirjoitti:

        Mä tulin ihan "huvikseni", ilman mitään syytä lukemaan näitä. Siis ihan vain tietääkseni miten paljon ihmiseen mahtuu ruokaa. Järkytyin pahasti kun luin näitä.
        Mä oon niin pahoillani teidän sairaudesta, toivoisin että menisitte ammattiihmiselle puhumaan. Tiedän omasta kokemuksesta (masennus, anoreksia) että se on ihan helvetin vaikeeta. Mutta yrittäkää jaksaa, tsemppiä!

        mun normi mässy :(

        syön tän siis yksin illalla kaikkien muiden ruokien LISÄKS vielä..

        litra vanilla- jogua
        800g muromysliä
        paketti leipää (esim. ruispaloja) voi juusto
        kaikkea mitä on, esim. suklaalevy, suklaarasia, jätskiä, karkkia...
        litra mehukeittoa
        vanukkaita


      • Anonyymi
        Siisseli88 kirjoitti:

        Itsekin usein mietin, miten maha voi vetää ruokaa niin paljon. En ole kuitenkaan mikään hirveen iso, 53 kiloa, mutta silti.

        Yhtenäkin iltana kävin syömässä hesburgerissa juustoaterian isoilla ranskalaisilla sekä samalta istumalta päätin ottaa vielä mega-aterian isoilla ranskalaisilla. Kotimatkalla oli niin paha olo, että kävin vielä nakkikioskilla ostamassa hampurilaisen. Sairasta. Sairasta. Sairasta.

        Mut sehän täs onkin, et kun toi ahmiminen sekottaa kropan niin totaalisesti, et enää ei tiiä koska on nälkä ja koska on kylläinen. :/ Haluisin olla normaali. Tää on todella raastavaa..

        Jeesus on auttanut minua syömisongelmassa. Pahinta oli, kun tein kuivakakkua isomman määrän, söin taikinaa. Lopuksi ahmin melkein koko kakun. Joskus vietin joulua niin, että en syönyt kunnon ruokaa, ahmin vain suklaata ja makeisia. Nyt ole kiitollinen Jeesukselle, että kun vieraat tarjoilevat herkkuja, se herkuttelu loppuu siihen. Ennen se oli alku ahmimiselle. Nyt koen suorastaan vastenmielisyyttä, kun katselen netistä herkutteluelämää. En aio joulunakaan syödä mitään makeaa. Keittiön kaapissa on kuivattua taatelia. Se ja rusinat ym kuivatut hedelmät on se, joilla joskus herkuttelen. Minun painoni on ollut sellainen, että eräs lääkäri sanoi: " Kyllä sinun pitäisi surkiasti laihduttaa." Kun sitten olin kolme kiloa laihduttanut hän sanoi: " Nythän sinä olet sopusuhtaisessa painossa."Kyllä painon kanssa saa loppuikänsä taiteilla. Minulla on taulukon mukaan lievä lihavuus


    • ja oivoi

      Aamupala:
      Biotta ananamehu 0.5L
      Glogijuoma 1L
      Pistaasipähkinöitä

      Buffet kiinalaisessa:
      friteerattuja kanapalloja 7-8kpl
      kevätkääryleitä
      härkäwokkia
      kasviswokkia
      kanawokkia
      nuudeleita
      kokista
      kastiketta
      kakkua
      jotain muita settejä
      (kolme santsausta)

      Välipala:
      Piparkakkuja
      Hevishotti

      Päivällinen:
      Nuudeleita rasvassa
      leipää, sienisalaattia ja voita paljon

      Iltapala:
      Puuroa
      Mehukeittoa
      Auringonkukansiemeniä

      Ja pitkin päivää sipsiä, karkkia, pähkinöitä...en ees tiiä. Menee sinne 4000-5000 kcal.

      • stinnn

        Mä oon sairastanut anoreksiaa pian 6 vuotta, nyt 18 vuotias. Uusii oireita vaan on ilmaantunut, ahmin todella usein suuria määriä ihan perusruokaa. Eilen illalla:
        2x300g broilerkiusausta
        10 isoa golden omenaa
        2 purkkia coctailhedelmäsalaattia
        2x350g napolinkeittoa
        2x350g maxiconkeittoa

        ja särpimenä vettä litran verran.

        Ei vaan pysty lopettaa syömistä, oon muuten päivät täysin syömättä ja odotan iltaa et pääsen vetää omat orgiani. Tiedän,ei oo BED,mutta ahdistavaa kuitenkin. Ja vielä ku ajan joka pvä kuntopyörää yht 5 tuntia ja lenkkeilen sekä jumppaan, hajoo pian muutkin paikat ku maha :s


      • hjaah
        stinnn kirjoitti:

        Mä oon sairastanut anoreksiaa pian 6 vuotta, nyt 18 vuotias. Uusii oireita vaan on ilmaantunut, ahmin todella usein suuria määriä ihan perusruokaa. Eilen illalla:
        2x300g broilerkiusausta
        10 isoa golden omenaa
        2 purkkia coctailhedelmäsalaattia
        2x350g napolinkeittoa
        2x350g maxiconkeittoa

        ja särpimenä vettä litran verran.

        Ei vaan pysty lopettaa syömistä, oon muuten päivät täysin syömättä ja odotan iltaa et pääsen vetää omat orgiani. Tiedän,ei oo BED,mutta ahdistavaa kuitenkin. Ja vielä ku ajan joka pvä kuntopyörää yht 5 tuntia ja lenkkeilen sekä jumppaan, hajoo pian muutkin paikat ku maha :s

        2 yrttivoipatonkia
        1kg ranskalaisia
        500g lihapullia
        n. 800g irttareita
        2 suklaalevyä
        porkkanoita
        leipäpussi kokonaan leikkeleillä

        oli varmasti muutakin, mm. hedelmiä ja tietenkin juomat


      • hjaah
        hjaah kirjoitti:

        2 yrttivoipatonkia
        1kg ranskalaisia
        500g lihapullia
        n. 800g irttareita
        2 suklaalevyä
        porkkanoita
        leipäpussi kokonaan leikkeleillä

        oli varmasti muutakin, mm. hedelmiä ja tietenkin juomat

        ainiin ja 2l kanakeittoa makaronin kanssa ainakin vielä ja suklaakakkua muutama iso palanen. en enää muista kunnolla. pari pvää aikaa tuosta ja kyllä maha meinas haljeta


    • Bediläine

      Eihän BEDiin kuulu oksentelu, sehän on sitten jo bulimiaa jos mässää ja laattaa.

      • pinja010

        Mun mielestä on jotenki hirveen helpottavaa lukee (kuulostaa typerältä, tiedän) näitä muiden ihmisten ahmimismääriä. Sairastin viime syksyn BED:iä (tosin ahmimiskohtauksia on vaihtelevasti ollut jo vuosikausia!) ja edelleen se kummittelee mielessä, kaapeissa en uskalla vieläkään pitää mitään nopeasti suuhun pantavaa tai hyvää ruokaa.

        Muiden ahmittuja ruokamääriä kauhistelee, mutta tarkemmin ajateltuna tiedän, että itsekin pystyisin syömään 16 pitaleipää päivässä. Pari tunnissa kevyesti.

        Joku ihmetteli, miksei sairastuneet syö kotiruokaa? Ehkä siksi, että ahmimiskohtauksen tullessa ei ole aikaa odotella ruoan valmistumista. Sinänsä on ihan sama mitä ahmitaan, voisin lihakeittoakin vetää kattilallisen alkupaloiksi kohtauksen tullessa.


    • yöh, inhottaa.

      Tänään mässyt taas löi päälle.

      Aamulla:
      sämpylä
      kaks viipaletta ruisleipää
      2 kuppii kahvia

      Päivällä:
      puolikas isosta eilisestä pizzasta
      8 isoa korvapuustia
      monta puolen litran pullollista vettä

      Mutta mun normi mässy joka arkipv on:

      Aamulla:
      kuppi kahvia
      kuppi piimää tai hedelmä tai ruisleipäviipale

      Päivällä:
      iso kupillinen ruokaa töissä
      iso kupillinen jälkkärii töissä
      6-8 viipaletta ruis tai vaaleaa leipää töissä täyteillä
      hedelmiä töissä
      keksejä töissä

      Himassa iltapäivällä:
      iso lautasellinen ruokaa
      4-12 viipaletta leipää täytteillä
      4-6 keksiä
      monta puolen litran pulollista vettä

      • annnabannannaa

        Aika paljon mahtuu ruokaa pieneen ihmiseen..
        Oon joskus miettinyt että ahminko, mutta ilmeisesti en. "mässäilen" kun syön esim. iltapalaksi jogurtti vaaleaa leipää 1-2viipaletta, mahdollisesti hedelmä ja tai puolikas suklaalevy. Päivällä luultavasti syötynä salaattia, jogurttia tai ruisleipää..silti tunnistan kyllä niin tuon tunteen, että ihan sama kun tuli jo syötyä tuo niin miksen syö tuota. Harvemmin oksentelen ruokaa pois (ei liity syötyyn määrään vaan tunteeseen), mutta toisinaan havahdun ja syljen viimeisen suupalan pois, ihan kuin se muka auttaisi! :((


    • bana

      -pellillinen pannukakkua ja kyytipoikana purkillinen mansikkahilloa ja vaniljakastiketta
      -4(?) ruisleipää voilla ja juustolla
      -vettä paljon ja sitten oksensin kun maha oli kuin pinkeä jalkapallo.

      Eli ei mulla bediä ole vaan bulimia, mutta kamalat määrät ruokaa minuunki mahtuu vaikka olen alipainon puolella.

    • ihrakasaaaa

      -6 leipää, joiden päällä paksulti levitettä ja juustoa
      -Hedelmiä paljon
      -200g laatikkoruokaa
      -Hillomunkki
      -0,5l jogurttia
      -500g karkkia

      tuo päivän aikana, huhhuh...

    • :///

      Onko teillä joku tietty juttu minkä takia ahmimiskohtauksia tulee, vai tuleeko millon vain?

      Itsellä tuntuu olevan päällä loputon kierre ahdistus-ahmiminen-oksentaminen -> ahdistus-ahmiminen jne.

      • läskipaskaa

        yksinäisyydestä ahmin, ahdistuksesta... kaikista vittumaisinta, sen takia olen yksinäinen koska välillä lähtee ahmimisviikkoja käyntiin, sillon en poistu himasta minnekään muualle ku korkeintaan kauppaan tai käyn pizzakuskilta hakemassa alaovelta ruuat! ja naama ihan turvoksissa. samaan aikaan häpeilen koko ahmimisista, menen jotenkin paniikkiin todella usein heti ekojen leipäpalasten jälkeen... sen jälkeen lähtee kamala kierre käyntiin. nyt jotenki saanut hallittua, etten mitenkää koko pvää syöpöttele ainakaan niin usein.

        mua vaan mietityttää yks kerta, mitä kävi kun olin vetänyt kaapit tyhjiksi. söin jotain suklaakakkua, vaikka olin aivan ähkyssä tai jotenkin en enää edes tuntenut sitä ähkyä. maha oli helvetin kipeä, mut lisää ruokaa oli vaan saatava. lopulta alko tulemaan yli, en siis tahallaan oksentanut, ne vaan tuli ylös. osa ruuista siis... maha oli todellakin kipeä, en meinannut saada untakaan koko yönä kun olin niin ähkyssä siltikin vielä. mitenköhän onko tollasissa vaarana just jotkut haavaumat mahalaukkuun, jos on liian täynnä vai??


      • jonaana__
        läskipaskaa kirjoitti:

        yksinäisyydestä ahmin, ahdistuksesta... kaikista vittumaisinta, sen takia olen yksinäinen koska välillä lähtee ahmimisviikkoja käyntiin, sillon en poistu himasta minnekään muualle ku korkeintaan kauppaan tai käyn pizzakuskilta hakemassa alaovelta ruuat! ja naama ihan turvoksissa. samaan aikaan häpeilen koko ahmimisista, menen jotenkin paniikkiin todella usein heti ekojen leipäpalasten jälkeen... sen jälkeen lähtee kamala kierre käyntiin. nyt jotenki saanut hallittua, etten mitenkää koko pvää syöpöttele ainakaan niin usein.

        mua vaan mietityttää yks kerta, mitä kävi kun olin vetänyt kaapit tyhjiksi. söin jotain suklaakakkua, vaikka olin aivan ähkyssä tai jotenkin en enää edes tuntenut sitä ähkyä. maha oli helvetin kipeä, mut lisää ruokaa oli vaan saatava. lopulta alko tulemaan yli, en siis tahallaan oksentanut, ne vaan tuli ylös. osa ruuista siis... maha oli todellakin kipeä, en meinannut saada untakaan koko yönä kun olin niin ähkyssä siltikin vielä. mitenköhän onko tollasissa vaarana just jotkut haavaumat mahalaukkuun, jos on liian täynnä vai??

        Aamulla neljä lautasellista muromysliä (en tajua miksi neljä)
        Kahvia, kahvia, kahvia

        leipää

        Kanasalaatti uuniperunan kanssa ja patonki

        Illalla ahmiminen taas
        Keksipaketti
        Monta leipää
        Lämmintä ruokaa(pastaa pari lautasellista)
        pari suklaapatukkaa, kolmekin.....
        Limsaa
        Kahvia

        Siis tuo on ollut minulle ihan "normipäivä" viimevuosina (tosin nyt olen laihduttanut) mutta bed on vähän" hiljentynyt " viimevuosina

        Pahimpina vuosina se oli yhtä helvettiä. Ahmin kanssa ahdisutkseen ja yksinäisyyteen. Saatoin ahmia vaan ollen kotosalla poistuen kauppaan.Mikään muu ei kiinnostanut paitsi ruoka. Tai ehkä olisi kiinnostanut, mutta pystyin vain syömiseen. Kun olin vielä koulussa, aamulla oli ihan kauhea ahtautua puristaviin vaatteisiin ja eilispäivän ahmimiset tuntui vieläkin pahana olona ja väsymyksenä. Koko kroppa oli turvonnut ja naama kanssa ja olo oli tosi huono. Hävetti latoa kaikki mässyt kaupan hihnalle mutta toisaalta syöminen oli ainut asia mikä lievitti jotain sisäistä tyhjyyttä ja masennusta mun rakkaan ihmisen kuoleman jälkeen ... : ( Sitten seuraavana päivänä alkoi aina paasto, joka sortui muutamasas päivässä siihen että otin ekan leivän ja sitten se olikin menoa. Kaikille bedihmisille, varokaa oikeasti semmosia ääripaastoja, ne monesti laukaisee ahmimisen, mutta eipä sitä silloin tiennyt. Kaikki oli niin hullun ääripäistä menoa.
        Pahimmillaan ahmin keksipaketin, donitsipaketin, sipsipussin, suklaata, karkkia, vanukkaita, leipää, pastaa..... Eli kaikkea epäterveellistä tuhansien kalorien edestä. Vanhemmat sanoi että sun pitäis ottaa itseäsi niskasta kiinni. Yhtäkkiä sitten huomasin olevani 100 kg. Identiteettini oli ihan hukassa, peilistä tuijotti vieras ihminen, teini-iän myllerryksessä olin lihonut 40 kiloa. Kamalaa aikaa ja häpesin itteeni niin paljon!!

        Laihduin yhdessä vaiheessa paljon ja olin normaalipainossa, kunnes taas bed ahdistuksessa koputti olkapäälle. Olin kaupassa ja ostin karkkia, leipää jne kaikkea ahmittavaa huonona päivänä. Päästessäni kotiin ahmin ranskanleivän, suklaalevyn, karkkia.... Kävin vaan ahmimassa niin paljon jääkaapilla että söin kaiken mitä olin ostanut. Ja sitten piti illalla saada vielä jotain... Tommosta tuo on ollut. Laihdutuksessa muka pysyi tiukkana mutta pieni pitsanpalanenkin saattoi laukaista ahmimiskierteen. Se oli semmosta hillitöntä ahmimista, saatoin ahmia kämppiksenkin ruokia kun se oli matkalla ja ostin sille uusia.. Ihan niinkuin olisin ollut joku alkoholisti viinan keskellä.

        Nykyään olen suht tasapainossa mutta pelkään kokoajan ahmimista. Olen muuttanut elintapoja ja liikun. Paino on nyt normaalipainon puolella.Minulla on ruoka-ajat milloin syön ja syön aina saman verran. Jos poikkean tuosta, tiedän että alan ahmia. Herkkuja pitää varoa viimeiseen asti, eli ei tämä tervettä vieläkään ole. Missä olis se kohtuus? Milloin voin vaan käydä kavereiden kanssa pitsalla ilman että kotona ahmin kaapit tyhjäksi. Milloin voin syödä leivän että pystyn olemaan ahmimatta koko pussia ilman että kiellän itseäni: Et ota toista leipää nyt, tai alat ahmia! Parempaan suuntaan on menty koska syön nykyisin vaan ns. tavallista ruokaa ja vältän hiilihydraatteja. Ei tulekaan oikeasti ihan kamalaa tarvetta ahmia. Mutta sitten joskus viimeksi syksyllä oli taas ahmimisaika. Ei riittänyt että oli käynyt grillillä vaan piti hakea vielä paketti jäätelöä ja karkkia pussi. Sitten leipää.Sairasta mutten oikeati tunne itseäni kylläiseksi. Saatan hyvin tehdä pellillisen mokkapaloja ja syödä ne kaikki kertaheitolla. Mies kysyi vaan mihin mokkapalat hävis. Tuli vähän huono olo mutta eipä oikeastaan mikään ihan kauhea.

        Oikeesti jotenkin lohduttavaa kuulla että muitakin löytyy.. Ehkä vielä joskus en enää ahmi tai pelkää ahmimista...


      • lihaaavaaaaaa.....
        jonaana__ kirjoitti:

        Aamulla neljä lautasellista muromysliä (en tajua miksi neljä)
        Kahvia, kahvia, kahvia

        leipää

        Kanasalaatti uuniperunan kanssa ja patonki

        Illalla ahmiminen taas
        Keksipaketti
        Monta leipää
        Lämmintä ruokaa(pastaa pari lautasellista)
        pari suklaapatukkaa, kolmekin.....
        Limsaa
        Kahvia

        Siis tuo on ollut minulle ihan "normipäivä" viimevuosina (tosin nyt olen laihduttanut) mutta bed on vähän" hiljentynyt " viimevuosina

        Pahimpina vuosina se oli yhtä helvettiä. Ahmin kanssa ahdisutkseen ja yksinäisyyteen. Saatoin ahmia vaan ollen kotosalla poistuen kauppaan.Mikään muu ei kiinnostanut paitsi ruoka. Tai ehkä olisi kiinnostanut, mutta pystyin vain syömiseen. Kun olin vielä koulussa, aamulla oli ihan kauhea ahtautua puristaviin vaatteisiin ja eilispäivän ahmimiset tuntui vieläkin pahana olona ja väsymyksenä. Koko kroppa oli turvonnut ja naama kanssa ja olo oli tosi huono. Hävetti latoa kaikki mässyt kaupan hihnalle mutta toisaalta syöminen oli ainut asia mikä lievitti jotain sisäistä tyhjyyttä ja masennusta mun rakkaan ihmisen kuoleman jälkeen ... : ( Sitten seuraavana päivänä alkoi aina paasto, joka sortui muutamasas päivässä siihen että otin ekan leivän ja sitten se olikin menoa. Kaikille bedihmisille, varokaa oikeasti semmosia ääripaastoja, ne monesti laukaisee ahmimisen, mutta eipä sitä silloin tiennyt. Kaikki oli niin hullun ääripäistä menoa.
        Pahimmillaan ahmin keksipaketin, donitsipaketin, sipsipussin, suklaata, karkkia, vanukkaita, leipää, pastaa..... Eli kaikkea epäterveellistä tuhansien kalorien edestä. Vanhemmat sanoi että sun pitäis ottaa itseäsi niskasta kiinni. Yhtäkkiä sitten huomasin olevani 100 kg. Identiteettini oli ihan hukassa, peilistä tuijotti vieras ihminen, teini-iän myllerryksessä olin lihonut 40 kiloa. Kamalaa aikaa ja häpesin itteeni niin paljon!!

        Laihduin yhdessä vaiheessa paljon ja olin normaalipainossa, kunnes taas bed ahdistuksessa koputti olkapäälle. Olin kaupassa ja ostin karkkia, leipää jne kaikkea ahmittavaa huonona päivänä. Päästessäni kotiin ahmin ranskanleivän, suklaalevyn, karkkia.... Kävin vaan ahmimassa niin paljon jääkaapilla että söin kaiken mitä olin ostanut. Ja sitten piti illalla saada vielä jotain... Tommosta tuo on ollut. Laihdutuksessa muka pysyi tiukkana mutta pieni pitsanpalanenkin saattoi laukaista ahmimiskierteen. Se oli semmosta hillitöntä ahmimista, saatoin ahmia kämppiksenkin ruokia kun se oli matkalla ja ostin sille uusia.. Ihan niinkuin olisin ollut joku alkoholisti viinan keskellä.

        Nykyään olen suht tasapainossa mutta pelkään kokoajan ahmimista. Olen muuttanut elintapoja ja liikun. Paino on nyt normaalipainon puolella.Minulla on ruoka-ajat milloin syön ja syön aina saman verran. Jos poikkean tuosta, tiedän että alan ahmia. Herkkuja pitää varoa viimeiseen asti, eli ei tämä tervettä vieläkään ole. Missä olis se kohtuus? Milloin voin vaan käydä kavereiden kanssa pitsalla ilman että kotona ahmin kaapit tyhjäksi. Milloin voin syödä leivän että pystyn olemaan ahmimatta koko pussia ilman että kiellän itseäni: Et ota toista leipää nyt, tai alat ahmia! Parempaan suuntaan on menty koska syön nykyisin vaan ns. tavallista ruokaa ja vältän hiilihydraatteja. Ei tulekaan oikeasti ihan kamalaa tarvetta ahmia. Mutta sitten joskus viimeksi syksyllä oli taas ahmimisaika. Ei riittänyt että oli käynyt grillillä vaan piti hakea vielä paketti jäätelöä ja karkkia pussi. Sitten leipää.Sairasta mutten oikeati tunne itseäni kylläiseksi. Saatan hyvin tehdä pellillisen mokkapaloja ja syödä ne kaikki kertaheitolla. Mies kysyi vaan mihin mokkapalat hävis. Tuli vähän huono olo mutta eipä oikeastaan mikään ihan kauhea.

        Oikeesti jotenkin lohduttavaa kuulla että muitakin löytyy.. Ehkä vielä joskus en enää ahmi tai pelkää ahmimista...

        ikävää että muilla myös tää syömis ongelma mut toisaalta kiva kuulla etten ole ainoa!! mulla vielä aika hallinnassa mässyttely olin jo 'kuivilla' noin puoli vuotta (ihan pieniä ahmimisia vaan ollut joita en laske!) mutta nyt taas alkanut alamäki ja maha vetää koko aika enemmän. paino noussut 3 päivässä 5 kiloa. hoh hoijaa. eile vedin aika 'kohtuudella' 6 karjalanpiirakkaa kinkku rasva, keksipaketti 150g, karkkia 200g, suklaa 50g. Ja tää oli vielä mulle vähän. saattaa joskus mennä litra jätskiä, kokonainen leipä, karkkia päälle yms... vihaan tätä syöpöttelyä mutta toisaalta tykkään syöpötellä): sairasta.


      • jonaana__ kirjoitti:

        Aamulla neljä lautasellista muromysliä (en tajua miksi neljä)
        Kahvia, kahvia, kahvia

        leipää

        Kanasalaatti uuniperunan kanssa ja patonki

        Illalla ahmiminen taas
        Keksipaketti
        Monta leipää
        Lämmintä ruokaa(pastaa pari lautasellista)
        pari suklaapatukkaa, kolmekin.....
        Limsaa
        Kahvia

        Siis tuo on ollut minulle ihan "normipäivä" viimevuosina (tosin nyt olen laihduttanut) mutta bed on vähän" hiljentynyt " viimevuosina

        Pahimpina vuosina se oli yhtä helvettiä. Ahmin kanssa ahdisutkseen ja yksinäisyyteen. Saatoin ahmia vaan ollen kotosalla poistuen kauppaan.Mikään muu ei kiinnostanut paitsi ruoka. Tai ehkä olisi kiinnostanut, mutta pystyin vain syömiseen. Kun olin vielä koulussa, aamulla oli ihan kauhea ahtautua puristaviin vaatteisiin ja eilispäivän ahmimiset tuntui vieläkin pahana olona ja väsymyksenä. Koko kroppa oli turvonnut ja naama kanssa ja olo oli tosi huono. Hävetti latoa kaikki mässyt kaupan hihnalle mutta toisaalta syöminen oli ainut asia mikä lievitti jotain sisäistä tyhjyyttä ja masennusta mun rakkaan ihmisen kuoleman jälkeen ... : ( Sitten seuraavana päivänä alkoi aina paasto, joka sortui muutamasas päivässä siihen että otin ekan leivän ja sitten se olikin menoa. Kaikille bedihmisille, varokaa oikeasti semmosia ääripaastoja, ne monesti laukaisee ahmimisen, mutta eipä sitä silloin tiennyt. Kaikki oli niin hullun ääripäistä menoa.
        Pahimmillaan ahmin keksipaketin, donitsipaketin, sipsipussin, suklaata, karkkia, vanukkaita, leipää, pastaa..... Eli kaikkea epäterveellistä tuhansien kalorien edestä. Vanhemmat sanoi että sun pitäis ottaa itseäsi niskasta kiinni. Yhtäkkiä sitten huomasin olevani 100 kg. Identiteettini oli ihan hukassa, peilistä tuijotti vieras ihminen, teini-iän myllerryksessä olin lihonut 40 kiloa. Kamalaa aikaa ja häpesin itteeni niin paljon!!

        Laihduin yhdessä vaiheessa paljon ja olin normaalipainossa, kunnes taas bed ahdistuksessa koputti olkapäälle. Olin kaupassa ja ostin karkkia, leipää jne kaikkea ahmittavaa huonona päivänä. Päästessäni kotiin ahmin ranskanleivän, suklaalevyn, karkkia.... Kävin vaan ahmimassa niin paljon jääkaapilla että söin kaiken mitä olin ostanut. Ja sitten piti illalla saada vielä jotain... Tommosta tuo on ollut. Laihdutuksessa muka pysyi tiukkana mutta pieni pitsanpalanenkin saattoi laukaista ahmimiskierteen. Se oli semmosta hillitöntä ahmimista, saatoin ahmia kämppiksenkin ruokia kun se oli matkalla ja ostin sille uusia.. Ihan niinkuin olisin ollut joku alkoholisti viinan keskellä.

        Nykyään olen suht tasapainossa mutta pelkään kokoajan ahmimista. Olen muuttanut elintapoja ja liikun. Paino on nyt normaalipainon puolella.Minulla on ruoka-ajat milloin syön ja syön aina saman verran. Jos poikkean tuosta, tiedän että alan ahmia. Herkkuja pitää varoa viimeiseen asti, eli ei tämä tervettä vieläkään ole. Missä olis se kohtuus? Milloin voin vaan käydä kavereiden kanssa pitsalla ilman että kotona ahmin kaapit tyhjäksi. Milloin voin syödä leivän että pystyn olemaan ahmimatta koko pussia ilman että kiellän itseäni: Et ota toista leipää nyt, tai alat ahmia! Parempaan suuntaan on menty koska syön nykyisin vaan ns. tavallista ruokaa ja vältän hiilihydraatteja. Ei tulekaan oikeasti ihan kamalaa tarvetta ahmia. Mutta sitten joskus viimeksi syksyllä oli taas ahmimisaika. Ei riittänyt että oli käynyt grillillä vaan piti hakea vielä paketti jäätelöä ja karkkia pussi. Sitten leipää.Sairasta mutten oikeati tunne itseäni kylläiseksi. Saatan hyvin tehdä pellillisen mokkapaloja ja syödä ne kaikki kertaheitolla. Mies kysyi vaan mihin mokkapalat hävis. Tuli vähän huono olo mutta eipä oikeastaan mikään ihan kauhea.

        Oikeesti jotenkin lohduttavaa kuulla että muitakin löytyy.. Ehkä vielä joskus en enää ahmi tai pelkää ahmimista...

        olipa ihana lukea kirjotuksesi! Siinä oli niin paljon tuttua, mutta hienointa se, että kuulee että JOKU on löytänyt jonkunlaisen tasapainon


      • jonaana__
        poispäästäkää kirjoitti:

        olipa ihana lukea kirjotuksesi! Siinä oli niin paljon tuttua, mutta hienointa se, että kuulee että JOKU on löytänyt jonkunlaisen tasapainon

        Minulla paraneminen lähti siitä että hain apua masennukseeni joka oli jollain tavalla kytköksissä bed:iin ja aloitin masennuslääkkeet. Bedi oli minulle selviytymiskeino jaksaa ja olin varsinainen tunnesyöppö. Kun aloin käsitellä puhumalla tunteita, ei ollut samalla lailla tarve ahmia kun aloin suuntautua ulospäin. Aluksi piti käsitellä sitä ääripäisyyttäni sillä että yritin ajatella asioita vähemmän ääripäisesti, eli ei paastoa sillä paasto oli aina lähtölaukaus ahminnalle. Kun kielsi kaiken, yksi leipäpala saattoi laukaista ahmimisen. päätin etten enää yritä paastota tai ikäänkuin siirsin laihduttamisajatuksen kauemmaksi(kyllä minä joskus myöhemmin pistän itseni vielä kuntoon,mutta nyt vain syön terveellisemmin). Menin kauppaan ja ostin vaan kaikkea minkä ajattelin tekevän minulle hyvää, koska mulla tuli myös terveysongelmia tuohon aikaan. Aloitin vitamiinien syönnin ja rupesin kiinnittämään huomioita ruoka-aikoihin(aamupala,lounas,päivällinen,iltapala). Aluksi söin varmaankin liikaa mutta huomasin että pikkuhiljaa kontrolli syömiseen kasvoi ja kun aloitti pienistä muutoksista, muuttuminen oli helpompaa. Annoin itseni syödä kaikkia "terveellisiä herkkuja", tyyliin vähän vaniljajätskiä banaanien kanssa. Siis jokapäivä tein itselleni herkkuhetken mutta pienen. Joskus söin kaksi lautasellista jätskiä, mutta ajattelin että en minä ole nyt mihinkään sortunut ja nyt lopetan. Syömisen jaksottaminen on paras idea ja se että annokset ovat melko lailla samanlaisia/kokoisia joka päivä. Bed on edelleen osa ajatusmaailmaani ja pohdinkin kokoajan että mitä saan seuraavaksi syödä ja milloin on taas ruoka-aika... Tämmöinen minä olen. :D

        Noihin aikoihin aloitin opistossa opiskelemaan(jossa asuinkin) jossa jouduin elämään muiden kanssa ja noudattamaan ruoka-aikoja. Tuo oli oikeasti paras asia itselle, kun totuin siihen että söin tiettyinä aikoina tavallista ruokaa. Tuo aika oli ihanaa sen takia että ajatukset eivät pyörineet ruoassa. Tavallaan aloin tottua tavallisiin ruokiin ja nauttimaan niistä ja aloin oppia syömään niinkuin muutkin. Yksityisyyttä ei ollut kuin omassa huoneessa ja sinne en pääsääntöisesti vienyt ruokaa vaan söin yhteiskeittiössä. Ironista oli että lopettaessani laihdutuksen paino alkoi tippua itsekseen. Ja yhtäkkiä sain sitten itseäni vielä niskasta kiinni ja vähensin kaloreita niin paljon että pääsin normaalipainoon ja liikunta tuli mukaan. Oli ihana päivä huomata olevansa taas normaalipainoinen, kun muisteli sitä 100 kg:n aikaa. Eli en aloittanut kaikkea kerralla niinkuin aiemmin kun pakotin itseni lenkkipolulle paastojen alkaessa.

        Ääripäisyys oli rakennettu tuossa vaiheessakin vielä minuun. Kerran kaverin kanssa kokattiin ja ostettiin pussit karkkia ja söin yhtenä päivänä sitten itseni ihan ähkyyn. Päästessäni kotiin ahmin vielä keksipaketinkin. Pelkäsin että bed alkaa uudestaan, mutta pysyin kuitenkin linjassani seuraavasta päivästä alkaen.


      • jonaana__
        jonaana__ kirjoitti:

        Minulla paraneminen lähti siitä että hain apua masennukseeni joka oli jollain tavalla kytköksissä bed:iin ja aloitin masennuslääkkeet. Bedi oli minulle selviytymiskeino jaksaa ja olin varsinainen tunnesyöppö. Kun aloin käsitellä puhumalla tunteita, ei ollut samalla lailla tarve ahmia kun aloin suuntautua ulospäin. Aluksi piti käsitellä sitä ääripäisyyttäni sillä että yritin ajatella asioita vähemmän ääripäisesti, eli ei paastoa sillä paasto oli aina lähtölaukaus ahminnalle. Kun kielsi kaiken, yksi leipäpala saattoi laukaista ahmimisen. päätin etten enää yritä paastota tai ikäänkuin siirsin laihduttamisajatuksen kauemmaksi(kyllä minä joskus myöhemmin pistän itseni vielä kuntoon,mutta nyt vain syön terveellisemmin). Menin kauppaan ja ostin vaan kaikkea minkä ajattelin tekevän minulle hyvää, koska mulla tuli myös terveysongelmia tuohon aikaan. Aloitin vitamiinien syönnin ja rupesin kiinnittämään huomioita ruoka-aikoihin(aamupala,lounas,päivällinen,iltapala). Aluksi söin varmaankin liikaa mutta huomasin että pikkuhiljaa kontrolli syömiseen kasvoi ja kun aloitti pienistä muutoksista, muuttuminen oli helpompaa. Annoin itseni syödä kaikkia "terveellisiä herkkuja", tyyliin vähän vaniljajätskiä banaanien kanssa. Siis jokapäivä tein itselleni herkkuhetken mutta pienen. Joskus söin kaksi lautasellista jätskiä, mutta ajattelin että en minä ole nyt mihinkään sortunut ja nyt lopetan. Syömisen jaksottaminen on paras idea ja se että annokset ovat melko lailla samanlaisia/kokoisia joka päivä. Bed on edelleen osa ajatusmaailmaani ja pohdinkin kokoajan että mitä saan seuraavaksi syödä ja milloin on taas ruoka-aika... Tämmöinen minä olen. :D

        Noihin aikoihin aloitin opistossa opiskelemaan(jossa asuinkin) jossa jouduin elämään muiden kanssa ja noudattamaan ruoka-aikoja. Tuo oli oikeasti paras asia itselle, kun totuin siihen että söin tiettyinä aikoina tavallista ruokaa. Tuo aika oli ihanaa sen takia että ajatukset eivät pyörineet ruoassa. Tavallaan aloin tottua tavallisiin ruokiin ja nauttimaan niistä ja aloin oppia syömään niinkuin muutkin. Yksityisyyttä ei ollut kuin omassa huoneessa ja sinne en pääsääntöisesti vienyt ruokaa vaan söin yhteiskeittiössä. Ironista oli että lopettaessani laihdutuksen paino alkoi tippua itsekseen. Ja yhtäkkiä sain sitten itseäni vielä niskasta kiinni ja vähensin kaloreita niin paljon että pääsin normaalipainoon ja liikunta tuli mukaan. Oli ihana päivä huomata olevansa taas normaalipainoinen, kun muisteli sitä 100 kg:n aikaa. Eli en aloittanut kaikkea kerralla niinkuin aiemmin kun pakotin itseni lenkkipolulle paastojen alkaessa.

        Ääripäisyys oli rakennettu tuossa vaiheessakin vielä minuun. Kerran kaverin kanssa kokattiin ja ostettiin pussit karkkia ja söin yhtenä päivänä sitten itseni ihan ähkyyn. Päästessäni kotiin ahmin vielä keksipaketinkin. Pelkäsin että bed alkaa uudestaan, mutta pysyin kuitenkin linjassani seuraavasta päivästä alkaen.

        Vuosien aikana olen lihonut jonkin verran koska en ole pysynyt normaaliruoassa vaan eksynyt rakkaaseen hiilarimaailmaan (kylläkin hitaammalla tahdilla, eli ei tahdilla 20-30 kg vuosi) ja yhdessä vaiheessa huomasin taas että söin liikaa herkkuja ja pikaruokaa viime syksynä ja ruoka-ajat alkoi unohtua. Pitäisi aina muistaa se hemmetin ruokapyramidi. :D Mutta pitää muistaa että sortumiset ja takapakki kuuluu elämään. Vain erehtymällä oppii ja monesti hetkessä muutosta ei tapahdu. Pitää vaan muistuttaa itseään ruoka-ajoista ja pysyä normaalissa ruoassa. Nyt olen ollut ylpeä siitä että olen pystynyt ekaa kertaa vuosiin syömään palan tummaa suklaata päivässä kahvin kanssa ilman että pitää saada lisää lisää lisää. Eli herkkuihin pitää opetella viimeistään jossain vaiheessa kohtuus, eli opetteluahan tämä on, joka hemmetin päivä. Itse ajattelen syömisestä niin että juhlissa saa syödä, mutta sitten kun juhlat on ohi, palataan takaisin aina arkiruokaan. Juhlat ei jatku ikäänkuin kaupassakäynnin merkeissä juhlien jälkeen. Myös tuo hiilareiden karttelu on auttanut minua. Eli välttelen ahmimista aiheuttavia ruoka-aineita ja pitää tunnistaa se hetki jolloin mieliteot sanovat että nyt lähtee ahmiminen päälle. Se on se hälläväliä hetki, jonka jälkeen koko jääkaappi tyhjenee. Sitä pitää vältellä ja pitää tiedostaa mitkä hetket ajavat tuohon. Mitä ajattelee sillä hetkellä..

        Bed on menettänyt myös merkitystään elämässä sen myötä, kun löysin itsetuntoni uudelleen. Eli hyväksyin itseni ihon venymismerkkeine kaikkineen ja epätäydellisenä. Aiemmin minulla oli joku ihannekuva mitä halusin olla ja tottakai itsetuntoni oli huono koska olin niin kaukana siitä. Turha edes yrittää olla hoikka, jos laihdutan liikaa, monesti kituuttaminen laukaisee ahmimisen. Eli painoindeksi 23 on ihan jees. PItää löytää paino jossa pystyy pysymään sen kummemmin näkemättä vaivaa. Vielä se hemmetin bed on kokoajan mukana tuolla jossain alitajunnassa jonkinasteisena pelkotilana. Pelkään menettäväni kontrollin syömisen kanssa.mutta jos tavallaan tuleekin semmonen paha sortuminen, niin seuraavana päivänä taas ruokarytmi kuntoon. Mutta voin sanoa silti että oon tasapainossa eli ruokahaluni on vähentynyt eikä tee samalla mieli sokerista joka on ollut se ykkösjuttu ja olen löytänyt normaaliruoasta sen kultaisen langan. Ja itselläni kun tuo ahmiminen on aina rajoittunut sokeriseen ja pikaruokaan ja leipään.


      • jonaana__ kirjoitti:

        Vuosien aikana olen lihonut jonkin verran koska en ole pysynyt normaaliruoassa vaan eksynyt rakkaaseen hiilarimaailmaan (kylläkin hitaammalla tahdilla, eli ei tahdilla 20-30 kg vuosi) ja yhdessä vaiheessa huomasin taas että söin liikaa herkkuja ja pikaruokaa viime syksynä ja ruoka-ajat alkoi unohtua. Pitäisi aina muistaa se hemmetin ruokapyramidi. :D Mutta pitää muistaa että sortumiset ja takapakki kuuluu elämään. Vain erehtymällä oppii ja monesti hetkessä muutosta ei tapahdu. Pitää vaan muistuttaa itseään ruoka-ajoista ja pysyä normaalissa ruoassa. Nyt olen ollut ylpeä siitä että olen pystynyt ekaa kertaa vuosiin syömään palan tummaa suklaata päivässä kahvin kanssa ilman että pitää saada lisää lisää lisää. Eli herkkuihin pitää opetella viimeistään jossain vaiheessa kohtuus, eli opetteluahan tämä on, joka hemmetin päivä. Itse ajattelen syömisestä niin että juhlissa saa syödä, mutta sitten kun juhlat on ohi, palataan takaisin aina arkiruokaan. Juhlat ei jatku ikäänkuin kaupassakäynnin merkeissä juhlien jälkeen. Myös tuo hiilareiden karttelu on auttanut minua. Eli välttelen ahmimista aiheuttavia ruoka-aineita ja pitää tunnistaa se hetki jolloin mieliteot sanovat että nyt lähtee ahmiminen päälle. Se on se hälläväliä hetki, jonka jälkeen koko jääkaappi tyhjenee. Sitä pitää vältellä ja pitää tiedostaa mitkä hetket ajavat tuohon. Mitä ajattelee sillä hetkellä..

        Bed on menettänyt myös merkitystään elämässä sen myötä, kun löysin itsetuntoni uudelleen. Eli hyväksyin itseni ihon venymismerkkeine kaikkineen ja epätäydellisenä. Aiemmin minulla oli joku ihannekuva mitä halusin olla ja tottakai itsetuntoni oli huono koska olin niin kaukana siitä. Turha edes yrittää olla hoikka, jos laihdutan liikaa, monesti kituuttaminen laukaisee ahmimisen. Eli painoindeksi 23 on ihan jees. PItää löytää paino jossa pystyy pysymään sen kummemmin näkemättä vaivaa. Vielä se hemmetin bed on kokoajan mukana tuolla jossain alitajunnassa jonkinasteisena pelkotilana. Pelkään menettäväni kontrollin syömisen kanssa.mutta jos tavallaan tuleekin semmonen paha sortuminen, niin seuraavana päivänä taas ruokarytmi kuntoon. Mutta voin sanoa silti että oon tasapainossa eli ruokahaluni on vähentynyt eikä tee samalla mieli sokerista joka on ollut se ykkösjuttu ja olen löytänyt normaaliruoasta sen kultaisen langan. Ja itselläni kun tuo ahmiminen on aina rajoittunut sokeriseen ja pikaruokaan ja leipään.

        Oon lukenu sun kertomusta uudelleen tänään. Ja se antaa toivoa. Alotan syksyllä terapian taas itekki, pitkästä aikaa, joten pitää siellä sitte sanoa tästäki hommasta. Mussa on ollut niin paljon hoidettavaa vuosien varrella, että tähän puoleen ei oo koskaan ehitty keskittyä, paljon on menny aikaan pelkkään "hengissäpitoon" hoitosuhteissa. Tää on nyt toinen kerta kun kela myöntää mulle terapian, ja niitähän perustellaan työkyvyn palauttamisella / ylläpidolla, mutta itse koen ne kyllä minää rakentavina / eheyttävinä.

        En osaa kuvitella aikaa, että voisin lopettaa syömisen, siis sen väärän ja turhan. Kerran yksi psykiatri kuvasikin sitä mun kohdalla pakkomielteeksi, eli varsinaisesti bediä mulla ei oo koskaan diaagnosoitu, mutta silloin kun elin pahinta aikaa joka täyttää kaikki kuvaamanne piirteet, ei koko termiä ollut vielä edes käytössä, ainakaan suuren yleisön tiedossa. Puhuttiin vaan anoreksiasta ja sitte myöhemmin tuli bulimia-käsite, ja vasta sitten bed josta tunnistin itseni välittömästi.

        Asuin kanssa nuorena puoli vuotta opistossa, ja siellä ne rutiiniruokailuajat oli kyllä mun terveintä aikaa. Paino tippu itekseen! Nyt oon hakemassa yliopistoon, pitäis pystyä keskittymään lukemiseen mutta jostain syystä tämä syömisjuttu ahdistaa nyt tavallista enemmän. Miksi en voi antaa itteni ahtaa rauhassa vielä vaikka tän pääsykoeajan, kun mun rahkeet ei riitä sekä lukemiseen että tuulimyllyjä vastaan taisteluun, varsinkaan kun molemmat tapahtuu omien korvien välissä!


    • tehokas mäsäyttäjä

      Söin kerran krapulassa 2 big mac ateriaa.

      • mmmmmmmmmmmmm

        eilen:
        puoli pellillistä pizzaa
        2 litra maitoa
        8 sämpylää voita paljon
        suklaa jäätelöä 1 litra
        karkkia 400g
        keksiä 200 g
        pullapitkosta puolet


      • mysterytrip

        :D mul on hyvä et jaksan edes kokonaan kerrosaterian. se juoma ei meinaa mahtuu.. mut hei life goes on, krapulas tulee tehtyy tommost :D:D


    • hyivittuoksettaa

      Tämä ei ole edes pahin syöpöttelyni kaloreiltaan, mutta määrältään kyllä.

      980g couscous-kana-kasvisruokaa.
      300g kinkkukiusaus (eines)
      1L kevytjäätelöä
      8 sämpylää kevytlevitteet
      kaurapuuro 2dl
      salaatti 250g
      kiivi
      näkkäri
      eskimo jäätelö
      murueskimojäätelö

      kaloreita 4000..... Huominen päivä sit syömättä niin kompensoi, onneksi olen lenkkeillyt 15km...

      • ahmattinro1

        Illan syömiset eilen välillä 15-24 (sitä ennen aamiainen ja lounas vielä normaalisti):
        8 jäätelöä (eskimo, 1 magnum)
        3,5 makkaraa, perunasalaattia, vihanneksia, kaksi-kolme leipää, maitoa pari lasia
        pari lonkkua
        puoli pakeitllista keksejä
        kolme kääretorttuviipaletta
        geishakonvehteja muutama
        neljä lakritsipatukkaa
        pari vohvelikeksiä
        sokerikorppuja varmaan 10, kahvia
        pari palaa pullapitkosta
        3 lautasellista muroja maidolla

        Edellinen päivä suht samanlainen. Hehheh, tuntuu etten jaksa enää elää edes koska niin vituttaa oma elämä ja tämä järjettömyys ruoan kanssa. Joskus varmaan syön itseni hengiltä.


    • 666+

      Anteeksi uteliaisuuteni ja ehkä jopa tyhmä kysymyksenikin, mutta minkälainen syömishäiriö BED on?

      • --------------

        Bed on ahmimishäiriö. Lihavan ahmimishäiriö (englanniksi binge eating disorder eli BED) muistuttaa bulimiaa mutta siinä ei esiinny oksennuksia tai uloste- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttöä.

        Ahmimishäiriötä ilmenee 2–3 %:lla aikuisista, naisilla useammin kuin miehillä. Vaikeassa ja sairaalloisessa lihavuudessa ahmimista esiintyy enemmän. Ahmimishäiriötä tavataan useimmiten nuorilla aikuisilla, mutta myös varttuneemmilla henkilöillä.

        Ahmimisella tarkoitetaan, että kerralla syödään lyhyessä ajassa selvästi enemmän kuin normaalisti. Ahmiminen kohdistuu usein johonkin tiettyyn ruokalajiin, esimerkiksi suklaaseen, makeisiin tai jäätelöön. Ahmiessa syömisnopeus voi olla hyvin suuri. Yleensä ahmiminen tapahtuu yksin muilta salassa.

        Ahminta päättyy ahdistavaan täyden olon tunteeseen ja vatsassa voi tuntua kipuja. Usein ahminnan päälle vaivutaan uneen. Ahmimisen jälkeen tunnetaan "henkistä krapulaa", masentuneisuutta ja itsensä halveksuntaa.

        Ahmiminen johtaa liialliseen energiansaantiin, mikä ajan mittaan ilmenee painonnousuna.

        Lähes kaikki ahmivat silloin tällöin. Tällainen satunnainen ahminta on harmitonta. Varsinainen ahmimishäiriö on kyseessä vasta silloin, kun ahmintaa on vähintään kaksi kertaa viikossa ja kun sitä on jatkunut useita kuukausia.

        Ahmimishäiriöön kuuluu tunne, ettei ahminnan aikana pysty hallitsemaan syömistään. Lisäksi ahmimishäiriödiagnoosiin edellytetään, että siihen liittyy joitakin seuraavista oireista: masentuneisuutta, itsensä halveksuntaa, ahminnan salaaminen muilta tai huomattavan suuri syömisnopeus.


    • NeitiKarhu

      iltaa kohden-
      aamulla:2 paistettua munaa 3 viipaletta paistettua pekonia,teetä 3kkp
      lounas;Ben&Jerry´s sandwich-jäätelö,näkkileipä tuorejuustolla,1 lasi 2dlrasv.maitoa
      välipala:Proteiinipatukka Easy body 35g,1l vettä
      ja sitten repeää-kello 15-19.30
      15 X Sukulaku-patukkaa á 14g=210g
      6 näkkäriä VOILLA ja 3 niistä näkkäreistä vielä Eva 17%juustolla
      2dl tetra Nalle Suklaakaurajuomaa,vadelmia 200g
      3kkp teetä
      16 Rainbow´n KEKSINAUTTI lasten suklaa-toffee-suklaarae keksiä-eli KOKO paketti=180g ja 100g sisältää 550kaloria.
      Noiden keksien ja sukulaku&näkkärisikailun jälkeen vedin xenicalia 120mg kapselit,joten huomisiltana istutaan paskahuussissa. =( Mutta oli pakko edes yrittää estää pientä osaa noista kaloreista imeytymästä-
      Ja joo,tiedän olen sairas-ja kyllä olen etsinyt-ja löytänytkin apua tässä viimeisen 6kk aikana-mutta 3 viimeisen viikon aikana on tullut 6-8 repsahdusta.Pienempää ja isompaa.

      • sairas paska

        -6x paahtoleipää
        -iso annos wokkia
        -iso annos ranskalaisia ja kalapuikkoja
        -2x 200g jogurttia
        -2x banaania
        -pussillinen marenkeja
        -paketti keksejä
        -puol pakettia piparkakku taikinaa
        muut päivän ruuat

        nämä ahmin siis äskön mutta on joskus tullut paljon enemmänkin ahmittua.Nyt mä suunnittelen vielä kauppa reissua sillä haluan suklaata ja irtokarkkeja vielä tähän päälle.Tiedän,olen todella sairas.Nyt kun luin ton määrän mitä olen juuri ahminut niin voin sanoa että ei kyllä tunnu kivalta mutta silti olen menossa kuappaan ostamaan lisää.Vittu mä olen sairas sairas sairas!!!!!!!


      • HAMAHELMI
        sairas paska kirjoitti:

        -6x paahtoleipää
        -iso annos wokkia
        -iso annos ranskalaisia ja kalapuikkoja
        -2x 200g jogurttia
        -2x banaania
        -pussillinen marenkeja
        -paketti keksejä
        -puol pakettia piparkakku taikinaa
        muut päivän ruuat

        nämä ahmin siis äskön mutta on joskus tullut paljon enemmänkin ahmittua.Nyt mä suunnittelen vielä kauppa reissua sillä haluan suklaata ja irtokarkkeja vielä tähän päälle.Tiedän,olen todella sairas.Nyt kun luin ton määrän mitä olen juuri ahminut niin voin sanoa että ei kyllä tunnu kivalta mutta silti olen menossa kuappaan ostamaan lisää.Vittu mä olen sairas sairas sairas!!!!!!!

        Hmm. Hyvä tietää, etten paini ongelmieni kanssa yksin. Minuunkin mahtuu suunnattoman suuria määriä ruokaa. Yleensä kyllä jotain "kevyttä" ja "terveellistä". Hedelmiä ja vihanneksia, litratolkulla pepsi maxia ja sokeritonta mehua, sokeritonta mehukeittoa. Herkkujen ahmiminen johtuu lähinnä siitä, että olen leiponut jotain ja syön tietysti suuren osan siitä, yleensä jo puolet taikinasta. Mutta leivon "terveellisesti" täysjyvästä, tummasta ruokosokerista ja soijamaidosta etc. vegaani-pohjaisia leivonnaisia. Kun ahmin, käytän yleensä ummetuslääkkeitä, jos ja kun niitä kaapissa vielä on. Taitaa syömishäiriöni olla enemmänkin bulimiaa. Toisinaan liikun ihan hillittömästi, toisinaan en yhtään, koska masentaa. Helpottaa, kun tietää ettei ole ongelmansa kanssa yksin, mutta haluaisin ongelmaani ehdottomasti apua. Jo asian myöntäminen itselleen on helpottanut. Kirjoitin kerran tunteistani paperille ja se helpotti. Jossain vaiheessa täytyisi vielä puhua ääneen. Syitä on monia: ruoka on hyvää, ääretön terveysintoilu, ahdistus, masennus jne. jokaiselta todennäköisesti löytyy useampikin syy.


    • yksi possu täällä

      No tänään viimeisin kohtaus eli suklaata 800g!!! muutama pala ruisleipää kevytlevillä ja kalkkunaleikkeellä, 1 prk tonnikalaa vedessä, 400g hunajamarinoituja kanasuikaleita ja päälle cola lightia.. hyi vittu. Onneksi sain oksennettua suurimman osan...

    • jaajaajaa9

      ittelläni meni täs yks päivä.
      tacosipsipussi (300 tai 400,500g en oo iha varma mikä noit)
      1 suklaalevy 200g
      4 kupillista kaakaota
      1 valmis kermavaahto
      2 berliininmunkkia
      1 jäätelöpakkaus
      ja sitte vielä minidonitseja koko pakkaus ja siis siin oli vast epäterveelliset ruuat, mutta aina sen jälkee hoen itselleni miksi miksi minä teen tätä itselleni kun tulee niin paha olokin,oksettaa ja sitten masennus, mutta aika outoa tosiiaan, että nuo kaikki mahtui minuun! :) eikö?

    • _Tinkly_

      3 lautasellista kanakeittoa
      1 l smoothieta
      Pieni pussi juustonaksuja
      3 hillomunkkia
      2 pakettia keksejä
      4 kokonaista sämpylää joissa himona täytteitä päällä
      Suklaapatukka
      Puoli purkkia suklaa-maapähkinävoita
      2 vanukasta

      Aika huono olo mahassa nyt :

    • j.au

      Luin tuon sun tekstin ja se kuulosti järkyttävän tutulta käytökseltä ittelleni ja kauhistelin meidän sairaiden ihmisten älyttömiä touhuja. Sitten huomasin google mainoksen, ja repesin nauramaan. Voisko enää osuvampaan paikkaan tuon lykätä?! siinä sanottiin näin:

      "
      Google-mainokset
      Delipata
      Ota mukaan tai syö täällä! 30 eri ateriavaihtoehtoa joka päivä
      www.delipata.fi "

      Haha, mustaahuumoria XDD
      30 ateriaa samantien matkaan mukaan, jippjei!

    • nukkainen

      Ai katos, tälle mun sairaalloiselle ahmimiselle on diagnoosikin. Jipii. Nyt on minutkin lokeroitu.
      Aina oon ahminu silloin tällöin todella järkyttäviä määriä, mutta nyt raskauden jälkeen (kun paino nousi helvetisti) olen viimeiset 7kk ollut jatkuvalla paastolla. Joka tosin loppuu aina viimeistään kolmantena paastopäivänä, jolloin alan ahmimaan ihan helvetisti. Ja jatkan ahmimista pari kolme päivää jonka jälkeen taas uus paasto. Jepa jee.

      En muista paljonko olen pahimmillaan vetänyt, mutta pystyn syömään päivän aikana koko makaroonilaatikon (400kg lihaa), alkupalana tähän vaikka sipsipussi. Voisinpa kuvitella illalla vetäväni vielä puol pakettia jäätelöä, pahimmillaan koko paketin. Ja kokista tietenkin pari pulloa..

      Ikää 24, paino n.80kg ja pituus 172cm. Vuosi sitten painoin 65kg vaikka olin muutaman kuun jo raskaanakin.

      Itsetunto täysin hukassa, peilistä katsoo ruma läski. Kattelin tossa bulimia palstaa kehittääkseni itselleni vakavemman syömishäiriön jos vaikka laihtuis. Näin alas on vajottu. No en nyt tosissaan aio mitään bulimiaa kehittämään, mutta pakko myöntää, että kävi mielessä.. Tässä on kuitenkin vauva hoidettavana, hän menköön minun edelleni.

      Kiitos ja kumarrus, eipä mulla muuta.

    • Niinkadoksissa

      Tässä pari viikkoa taas tultu ahmittua ja pahemmaksi menee. Pian löydän itseni teholta ellei tämä lopu. Tämän päivän saldo:

      Aamu: 3 omenaa, 2 isoa kuppia kahvia, pari kourallista suolapähkinöitä
      Lounas: 2 annosta spagettia, bolognesea ja jumalaton määrä juustoa
      Myöhäinen lounas: Leipäjuustoa paljon
      Illallinen: 6 ruisleipää
      Yö: 9 pullaa, 1 L jäätelöä, mysliä, marjoja, 5 karjalanpiirakkaa, 200 g lakritsaa muuta jota en edes muista
      Maha kireänä tässä odottelen että voin syödä lisää, koska huomennahan en enää voi ahmia... nyt juuri ei mahdu enää, enkä koskaan oksenna... auttakaa joku :(

    • Tunnoton

      Kuulostaa niin tutulta. Nyt kun lueskelin näitä muiden tekstejä tajusin että olen tainnut sairastaa koko elämäni BEDiä, joka tosin on välillä muuttunut anoreksiaksi, mutta siitä taas BEDiksi. Jos syön ruokaa enemmänkin kuin sallin, siitä alkaa ahmimiskierre. Samaten herkuista minun täytyy kieltäytyä kokonaan, muuten ahmin enemmän. En tunne sanaa "kohtuus", vaan aina on ahmittava maha täyteen. Nyt on ollut tämän vuoden alusta lähtien pahan ahmimiskierre, monta kertaa viikossa ja pitkin yötä olen saattanu syödä, juurikin hiilihydraattipitoisia ruokia ( leipää, puuroa, leivonnaisia, suklaata yms...) ja välillä ihan normaaliaruokaa monta satsia. Hilloa suoraan purkista jne.... Yöllä en saa nukuttua, väsyttää kokoajan, olen lihonut 20 kiloa kahdessa vuodessa ja en jaksa huolehtia ulkonäöstäni...

      • Tunnoton

        Ja tosiaan ikää on 18 vuotta ja paino pahimmillaan 90 kilon hujakoilla:/ turvotuksen laskiessa se on ollut sitten 86 kiloa. 2 vuotta sitten painoi 70 kiloa:S


    • apuva123

      Onko sairasta ku tulee nälkä näitä lukiessa?

      Ei todellakaan pitäisi olla ku oon syöny koko päivän.

      Nyt 23-vuotiaana ja 140 kiloisena voin sanoa, että olisimpa muutamat mässäykset jättäny välistä. Pitäisi kai hakeutua hoitoon?

    • .....

      Mitä sitä aintaiskaan kultasesta tai edes metsikköisest keskitiest. Ihanaa ku joutuu aina elämään jonkun syömishäiriön kanssa. Kaikki yhtä kamalia ja johtaa pelkkään p*****n..

    • apiva123

      Eilen oli melkoset setit, alko ihan ok mutta illalla sitte:

      Päivällä työmatkalla energiajuomaa ja 2 dl jogurttia
      Töissä hernekeittoa, 2 rieskaa ja suolalohta. Jälkkäriksi pähkinöitä ja 2 klementiiniä.
      Töiden jälkeen 2 dl jogurttia ja kahvia, ja energiajuomaa.

      Iltapalaksi kotona:
      30cm Tonnikala Subi majoneesilla
      HK:n sininen lenkki ja 6 palaa ruisleipää, juustoraastetta, ketsuppia
      400g pähkinämix
      rasiallinen italiansalaattia
      litra maitoa

      Tuo ei kyllä ole mikään suurimman kaliberin mässäykseni, mutta kyllä sillä vähäksi aikaa sai mahan kipiäksi. Onneksi käyn töissä toisella paikkakunnalla niin ei tuu ostettua kaappeja aina niin täyteen. Syöminen loppu siihen, ettei vain ollu mitään enää.
      -------------------------------

    • hullu suklaanarkkari

      Normaalit aamupala, päivällinen ja iltapala. Esim 2 munan munakas jotai kasviksia tai 1 viipale leipää voilla ja kinkulla, päivällisenä 150g lihaa/kalaa kasviksia, iltapala viili marjojen kera.

      Mutta. Siinä välissä 800g-1000g suklaata ja suklaakarkkeja. Aina samoja. Puolet päivällä, puolet illalla.

      Toistuu lähes päivittäin. Joskus suklaa-annos saattaa jäädä n. 400 grammaan.

    • bodari-espoosta

      Itsellänihän on BED ollut viime vuodet. Aloin harrastaan kehon rakennusta ja käytin kasvuhormoonia ja söin samalla aivan järjettömästi. Tyyliin 2 perhepizzaa, jogurttia, 2-3 kokonaista leipää (ruis/ranskanleipä) 2-4litraa limpparia, Jälkiruuaksi sitten 2-4l jäätelöä, 6-8 pakaste pullaa, lisää kokista yms... Näin elin varmaan 2,5 vuotta. Loppuvaiheessa en edes päässyt salille enää kun olin niin isokokoinen, mutta jäin koukkuun tuohon kasvuhormooniin. Kaveri tuo sitä mulle tähän kotiin niin ei tarvitse ulos lähteä. huoh. hiki valuu jo tätä kirjottaessa. olen 179cm ja painan 165kg, paljonkohan vuoden päästä....

    • <>>><>><>>><

      tää saattaa olla tähän asti suurin mäsäytykseni:
      alkupäivä normaalisti:
      aamupalalla pari leipää, juustoa päällä, vähän jogurttia
      -lounaalla keitto, leipä
      sitte... tuli vaan semmonen himo että oksat pois klo 15 aikaan:
      -big mac
      -rasiallinen belgialaisia suklaakonvehteja (n. 300g)
      -400g karkkipussi
      -pringlessejä n. puol pakettia
      -pari suklaapatukkaa vielä lisukkeeksi

      tulos: en pystynyt melkein liikkumaan olostani johtuen, loppupäivä meni sängyssä maaten oksennusämpäri vieressä hieman turpea olo ja ulkonäkö seuraavana päivänä

    • fattie3421341

      Normi päivä:

      Puuroa 2 lautasta

      kouluruokaa lautanen/2, pari leipää, maitoa.

      500g karkkia

      tuc keksipaketti

      400g suklaata

      300g jäätelöä


      --

      Ja hyvältä tuntuu.. not.

    • Raaaaa

      Hei, olen olen 28-vuotias nainen. Olen kärsi nyt viimeiset 5 vuotta tästä ahmimisesta. Mutta pystyn sen lopettamaan, jos joku tarpeeksi hyvä motivaatio, eli vaikka ulkomaanmatka tms, jonne tahtoisin laihtua. Mutta sitten menen toiseen ääripäähän, enkä syö juuri mitään, koska jos syön, niin alan taas ahmia ja en pysty lopettamaan.

      Joskus minulla oli myös hirveä himo limsoihin, varsinkin colaan ja pepsiin. saatoin juoda monta pulloa (1,5l) päivässä.

      Nyt olen taas laihduttamassa, eli syön ihan tosi vähän. Sairasta. Tervettä näläntunnetta ei ole ollut aikoihin. Sillä nyt en tunne edes nälkää, koska olen jo totuttanut elimistön vähään ravintoon. Ja silloin kun ahmin, ei ole ikinä oikeasti nälkä.

      Mutta suurin syömismääräni on varmaan viime talvelta:

      -2 normaalikokoista pitsaa kebabpaikasta
      -1 rullakebab
      -2 pulloa pepsimaksia (3 litraa)
      -grillisipsejä 350 gr, eli jättipussi
      -fazerin pähkinäsuklaalevy

      eli nämä kaikki söin yksin ja samana ilta klo. 18.00 jälkeen
      Olo hirveä tuon jälkeen ja jo liikkuminenkin oli tukalaa. No sen jälkeen oksentelua ja ulostuslääkkeitä ja lupaus ettei enää ikinä! Mutta seuraavana päivänä tilanne taas lähes sama. :(

      Hitto mikä tauti, ruoka ei edes maistu hyvälle,. mutta sitä on pakko syödä :(

    • Sivuhuomioita

      Sivukommenttina vaan, että itse arvelen ravitsemustilan aika lailla heijastuvan ahmimiseen. Varmasti taustalla on aina myös psykologisia syitä, mutta epätasapainoinen ravitsemustila itsessään lisännee syömiseen liittyviä ongelmia. Mikä taas lisää ahdistusta. Eli yksi kohta, josta voi lähteä asiaa purkamaan, on tasapainottaa ruokavaliota ravitsemusterapeutin avulla. Toki samalla pitää purkaa myös psykologista puolta, mistä ongelma on alkanut ja niin edelleen. Itselläni kesti aika kauan ennen kuin uskalsin syödä tarvitsemani määrän ns. tavallista ruokaa ja päästää irti hillittömän lihomisen pelosta ja laihtumispakkomielteestä, mikä kyllä on selvästi vähentänyt tai melkeinpä kokonaan lopettanut ahminnan. Jotkin tietyt tilanteet (esim. en voisi työskentellä elintarvikealalla) ja ruoka-aineet ovat edelleen ongelmallisia, mutta onneksi niitä on niin pieni määrä, etteivät käytännössä rajoita nykyistä elämää.

    • Anonyymi

      No ite en tiiä mikä on isoin määrä mitä oon koskaan ahminut mut tiiän vaan sen et nyt on ihan sairaan huono olo vedin yli 4000 kaloria ja oon vaan 15v :/ mut niin ärsyttävää että ainaku on saanu turvotuksen pois ahminnan jälkeen (siin kestää silleensä aika pitkään) niin sit tulee taas uus ahmimis kohtaus :/// elikkä sama juttu uusiks

    • Anonyymi

      Tohtori Daegg on tehnyt diagnoosin vaarallisemmasta ahmimisesta nimeltä kangasvalkeisen-BED. Siinä ollaan pedissä ja ahmitaan erillaisia grilli herkkuja pekonin kanssa myös kankaat ovat valkeana spermasta.

    • Anonyymi

      Käykääpähän hakemassa apua. Lopeta ruuan rajoittaminen niin lopetat ahmimisen, siitähän on kyse.

    • Anonyymi

      Aika paljon bulimia palstalle sopivia kirjoituksia täällä. Yleensä Bedissä ei oksenneta tai ulosteta ahmittuja ruokia ulos ja paino nousee..

    • Anonyymi

      Kai se ruuasta tuleva jätös jonnekkin on ruikattava? Ei kai ne läskipoimuihin varastoidu. DAEG

      • Anonyymi

        Oikeat BED:iläiset eli ahmimishäiriöiset käyvät normaalisti pasckalla, eivät oksenna tai käytä laksatiiveja. Sen takia ahmimishäiriöisten paino onkin korkealla ja lisää tulee. Bulimiassa taasen oksennetaan ahmittu ruoka ulos ja paino yleensä pysyykin normaalina.


    • Anonyymi

      Enemmän bulimialta vaikuttaa kun kerran oksennat... Itselläni on syömishäiriötausta aivan 14-vee asti anoreksiana, muuttunut lähinnä EDNOSiski. (olen nyt 27) En ole koskaan ahminut, syönyt vain "vähän liikaa." Olen kyllä yrittänyt parhaani mukaan oksentaa niitä pieniä määriä silloin 10 vuotta sitten, en IKINÄ ole saanut teelusikallistakaan ulos/ylös.
      Ja joo, mullakin on tämä juttu "kaikki tai ei mitään." Sitten kun 3000 kcal raja ylittyy niin alkaakin tapahtua kummia - pannaan haisemaan, ei rajoja, saat vetää ihan mitä ja miten paljon vaan haluan vatsan täyteen ja jopa ratkeamispisteeseen nyt kun kerran meni jo pieleen. "Huomenna sitten". MY ASS! Painan silti 82 kg, se on kertynyt hitaasti mutta varmasti. 2012 oli 55 kg. Jee.

      • Anonyymi

        Aika jännä, olen vähän vanhempi nainen mutta kamppaillut taas ahmimisen kanssa. Vuonna 2012 omakin paino oli noin 55kg ja nykyään 82 kg..Tulenkohan koskaan suhtautumaan ruokaan normaalisti.


    • Anonyymi

      Välillä tulee ahmittua kiepin buffetissa liian paljon mutta onneksi yleensä tulee samalla ruokamyrkytys ja saa ruikittua eväät pitkin vaaterekkejä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1858
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1798
    3. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      117
      1771
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      70
      1567
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      60
      1432
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1246
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1153
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1128
    9. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1127
    10. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1112
    Aihe