ks.tämä blogi, jäätelön hinnannousu huikeet 100 % ja risat
www.ostoboikotti.blogspot.com
www.ostoboikotti.blogspot.com
kyllä on jäätelö arvossaan
exmöväri
251398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hintatietojen ja tilastojen erikoisasiamies Wetabix, olette vain tähän asti ostaneet jäätelönne alle tuotantokustannusten, ja kauppias on antanut oman osuutensa tykkänään asiakkaidensa eduksi!
Hävetkää, kyllä kauppiaankin pitää elää ja mieluimmin leveämmin kuin narisevat paviaani asiakkaansa!
Sitäpaitsi elämmehän eurojen aikaa, unohtakaa siis ne markat, niin hinnatkin muuttuvat miellyttävimmiksi!
Jäätelöpuikkojen ja tuuttien hinnat nousivat yhden talven aikana yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella (Ingmannin ja Valion kartellisopimus?).
Miettii, että kalleimmat jäätelöt, kuten magnum-puikko maksoi silloin 6 markkaa.
Nyt halvimman puikon tai tuutin hinta on yli euron, keskihinnan pyöriessä lähempänä 1.50 €. Mitkään inflaatiot ja raaka-aineiden hinnan nousut eivät tätä riistohinnoittelua selitä. Tästä syyystä viimeisen 12-13 vuoden aikana en ole ostanut kuin pakettijäätelöitä.
Tuo Mövenpickin hinta on ollut posketon jo ennen tuota käsityskyvyn ylittävää hinnankorotusta. Kalliiksi mieletyltä Stockmanniltakin saa Häagen & daazs-purkin huomattavasti halvemmalla(kilohinta). Laadultaan (raaka-aineet) ja maultaan Häagen pesee Mövenpickin 100-0.
Olet oikeassa. Itsekin tulee välillä vielä käänneltyä noita hintoja markoiksi, koska niin tekemällä pysyy kärryillä, kuinka kallista ruoka voi olla. Itsekään en ole ostanut enää useampaan vuoteen puikkoja tai tuutteja, koska niiden hinnat ovat käsittämättömän korkeat.
Muissakin tuotteissa hintoihin on tullut roimasti eurolisää. Moniko olisi maksanut markka-aikana kahdesta hampurilaisannoksesta 0,3 litran juomineen yli 200 markkaa? :) Tämän verran maksoi viime viikonloppuna kaksi normaalikokoista hampurilaisateriaa Classic Dinerissa.
>>Itsekin tulee välillä vielä käänneltyä noita hintoja markoiksi, koska niin tekemällä pysyy kärryillä, kuinka kallista ruoka voi olla.
3,5-4 prosentin inflaatiolla (joka hyvä arvio talouslaskuihin) hinnat ovat nyt nousseet 30-40% markka-ajoista, mutta monen tuotteet hinta on noussut tuplasti ja sitä ei rahanarvon aleneminen selitä.
Eli jos muutat hinnan markoiksi, jaa se vielä ainakin 1.4:llä, niin saat edes jonkinlaisen arvion mielukuvasi hinnasta. Suoraan muuntoa ei tosiaan voi, eikä kannata tehdä, sillä silloin jää menneisyyden vangiksi. 1.4:llä euron hinnaksi tulee vain 4.2, joten kahta olemme jo jälleen "markka-ajassa", kun euro=markka ;)
Tulotason nousu kertoo elintason noususta, joten jos se on terveellä pohjalla, hinnat eivät saa samalla nousta. Käytännössä yleiskorotukset johtavat suoraan vastaavan kokoiseen inflaatioon, joten nämä korotukset ovat hyödyttömiä.
Palkansaajien keskipalkka viimevuonna 2730€ kk. Siitä sait sängyn osuudeksi 31%? En tiedä oletko sinä siinä asemassa että saisit tuon keskiansion verottomana? Minä en saa!! Kun tuosta keskipalkasta vähentää verot häviää siitä taas runsaat 40%. Joten jäljellä palkasta ei ole enää 30%: kaan! Hintojen korotukseksi sait vuodesta 2001 13%? Viimeisen vuoden aikana hinnat nousivat yli tuon 13%? Väität ilmeisesti että muina 7:nä vuotena hinnat eivät sitten nousseet ollenkaan? Kuka on pelle??? Muunnan edelleen eurot markoiksi, olen edelleen junan kyydissä mukana!! Halleluuja!!
Tänään kävin paikallisessa S-marketissa ja irtokarkkien hintaa olis 'tarkistettu' 6,90 -> 8,90/kg. Eipä jatkossakaan tule edes harkittua ostamista. Liekö syynä irtokarkkihyllyn täyttäjien vahva ammattiliitto ja siten kohonneet työkustannukset vaiko kenties sokerin maailmanmarkkinahinnan rakettimainen nousu.
Pointti sinänsä ei ole, että nuo ovat juuri irtokarkkeja (vaikka oikea esimerkki onkin), vaan se, kuinka hintoja nyhdetään ylöspäin todella rankalla kädellä. Vähintään 10-15% nousu yksittäisissä artikkeleissa per nostokerta tuntuu olevan se minimi.
Olen sitä mieltä, että oikea toimi ruuan arvolisäveron pudotuksen sijasta olisi nostaa sitä 20-25 %:lla. Tämä johtaisi siihen, että valtaosa hyödykkeistä jäisi ostamatta, ihmisten hankkiessa vain aivan välttämättömimmän. Kaupan olisi tässä tilanteessa pakko päästää ulos sitä ilmaa, jonka se on hintoihin pumpannut vuosien aikana. Kuluttajahinnat eivät putoaisi nykyisestä, mutta Kesko ja S-ryhmä pakotettaisiin tinkimään sikakapitalistisista katteistaan.
Suomalaiset tomaatit olivat kokeneet hintahyppäyksen 0,99 -> 1,69/kg, samalla koko oli selvästi pienentynyt sekä kypsyysvaihtoehtoina valittavissa ylikypsä tai puoliraaka. Kyllä se tämä Suomen kesä ja satokausi osaakin olla lyhyt...
Ja sen kypsyminen on ilmoista kiinni. Makkaraa tulee samalla nopeudella putkesta, koska sen raaka-aine on jo otettu hengiltä. Tomaattia tulee vain sen verran, kun aurinko ehtii kypsyttää! Sama koskee kaikkia maasta kasvavaa, olipa se lasin alla tai avomaalla.
Järki päähän myös kaupunkilaisilla!
Hinnassa onkin aivan normaalia, ellei peräti pakollinen ilmiö säiden vuoksi? Kyse tässä ketjussa on ollut hinnasta, toin tuossa lisänä ilmi, että vielä korkeamman hinnan vastineeksi nyt oli tarjolla entistä huonompaa. Jos jotain, niin hinnanhan olisi pitänyt laskea vastatakseen laatua. Onko se muka asiakkaan ongelma, jos kauppias ei saa kunnon tavaraa hyllylleen? Saahan sitä jokainen ostaa mitä kuraa haluaa ja millä hinnalla hyvänsä, mutta minä ainakin jätän sellaisen kauppaan.
Järjen käytöllä ei ole mitään tekemistä asuinpaikan kanssa, omat ennakkokäsityksesi vain ovat hävittäneet sisälukutaitosi.
Vierailulla kasvihuoneessa ja tomaattia tulisi vain muutama rupinen, miten luulisit hinnan muodostuvan?
On aina ihmisiä jotka maksavat himoitsemastaan tavarasta lähes mitä hyvänsä, niinpä nuo rupisetkin tomaatit menisivät kenties kaupaksi jopa kymmenkertaisella hinnalla, vai mitä luulet.
Tarjonta ja sen määrä muodostavat hinnat, jos ne ovat vapaasti muutettavia.
Esimerkkejä:
Vähän tavaraa saatavilla = korkeammat hinnat.
Runsaasti tavaraa tarjolla = matalammat hinnat.
Ylenmäärin tavaraa tarjolla = polkuhinnat!
Mietippä sisäfileen hintaa, samaa lehmää se on kuin paisti ja lapakin. Mutta kilomäärältään yhdestä elikosta saa vain murto-osan sisäfilettä, joten hinta on kalliimpi kuin paistin, joka sekin on hyvää lihaa.
Jos koko lehmä olisi sisäfilettä, sen hinta olisi varmaan jauhelihan tasolla.
Tiesitkö että maito ei suinkaan ole meijerien tekemää valkoista nestettä jota pastöroidaan ja vitaminisoidaan ja purkitetaan heidän toimestaan.
Maito syntyy lehmässä josta se lypsetään pois ja toimitetaan meijereille tai myydään suoraan maitotilalta kuluttajalle. Nykyään tosin äärimmäisen vähän.
Monella kaupunkilaisella on ilmeisesti käsitys, että kun lehmän hännästä pumppaa, niin maito valuu purkkiin!
Tyhmyyttä asuu tasapuolisesti niin kaupungissa kuin täällä maallakin.
Voit keksiä ihan rauhassa tekosyitä, mistä tuollainen hinnannousu johtuuu, tosin älä suotta kirjoita niitä tänne. Tiedoksesi, että se 0,99 hinta tuli n. viikkoa ennen kuin hinta nousi, välillä ei todellakaan ollut mitään hallaöitä pilaamassa satoa. Eli jospa oletetaan, että katsotaan tosiaisoita eikä kehitellä omia teorioita.
99,9% ihmisistä tietää kyllä mistä ja miten ruokansa tulee, kertoo enemmän itsestäsi, jos noinkin yksinkertaisen asian kuin maidon tuotannon kuvittelet jollekin olevan suuri mysteeri.
Umpiluulle havainnointikykyyn lääkettä:
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200713583
Tomaatin hintavaihtelut kesäviikkoisin ovat normaalia kuin idioottien kansannousu Suomi24:lla joka päivä.
ei ass-kauppiaat näytä huomaavan..
sinä taas olitkaan?
>>Minkäs ketjun osan edustaja sinä taas olitkaan?
Eri asia sitten kelle, ei ainakaan kuluttajalle.
http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2009/06/23/maidon-tuottajahinnan-lasku-ei-nay-kuluttajille/200915007/12?pos=19
Aivan naurettavaksi on Mövenpick paketin koko hintaan nähden mennyt ja jää nyt kauppaan kuivumaan. Ostimme vielä vähän aikaa sitten yhden tämmöisen kuivuneen paketin, joka onneksi korvattiin, mutta suuremmalla hinnalla puolet vähemmän on jo vitsi. Puolet, sillä pakkauskokoa on koko ajan pienennetty samalla hintaa nostaen.
Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon, joten kohta varmaan näemme, miten vanha pakkaus tuodaan "original" nimellä takaisin ylöisön pyynnöstä.
Kesällä euron litrahinnalla saatava tarjouspaketti on yhtä hyvää tuoreiden marjojen kanssa, mutta talvella satsaan laatuun, mutta rajansa senkin hinnalla.
....on kallista!
Kenelle on tullut konkurssi jäätelönhinnan vuoksi?
Vittuako kitisette, kun mulla on millä mällätä!
Elääkö joku pelkällä jäätelöllä? Ei elä! Jäätelö kun on vain murunen kulutuksesta. Kaikki kulutus kun otetaan huomioon, silloin iskee konkurssi. Kulutus on kaikkien erien summa!!!
Älä osta jäätelökioskista tai -autosta.
Osta marketista litrajäätelöitä. Nytkin on mainostettu alle euron per 1l pakkaus.
Kaikki hinnat nousevat.
Purasjoki -selvitys Ympäristöministeriölle 2.2.2009, ( http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97740 )
Kymmenisen vuotta voimassa ollut maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa kaavoittajille ja maanomistajille runsaasti yhteiskunnallisia velvoitteita. Näihin ei kuitenkaan kuulu kilpailuolosuhteiden huomioiminen ja kilpailun edistäminen.
5.3 Voidaanko kaavoituksella lisätä kilpailua päivittäistavarakaupassa?
Suomen päivittäistavarakauppa on hyvin keskittynyttä, Euroopan keskittyneintä.
Perinteisen käsityksen mukaan keskittynyt toimiala ei ole kilpailullinen. Tämä käsitys on tullut selvästi äskettäin ilmi kahdessa yhteydessä.
1) On arveltu, ettei ruoan arvonlisäverokannan lasku mene läpi kuluttajille saakka, koska päivittäistavarakauppa on niin keskittynyttä.
2) On myös arveltu, ettei inflaation nopea laskeminen näy meillä, koska päivittäistavarakauppa on niin keskittynyttä.
Kauppaan tarvittaisiin siis uusia toimijoita. Uusien toimijoiden tulo Suomen markkinoille edellyttää mahdollisuutta hankkia uusia kauppapaikkoja.
Kansainväliseksi klassikoksi on kasvanut tositarina ruotsalaisen IKEAn yrityksistä hankkia Suomesta itselleen rakennusmaata. Sitä ei löytynyt pariin kymmeneen vuoteen.
Kaavoituksella voidaan siis ainakin estää kilpailun lisääntyminen. On silloin todennäköistä, että kaavoittajan kynä voisi myös lisätä kilpailua.
Ratkaisevaa on, mihin kaavoitetaan liiketontteja, kenelle tontit luovutetaan ja mitä saa missäkin paikassa myydä.
5.4 Kenen aloitteesta kauppoja rakennetaan?
Kauppa on perinteisesti vastannut uusperustannastaan.
Kuvio on ollut voimakkaan muutoksen kohteena. Enenevässä määrin kaupan sijoittumisesta vastaavat rakennusliikkeet ja sijoittajat.
Uusien toimijoiden saamisessa Suomen päivittäistavaramarkkinoille
ovat kaupan ulkopuoliset toimijat avainasemassa. Tonttien löytyminen uusperustantaan ei ole helppoa.
Laajalle levinneen käsityksen mukaan kotimaankaupan kaksi jättiläistä on pitänyt huolen omista intresseistään niin hyvin, ettei kaavoitettuja tontteja riitä haastajille. Ne ovat silloin käytännössä täysin rakentajien/sijoittajien
varassa.
Mielipidekirjoitus sunnuntain 26.7. HS: ssä otsikolla: "Halvempi ruoka on vain järjestelykysymys Suomessakin."
Referaatti: Ruoka Suomessa on neljänneksen kalliimpaa kuin EU: ssa keskimäärin (H.S. 17.7.).
Eri toimikuntien selvityksiä on kertynyt ainakin kuusi vuodesta 1990 lähtien. Tuolloin Kilpailuvirasto otsikoi:
"Kaavoitus kilpailupolitiikan ongelmana." (http://www.kilpailuvirasto.fi)
Otsikko perustui Purasjoen johtaman toimikunnan mietintöön. Ympyrä sulkeutui v. 2008,jolloin häneltä pyydettiin taas uusi selvitys.
Mietintö vuodelta 1990 kertoo, että julkinen valta on syypää huippukorkeaan ruuan hinnoitteluun Suomessa.
Toimikunta totesi mietinnössään myös, että kaavoituksella ei tule säännöstellä kaupan kilpiluedellytyksiä.
Edelleen todettiin, että Ympäristöministeriön tulisi kunnallisten järjestöjen kanssa laatia ohjeet kaavoitukseen liittyvien kilpailun epäkohtien poistamiseksi.
- Tämän jälkeen ei ole tapahtunut mitään.
Lieneekö osasyynä se, että kaavoitusratkaisuihin liitty usein myös päätöksentekijöiden kaksoisrooli.
- Esimerkiksi nykyisen Helsingin Kaupunginhallituksen viidestätoista jäsenestä, kymmenen toimii HOK-Elannon luottamushenkilönä!
Purasjoen toinen selvitys valmistui vuonna 2008.
Sen mukaan kaavoituksen tulisi olla läpinäkyvää ja kilpailua edistävää.
Surkuhupaisalta tuntuu, että Ympäristäministeriö pyysi Purasjokea jälleen selvittämään lähes samoja asioita, joita hän periaatteessa oli
selvittänyt jo vuonna 1990.
Purasjoki totesi vuonna 2008, ettei lain suoma mahdollisuus, antaa asemakaavassa määräyksiä kaupan laadun ja koon suhteen, sovi
nyky yhteiskunnan tehtäviin. Hän korosti myös, että tontit tulisi aina luovuttaa kilpailun kautta.
Myönteistä näissä edellisissä selvityksissä oli se, että niiden tulokset julkaistiin, vaikka niistä ei muuta hyötyä liene ollutkaan.
- Huonompaan suuntaan ollaan ilmeisesti menossa;
vuonna 2009 tehtyä selvitystä siitä, kuka käärii voitot ruuan kohtuuttomilla hinnoilla, ei edes julkaistu.