sudet tai koirat. Luonnossa tarkoitus on luonteenamme jatkuvasti metsästää.Psykopaatti on voimakastahtoinen johtajaksi pyrkivä olento, jolla on kaikki huijaus ja painostus konstit käytettävissään ja osaa tehdä itsestään ihailtavan. Psykopaatti on metsästyslaumamme johtaja.Julma ja verenhimoinen. Kun siirrymme pois metsästämisen maailmasta, ihmiset alkavat käymään toistensa kimppuun, kaikkialla, jossa ihmiset tekee omin ehdoin ryhmiä aletaan yleensä vainoamaan jotakuta tai lietsotaan sota toisia maita tai ryhmiä vastaan. Esim.USA:n jengiytyminen on psykopaattien johtamaa toisten vainoa. Tai lapsina 'voimakkaimmat' ylennetään johtajiksi, ja aletaan hyökkäykset laumana niitä kohtaan, ketkä eivät ole vallassa. Myös esim. juoppopiireissä pätee nämä säännöt ja ihmisiä joukolla vainotaan. Teknopiireissä, juttu pyörii hyvin tiiviisti tällaisen ympärillä.
Tämä on evoluutio-psykologinen teoria mikä pyörii päässäni.
Tämä on evoluutio-psykologinen teoria mikä pyörii päässäni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihmisessä on epäilemättä kyky sadismiin ja tuhoavuuteen. Mutta toisaalta on huomattava, että ilmiön esiintyminen riippuu myös monista muista tekijöistä.
Esimerkiksi taloudellinen kurjuus. Saksassa oli ankara lama ennen Hitleriä - minkä aiheuttama kapina kanavoitui juuri tämän taakse. Ei pidä aliarvioida sitä, että HItler todella tarjosi töitä ja edusti toivoa. Tai mainitut jenginuoret. "petoeläinvietti" näyttää tässäkin nousevan esiin juuri taloudellisen kurjuuden keskellä.
Toinen huomioimisen arvoinen seikka koskee kasvatusperinnettä. Ns. psykohistoria (mm. Lloyd deMause) on tutkinut kasvatuksen ja väkivaltaisuuden yhteyttä. Yleistäen alkukantaiset yhteiskunnat ovat olleet aggressiivisimpia, kun taas sivistyneemmille tasoille noustaessa kasvatuskäytäntöjen kehitys on johtanut myös aggression vähenemiseen.
Ihmiselle on tyypillistä poikkeuksellisen voimakas muovautuvuus. Näin sekä välittömien että lapsuudenaikaisten ympäristövaikutusten seurauksena. Täten arvioitaessa ihmisen luontoa on otettava huomioon, että ei ole mitään yhtä ainoata ja kiinteätä ihmisyyttä. Voidaan tietysti ottaa esimerkkejä sieltä raadollisemmasta päästä, mutta aivan yhtä hyvin voitaisiin ottaa esimerkkejä hyvinvoivista perheistä, väestönosista jne.
ei järjestystä vartioida.
Soini, Veikko V:n huonompi kopio kerää muutostahtoisia, yksinkertaisia kansalaisia väliaikaiseen klaaniinsa.
Ilmiössä on hyvääkin, eräille pettyneille ps. tarjoaa yhteiskuntaa kohtaan kokemalleen katkeruudelle purkautumistietä laillisin keinoin.