Maa kiertää aurinkoa. Mitä tapahtuisi jos yhtäkkiä aurinko häviäisi? Jatkaako maapallo (entisen) auringon kiertämistä vai muuttuuko rata suoraviivaiseksi. Jos muuttuu niin milloin muutos tapahtuisi? Hetikö? Vai kahdeksan minuutin kuluttua (aika valon nopeudella maasta aurinkoon)?
Gravitaatio
gr.vatio
181038
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tutkimusten mukaan gravitaation vaikutusnopeus on mitattuna niin lähellä valonnopeutta, että käytännössä voidaan ainakin olettaa niiden olevan samat.
Auringon vetovoiman loputtua Maapallo jatkaisi kiertoratansa tangentin suuntaan (lähes) suoraviivaisesti. Odotettavissa olisi pimeää, jonkin verran hyökyaaltoja ja maanjäristyksiä, mutta ei välttämättä kovin kummoisia. Sitten alkaisi tulla kalsa...
Mielestäni gravitaatio muuttaa avaruuden geometriaa ilman valon nopeuden rajoitusta. Muutenhan metagalaksin ulkopuolella olevat galaksit eivät vaikuttaisi meihin mitenkään. Kaikki maailmankaikkeuden massa ei vaikuttaisi maailmankaikkeuden kehitykseen.
Tämän mukaan avaruuden geometria muuttuisi välittömästi auringon kadottua. En varmuudella osaa sanoa rupeaisiko maapallo kiertämään Jupiterin ja Saturnuksen muodostamaa järjestelmää vai ovatko etäisyydet ja nopeudet liian suuria. Luulen että planeetat eivät pysyisi yhdessä vaan kukin jatkaisi tangenttinsa suuntaan.
Maapallon kuu toki säilyisi seuranamme. Eli ratamme ei olisi aivan suora koska kuu ja maa kiertävät toisiaan.
Niin ja mustan aukon gravitaatiohan ei vaikuttaisi tapahtumahorisontin ulkopuolelle ollenkaan jos valon nopeuden rajoitus koskisi myös gravitaatiota. Musta aukkoa ei voisi imeä ympäröivää ainetta jos gravitaatio "etenee valon nopeudella". Gravitaation täytyy siis vaikuttaa jokseenkin nopeudesta riippumatta.
En näe mitään vikaa tässä perusteluissa ja mittauksessa, missä todetaan gravitaation nopeuden olevan hyvin lähellä valon nopeutta:
http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Relativity/GR/grav_speed.html
Suhteellisuusteoria on vähän hämärä, mutta ainakin Auringon kaltaisella varsin hitaasti liikkuvalla massalla pitänee tuo paikkansa.
Muutokset avaruuden kaarevuudessa liikkuvat valon nopeudella yleisen suhteellisuusteorian mukaan.
Tuntuu järkevältä ajatella että gravitaation muutokset tapahtuvat valon nopeudella. Jos näin ei olisi niin voisi kuvitella seuraavan tilanteen:
Hullu tiedemies planeetalla A on kehittänyt laitteen joka tekee mustan aukon laboratoriossa ja saman tien lopettaa sen.
Toisaalla planeetalla B tiedemies on keksinyt mahdottoman tarkan gravitaatiomittauslaitteen.
Kun planeetan A mustaa aukkoa sytytetään ja sammutetaan, niin planeetan B tiedemies pystyy laitteellaan toteamaan gravitaatomuutokset.
Jos muutokset gravitaatiossa tapahtuvat heti, niin tässä meillä olisi valoa nopeampi viestitysjärjestelmä. Pieni matka morsetukseen.
Aineen massa ei lisäänny yhtään kun se muodostaa mustan aukon. Mustan aukon tekemiseen tarvitaan tietty massa, jolla on matkan päässä havainnoituna ihan sama gravitaatio on se mustana aukkona tai ei.
Massaa ei tiettävästi pysty tekemään tyhjästä. Viestitysjärjestelmän kannalta on ihan se ja sama onko tietty massa mustana aukkona vai vaan sairaan isona läjänä keksijän miljoonalaatikossa.
energiaa riittävästi yhteen pisteeseen. E=MC^2. Eikö jonkinlainen ekvivalentti massa syntyisi jo siitä? Labran kai pitäisi olla suurehko.
Paremman valoa nopeamman viestitysjärjestelmän moottori olisi mielestäni esim. kahdesta neutronitähdestä muodostuva lähekkäinen kaksoistähti. Tämä kuitenkin vain sillä edellytyksellä että gravitaatioaallot ovat todellisia ja että niitä voi havaita.
Lähekkäisen kompaktien tähtien systeemin pitäisi lähettää gravitaatioaaltoja. Jos tuon järjestelmän toimintaa "moduloi" jollakin tavalla niin tuolla "moduloinnilla" voi välittää informaatiota valoa nopeammin. Tietty lähekkäisten neutronitähtien ratoihin vaikuttaminen vaatii järjettömiä määriä energiaa, mutta jos valon nopeus ei riitä niin kai siitä jonkinlainen pieni lisähinta täytyy maksaa ;-)
En tiedä onko gravitaatioaaltojen nopeus ääretön, mutta ainakin se lienee suurempi kuin valon nopeus?
Gravitaatioaallot kulkevat täsmälleen valon nopeudella (jos niitä edes on olemassa), ja gravitaatio vaikuttaa täsmälleen valon nopeudella. Tästä ollaan oltu tiedepiireissä täysin yksimielisiä viimeistään yleisen suhteellisuusteorian hyväksymisen jälkeen. Perusajatus siis on, että mikään informaatio ei voi kulkea valoa nopeammin.
Ainakin sitten kun Aurinko on elänyt ikänsä niin aurinkokunnan planeetat pyörivät niin kun ennenkin sen valkoisen kääpiön ympärillä. Tosin planeettoja puuttuu kaks ellei kolmeki (Merkurius, Venus, Maa)
Mutta jos aurinko HÄVIÄISI yhtäkkiä niin luulisin et planeetat lähtee leijumaan omille teilleen.
Alla linkissä Clifford M Willin sivuilla tietoa gravitaation vaikutusnopeudesta ja sen mittaamisesta ja onko sitä yleensä ottaen vielä mitattu. Näyttäisi siltä että ei ole.
Teorian mukaan sen pitäisi kuitenkin olla sama kuin valon nopeus. Gravitaatioaalloista mittaus voitaisiin oikeasti suorittaa, mutta ensin täytyisi saada ne aallot esiiiin.
http://physics.wustl.edu/cmw/SpeedofGravity.html
Vaikuttaa siltä että mitään kokeellista näyttöä gravitaation nopeudesta ei ole olemassa. Teoreetikot mölisevät syvällä rintaäänellä, mutta se ei ole kokemuksen syvää rintaääntä, vaan pelkkää toiveajattelua.
Ihminen on jopa käynyt Kuussa ja pystyy kyllä hyvin tarkasti laskemaan gravitaationopeuden kun tiedetään miten Kuun vetovoima vaikuttaa maassa. Noissa artikkeleissa puhutaan ilmeisesti joistain älyttömän pienistä (mutta tietysti tieteellisesti merkittävistä) eroista suunnattomilla etäisyyksillä.
Pitäisikö kuu taikoa hetkeksi pois ja sitten takaisin, niin näkee kuinka nopeasti kuu vaikuttaa maapalloon?
Vastaukseni gr.vatio/27.5.09/klo 17:39 lähetettyyn viestiin. Kuuleppas, olen kehittänyt aivan uuden mullistavan gravitaatioteorian matematiikallani joka perustuu Isaac Newtonin matematiikkaan ja vallitseviin coulombisiin yhteyksiin massojen välillä aurinkokunnasamme ja kosmoksessa. Olen perustellut uuden gravitaatioteoriani monilla tunnetuilla fysiikan vakioilla ja tämä tulee mullistamaan koko tiedemaailman sovellutuksineen. Tällä teoriallani sain laskettua myös maan massan ja väitän ja olen varma, että valon nopeus ei suinkaan ole suurin nopeus luomakunnassa, olen myös perustellut tämän asian matemaattisesti. Albert Einstein tuomitsi meidät yksinäisiksi tänne maailmankaikkeuteen jossa hänen mukaansa etäisyydet ovat valtavia, niinhän se varmaan on mutta olen varma, että laskelmieni mukaan lähitähdet ovat yllättävän lähellä. Jos katsot Jupiteria niin se näkyy kohtalaisen kirkkaana ja on kuten tunnettua valtava planeetta aurinkokunnassamme. Jos lähitähtien etäisyydet ovat niin valtavat kuin Einstein sen laski niin niiden ei pitäisi näkyä ollenkaan tähtitaivaalla. Meidän pitäisi nyt alkaa perustelemaan näitä etäisyyksiä toden teolla ja voisimme kumota Einsteinin suhteellisuusteorian perusteellisesti. Hänhän pitää aikaa suhteellisenä käsityksenä mutta olen varma, että Isaac Newton on oikeassa absolutiateoriallaan.
Hei vaan,
Antti Vaalama,
e-mail: [email protected]
voi hävitä yhtäkkiä. Tällaiset kysymykset kuuluvat edelleen aasiosastolle. Aikoinaan jokainen massahippunen auringossa muodostu hitaasti ja suurella vaivalla: koko maailmankaikkeuden energiat ja vetovoimat päivitettiin ja stemmaavat. Älä kuvittelekkaan, että kyseisestä työstä ja energiasta hevillä luovutaan! Molopäät ottakaa puranaa ja kylmä kääre otsalle. Fysiikan osaaminen ei mitenkään edisty mahdottomilla spekulaatioilla ja kysymyksillä.
Typerään kysymykseen voi antaa vain sitä typerämmän vastauksen!
"Typerä kysymys, ...Tällaiset kysymykset kuuluvat edelleen aasiosastolle. "
nostit sen palstan kärkeen? Olisit antanut sen upota unohduksiin.