Tarkkailen monien tuttavieni käytöstä.
Mikäli en ole hyötynyt jostakin tarpeeksi, jos jokun on tiuskinut minulle tms. alan harkitsemaan kostoa.
Aina kun tilaisuus tulee, v*ttuilen jollakin tapaa.
Epäilen puolituttujakin ihmisiä, lähinnä sitä, että he ajattelisivat minusta pahaa.
Joko, että olisin ruma tai käyttäydyn kummallisesti.
Yhdessä vaiheessa aloin pelkämään, että ex-poikaystäväni olisi vain kierroillut minua vastaan ja tutkin hänen käyttäytymistä ja sanomisia joka asiassa.
Esitin kysymyksiä, joista olisin saanut "kuvittelemani" vastaukset.
Aloin painostamaan henkisellä väkivalla, kun toinen oli hyvin rakastunut niin jaksoi katsella tätä pitkään.
Kyselin, kyselin ja kyselin ja epäilin.
Olen hyvä suustani ja saan toisen vaikuttamaan siltä, että se olisi tehnytkin jotain väärää.
Erottiin ja syytin erosta häntä, koska ei ollut luottamukseni arvoinen kun oli pari kertaa valehdellut.
Puhuin kuinka vaikea ihminen hän oli, kaipa se alkoi pitämään itseään huonona.
Aloin epäilemään erästä toistakin ex-poikaystävääni, että pettäisi yrittäisi tartuttaa minuun tahalleen sukupuolitaudin tms.
Meillä oli paljon s/m-leikkejä, joskus hyvin rajujakin.
Enemmän minun osalta lopuksi.
Minusta oli mielenkiintoista kokeilla mihin asti pystyn menemään, että minulle tehdään jotain tai jokun tekee minulle jotakin.
Aika pitkälti olen sekoillut elämässä muillakin tavoin, kun ahdistun muista, alan miettimään vallankäyttöä.
Taidan tosissaan olla vähän sairas, enpä olisi uskonut ennen kun nyt kun kirjoitin.
On minulla kuitenkin läheisiäkin ystäviä joista välitän, mutta heidänkin kanssa joudun miettimään suoriutumistani.
Mikä ihme mulla on?
Mikäli en ole hyötynyt jostakin tarpeeksi, jos jokun on tiuskinut minulle tms. alan harkitsemaan kostoa.
Aina kun tilaisuus tulee, v*ttuilen jollakin tapaa.
Epäilen puolituttujakin ihmisiä, lähinnä sitä, että he ajattelisivat minusta pahaa.
Joko, että olisin ruma tai käyttäydyn kummallisesti.
Yhdessä vaiheessa aloin pelkämään, että ex-poikaystäväni olisi vain kierroillut minua vastaan ja tutkin hänen käyttäytymistä ja sanomisia joka asiassa.
Esitin kysymyksiä, joista olisin saanut "kuvittelemani" vastaukset.
Aloin painostamaan henkisellä väkivalla, kun toinen oli hyvin rakastunut niin jaksoi katsella tätä pitkään.
Kyselin, kyselin ja kyselin ja epäilin.
Olen hyvä suustani ja saan toisen vaikuttamaan siltä, että se olisi tehnytkin jotain väärää.
Erottiin ja syytin erosta häntä, koska ei ollut luottamukseni arvoinen kun oli pari kertaa valehdellut.
Puhuin kuinka vaikea ihminen hän oli, kaipa se alkoi pitämään itseään huonona.
Aloin epäilemään erästä toistakin ex-poikaystävääni, että pettäisi yrittäisi tartuttaa minuun tahalleen sukupuolitaudin tms.
Meillä oli paljon s/m-leikkejä, joskus hyvin rajujakin.
Enemmän minun osalta lopuksi.
Minusta oli mielenkiintoista kokeilla mihin asti pystyn menemään, että minulle tehdään jotain tai jokun tekee minulle jotakin.
Aika pitkälti olen sekoillut elämässä muillakin tavoin, kun ahdistun muista, alan miettimään vallankäyttöä.
Taidan tosissaan olla vähän sairas, enpä olisi uskonut ennen kun nyt kun kirjoitin.
On minulla kuitenkin läheisiäkin ystäviä joista välitän, mutta heidänkin kanssa joudun miettimään suoriutumistani.
Mikä ihme mulla on?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet todella vainoharhainen ihminen joten sanoisin skitsofrenia.
Yrität myös olla jotenkin erityinen. Et tainnut saada lapsena tarpeeksi huomiota.
Sulta puuttuu sisältö sun omasta elämästä. Siksi tarkkailet muita. Hanki sisältöä ja tekemistä, niin voit keskittyä enemmän omaan elämään.