Osaako kukaan selittää, mitä tämä käyrä esittää?
http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/execute.csh?amsutemps 001
Ymmärrän kyllä, että otsikon mukaan se kuvaa maailman keskilämpötilaa kilometrin korkeudessa.
Mutta miksi lämpötila on niin alhainen ja miksi se on kesällä korkeampi kuin talvella?
http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/execute.csh?amsutemps 001
Ymmärrän kyllä, että otsikon mukaan se kuvaa maailman keskilämpötilaa kilometrin korkeudessa.
Mutta miksi lämpötila on niin alhainen ja miksi se on kesällä korkeampi kuin talvella?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Lämpötila kilometrin korkeudessa on yleensa alempi kuin maan pinnalla. Kymmenen kilometrin korkeudessa se on vielä alempi. Etkö ole koskaan lentänyt lentokoneella tai kiivennyt vuorelle tai edes nähnyt lumihuippuista vuorta ja miettinyt miksi sen huipulla on lunta mutta juurella ei?
Maan ja meren suhde on erilainen maapallon pohjoisella ja eteläisellä puoliskolla. Pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmän maata ja eteläisellä enemmän merta. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon vuodenajat vaikuttavat globaaliin lämpötilaan enemmän kuin eteläisen pallonpuoliskon vuodenajat.
Käyrästä voi eri korkeuksia kokeilemalla huomata myös sen, että 20 km korkeudella lämpötila ei enää vaihtele vuodenaikojen mukaan, vaan pysyy ympäri vuoden lähes samana. Sitä korkeammalla vaihtelu muuttuu päinvastaiseksi, eli pohjoisen pallonpuoliskon kesällä on viileämpää. Tämä johtuu siitä, että alempana vaikuttaa maan pinnan vuodenajat, mutta ylempänä ei, vaan siellä vaikuttaa maapallon etäisyys auringosta. Maapallon kiertorata ei ole täysin pyöreä vaan hieman soikea, ja Maa on lähimpänä aurinkoa pohjoisen pallonpuoliskon talvella.
Miten ilmastotutkijat ovat selittäneet sen, että alailmakehä (alle 4 km) on lämmmennyt ja siitä ylöspäin oleva ilmakehä on kylmentynyt, kun sitä verrataan 20 v. keskiarvoon?
Ensimmäisenä tulisi mieleen auringon säteilyn muutokset.
En tiedä vastausta, mutta tuntuisi luonnolliselta, että auringon säteilytehon pieni väheneminen viimeisen 50 vuoden aikana on viilentänyt myös yläilmakehää. Ehkä toinen syy on se, että entistä suurempi osa lämmöstä jää maan pinnalle ja alailmakehään voimistuneen kasvihuoneilmiön takia. Kolmas syy voi olla se, että ilmakehän kokonaistilavuus kasvaa alailmakehän lämpenemisen ja sen lämpölaajenemisen seurauksena. Mutta nämä siis vain arvailuja.
Tällainen selitys löytyi tuolta samalta sivustolta:
During global warming, the atmosphere near the surface is supposed to warm at least as fast as the surface warms, while the upper layers are supposed to cool much faster than the surface warms.
Tai eihän tuo mikään selitys ole, mutta ilmastonmuutosmallien mukaan mennään.
No jo oli "vastaaja"? Älytöntä sönkötystä, joku 5-vuotias kirjoittaa yhtä hyvin kuin hohhoihjaa. Entäs pallonpuoliskojen puoliskot ja niiden pallonpuolet? Häh?
Maapallon saama energia pysyy suunnilleen samana. Auringon aktiivisuuden muutokset ovat hyvin pieniä maapallon lämpötilan kannalta.
Kasihuoneilmiö on sitä, että lämpö (pitkäaaltoisempi maan pinnasta säteilevä) ei karkaa "kasvihuonekaasupatjan" läpi. Jos systeemin kokonaienergian saanti pysyy suunnileen samana ja pintalämpö (troposfäärin alaosissa) kasvaa, pitää jossain pakostakin viiletä. Ja se "jossain" on "patjan" yläpuolella.
Näin uskoisin. En tyrmää muitakaan aatoksiasi, kun asiantuntemus ei riitä, mutta tämä tuntuisi kokonaisenergian kannalta ihan luonnolliselta.
Aurinko se on joka säätelee koko maapallon lämpötiloja, ei ihmisellä ole mitään vaikutusta, vaikka niin koetetaan harhauttavasti uskotellakin.
Mikä ihmeen häirikkö täällä häiriköi?
Minun logiikan mukaan, lämpö kasvihuoneilmiössä kasvaa suhteellisesti eniten heti kasvihuonekaasupatjan alapuolella eli tämän ajatusmallin mukaan jossain 1-4 km korkeudella "kasvihuoneen katon rajalla".
Onko sellaisesta mitään näyttöä, vai olenko maalikkona ymmärtänyt asian väärin.
Kai ymmärrät, että koko ilmakehä toimii "kasvihuonekaasupatjana", ja että ilmakehä ei ole tasatiheä vaan alhaalla tiheimmillään ja ylöspäin ohentuen. Puolet ilmakehän massasta on noin 5,6 kilometrin alapuolella. Siksi kasvihuoneilmiö vaikuttaa voimakkaimmin alhaalla ja vähenee ylöspäin mentäessä.
Kasvihuonepatja toimii alhaalta asti siten, että lämmönsitovuus heikkenee mitä ylemmäs mennään.
Joten kasvihuoneilmiö on todettavissa siitä, että lämpötilat ovat suhteellisesti kohonneet eniten heti maanpinnassa ja siitä ylöspäin suhteellinen lämmönnousu pienenee muuttuen ilmaston kylmenemiseksi n.5 km korkeudessa missä ilmakehä ei saa enään maanpinnasta nousevaa lämpöä riittävästi ja alkaa kylmeneen.
Taidanpa kysellä turhia, siinähän se on ilmaston läpeneminen lyhykäisesti .
Joten ei muuta kuin mittatulokset paperille niin pääsevät ilmastotutkijat muita ratkaisemattomia ongelmia tutkimaan :)
Siis jos kasvihuoneilmiö vaikuttaa vain 4.5 km korkeuteen, silloin vuoristoalueet jotka ovat tämän korkeuden yläpuolella eivät sula, koska "kasvihuonepatja" ei enään toimi niin korkealla?!
Konsensus (IPCC) AGW:n mukaan (ilmastomallit) lämpötilan pitäisi nousta suhteellisesti eniten keskisessä troposfäärissä, erityisesti tropiikissa (="hotspot"), Mittausten mukaan näin ei ole käynyt,
http://www.climate-skeptic.com/2009/01/can-you-have-a-consensus-if-no-one-agrees-what-the-consensus-is.html
Jos lämpötila nousee ilmakehässä alle 5 km korkeuteen asti ja siitä ylöspäin mentäessä kylmenee, niin ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin se, että kasvihuoneilmiö toimii vain 5 km asti ja sen jälkeen ilmakehä toimii kuin käänteinen kasvihuoneilmiö.
Näin minä tämän asian ymmärrän, mutta voin toki olla väärässäkin.
Troposfäärin lämpötila on korkeimmillaan lähellä maanpinnalla ja laskee ylöspäin mentäessä, kuten oheinen kuva esittää http://www.atmosp.physics.utoronto.ca/people/loic/chemistry.html. Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämmitys on siis voimakkaimmillaan lähellä maanpintaa ja laskee ylöspäin mentäessä (koska ylöspäin mentäessä tiheys laskee, myös kasvihuonekaasujen määrä laskee).
Siitä selviää mistä keskustellaan.
Siis verrattuna 1990-lukuun 2000-luvulla yläilmakehä on kylmettynyt ja alailmakehä on lämmentynyt.
Siis miksi näin.
Jos alailmakehä alkaa lämpeneen, täytyy yläilmakehän seurata mukana tai pysyä vakiona, mutta ei kylmetä.
Valitettavasti.
Mutta miksi "kesällä" enenmmän kuin "talvella" globaalissa lämpötilamittauksessa.
Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että pohjoisella puoliskolla on maa-alueita enemmän ja siten myös mittauspisteitä.
Torakanperseemme se taas paljasti meille "rautaisen asiantuntemuksensa".
Kerrotkos vielä, montako mittauspistettä maapallolla on 1 km korkeudella maan pinnasta?
HAHHHAH!!!!1
Tiedoksesi, että kyseiset mittaukset on tehty satelliiteilla, eli mittauspisteiden määrällä ei ole mitään merkitystä. Mutta maa-aluiden määrällä on, joka on jo kerrottu tässä ketjussa.
Kiitos vastauksista!
Tunnustan tappioni suuren ja järkähtätämättömän viisautesi rinnalla.
Ryömin eteesi ja edes soisit kulkureittisi menevän ylitseni, niin olisin siitä kiitollinen.
ISOPÄÄHOHHOIJAA MITTAA ILMASTOMME NENÄNSÄ KORKEUDELTA, EI OLE KUULLUTKAAN MISTÄÄN SATELLIITEISTA. INTOTIITOTYHMYYS.
Eikö isopäinen pikkupoika sinisine käyrineen ole kuullut mitään säähavaintopalloista?, satelliiteista? yleensä mistään?
Mittaako pojumme hohoohoijaa sään nenästään? Vai p.........n?
Surullista nähdä jonkun kanssaihmisen mielenterveyden pettävän tuolla tavalla.
Todella surullista nähdä jonkun kanssaihmisen mielenterveyden pettävän tuolla tavalla.
Hohhoijah pisti kuukauden vitsin ja mittaa ilmastoa vain denällään ja sen korkeudelta, eli vähän yli metristä. Voi pikku ilmastouskovaista, ui ui..,mittaa ihmeessä koko ilmasto metristä, ha hah haaaa...
Etko uskalla enään?
Kanssaihmiset? voi hemetti mitä potaskaa.
Hoitajasi tekee työtään rahasta ei ihastuksesta sinuun, vaikka nauraakin sinut nähdessään.
Vaippasi ovat muuten erittäin epäekologisia. Tiesitkö sen?
Olet apinapapukaija
Kun vertailee eri vuosien käyriä noihin 20 vuoden maksimin- ja minimikäyriin, niin useilla vuosilla on korkeampia lämpötiloja kuin em. maksimikäyrä, mutta ei kylläkään juuri tässä kesäkuun 1. päivän kohdalla.
Ensivaikutelma tuosta käyrästä (vähän eri rasteilla) olisi, että tämä vuosi on huimasti (yhden Fahrenheit-asteen) lämpimämpi kuin edes ennätykset, puhumattakaan edellisestä vuodesta. Epäilen, että tässä on jotain matoja tai että tuo käsitykseni on sittenkin jotenkin väärä.
Saa siellä celsiuksetkin näkyviin.
Oikeastaan aika pahan näköinen käppyrä. Kilometrin korkeudessa lämpötila näyttäisi nousseen asteen (C) verran kymmenessä vuodessa.
Aloittajan kysymys, miksi lämpötila on niin alhainen, näkyy paremmin, kun vaihtaa °C -asteikolle.
Että 1000m korkeudessa oltaisiin reilusti pakkasella vaikuttaa oudolta. Esim. standardi-ilmakehässä lämpötila on 15°C merenpinnalla (vastaa globaalia keskilämpötilaa) ja vasta n. 2,5 km saavutetaan 0°C tai (30F /8000').
En osaa selittää tuotakaan eroa.
Jos jossain lämpimässä lomakohteessa kiipeää 1000 metrin korkuiselle vuorelle, ei lämpötila ehkä laske sillä matkalla yli 15 astetta. 5-10 astetta tuntuisi oikeammalta määrältä. Mutta tuo käyrähän kertoo koko maapallon keskiarvon. Ehkä kylmillä alueilla ilma viilenee nopeammin ylöspäin mentäessä. Tuossa käyrässä on mukana myös yöpuoli, eli ehkä yölläkin ilma viilenee nopeammin ylöspäin mentäessä.
Jos ajatellaan sellaista autiomaata, jossa yölämpötila laskee jonain yönä justa pakkaselle (Sahara?) meren pinnan lähitasolla ja sitten kuumimpaan aikaan nousee 31°C varjossa, niin tässäpä meillä on keskimäärin 15°C lämpötila. Siiten kilometrin korkeudessa olisi päivällä 20°C, kuten arvelit, niin yöllä siellä pitäisi olla -22°C. Tämä tuntuu jo kohtuuttoman kylmältä. Luulisi, että huurretta esiintyisi joka yö vuorien pohjoisrinteillä kilometrissä?
Itseäni kiinnostaisi tietää, miten tuossa keskiarvossa on mukana Etelämanner. Siellähän jäätikkö pääosin ulottuu korkeammalle kuin kilometri, mutta jos se otetaan jotenkin laskennallisesti mukaan, niin siellähän on joku -50°C vuosikeskiarvona. Vaikka Etelämanner on vain pari prosenttia kokonaispinta-alasta, tuo suuri poikkeama keskimääräisestä voisi alentaa kokonaisuuden pakkaselle?
Eikös ne Kilimanjaron lumet juuri sulanu lämpenemisen vuoksi ja nyt täällä sanotaan, että yli neljässä kilsassa onkin jäähtynyt ja että se kertoo ilmastonlämpenemisestä!
Koittakaa nyt päättää joskus mikä sulaminen missäkin tapahtuu mistäkin syystä ja milloin! Eihän se niin voi mennä, että vuoristojen jäätiköt sulaa lämpenemisen takia Alpeilla ja Himalajalla ja joka paikassa, mutta samaan aikaan kylmenee samoilla korkeuksilla jokapaikassa ja se sitten todistaa lämpenemisestä!
Ihme touhua.
Noiden käyrien mukaan, joihin aloittaja viittasi, ilma on vähäisesti lämmennyt vielä 4,4 kilometrin korkeudessa, mutta 7,5 km:n korkeudessa jo selvästi viilentynyt.
Kilimanjaro on 5895 metriä korkea. Olisiko lumipeite sulanut alemmista osistaan?
Millä tasolla sitä lunta vuorilla yleensä on?
Jos vielä katsotaan noita käppyröitä, niin lämpötila näyttäisi olevan jo kilometrin korkeudessa keskimäärin alle nollan ympäri vuoden. Se kertoo, että lunta voi olla jo verrattain alhaalla vuoren rinteessä.
Löysin tallaisen artikkelin Kilimanjaron lumista:
http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Kilimanjaron huippu sulaa - säteilyn takia/HS20070626SI1AT024sc
Sen mukaan kasvihuoneilmiö ei ole syynä lumien katoamiseen.
Se on koko homman pointti. Sen pitäisi johtua lämpenemisestä, joidenkin lämpöhihhuleiden mukaan se johtuu kaikkialla siitä ja pitäisikin johtua jos ovat oikeassa (vaikuttaa 4,5 kilsaan saakka), mutta kun ei sitten ehkä vaikutakkaan. Kaiken kukkuraksi Kilimanjarosta löytyy valokuvia menneiltäkin vuosikymmeniltä, joissa näkyy selkeästi miten sen lumihuippu on vaihdellut olemattomasta runsaaseen ainakin 1920-luvulta saakka miten sattuu.
Jokin ei tässä lämpenemishöpötyksessä nyt natsaa oikein. Aina löytyy selitys, jolla selitetään miksi edellisen selityksen moga ei olekaan moga vaan todistus asian puolesta. Alkaa pikkuisen kynsiä moinen selittely, joka nyt on jatkunut tauttomana äänilevykonserttina 1990-luvulta saakka.
Koittakaa jo päättää paukapäät lämpeneekö vaiko ei ja missä ja milloin. Kun hulina alkoi ilmoitettiin että 2000-luvulle TULTAESSA peli on jo menetetty. No ei ole, mutta kas kummaa, nyt puhutaankin jo 2100-luvusta.
Mutta kun se saikin ihmiset huolettomammiksi niin johan polkaistiin "tieteellinen tutkimus" jossa todistettiin, että onkin lämmennyt ennakoitua enemmän, vaikka siis ei ollutkaan, mutta tämän MIT:n version mukaan oli. Sitten kävi ilmi, että se olikin vaan tietokonemallinnus, jossa oli muuttujia muunneltu, eli siis suomeksi sanottuna säädetty sopiviksi.
Mitä ihmeen tiedettä tämä tällainen on? Taitaa olla samaa jota tehtiin "akatemioissa" 1500-luvuilla.