Valintatilanteet elämässä, oletko katunut jotakin?

valintatilanteita, tai sitten yritän toimia aina niin et saan "pitää" kummatkin vaihtoehdot. Luopumisesta en tykkää, koska en usko siihen, et tilalle aina pakosti tulee jotain parempaa, vaikka niin sanotaan.

koska valinnan tekee yleensä aina sen mukaan, mikä jollain hetkellä on mahdollista: valitsee sen mitä uskaltaa, tai sen mitä ymmärtää. Jos myöhemmin uskalluksen tai ymmärryksen määrä muuttuu, niin se myöhempi tilanne ei kuitenkaan vaikuta aiempaan. Taaksepäin katsomalla voi lisätä itseymmärrystä, mutta sillä ei voi muuttaa mitään.

Eteenpäin viattomin mielin...

Ilman niitä valintoja en olisi se mikä olen nyt... Ei olisi sitä, mikä on nyt...

koska minä en olisi silloin sama henkilö eikä minulla olisi samoja asioita kuin mitä nyt on. Valintoja tulee eteen elämässä koko ajan. En minä tiedä, tulevatko ne olemaan suurempia vai pienempiä tulevaisuudessa.

en niinkään välitä (tai keskity siihen), onko valinta oikea, vaan että valinta on AITO, toisin sanoen että se on tietoisesti tehty ja otettu siitä vastuu. Katunut olen vain ajoittaisia ajautumisia ilman että olen edes yrittänyt ottaa ohjaksia käsiini (tietysti täytyy olla myös nöyrä kykyjensä suhteen).