En nyt tiedä mihin paikkaan tämän olisi tunkenut...
Oon 19-vuotias ja enkä ole ikinä ollut kamalan herkkä. Mutta nyt viimeisen parin kuukauden aikana olen ajoittain niin herkkänä että naurattaa. Voin esim. lukea lehtijutun ja tuntuu siltä, kuin voisin alkaa itkeä. Juttu voi olla vaikka siitä, kun joku on kuollut, tai siitä kuinka tuore äiti puhuu lapsestaan - eli jutun ei tarvitse olla edes surullinen. Tippa tulee linssiin pienistä asioista ja pari kertaa olen itkenytkin. Kerran aloin vollottamaan siksi, kun olin niin onnellinen kun aurinko paistoi ja kavereiden kanssa kiva ilta takana. :D
Mulle ei ole viime aikoina tapahtunut mitään kamalia, viime vuonna kuoli kaveri ja äidillä oli paha syöpä, mutta siitä on jo "kauan" enkä usko että sillä on osuutta asiaan. Menkat eivät ole moneen vuoteen aiheuttaneet mielialanvaihteluita.
Mistä ihmeestä tämä voi johtua? Ei tästä sinäänsä ole mitään haittaa, mua vaan kummastuttaa mitkä asiat voisi aiheuttaa tällaisen yliherkkyyden. :)
Oon 19-vuotias ja enkä ole ikinä ollut kamalan herkkä. Mutta nyt viimeisen parin kuukauden aikana olen ajoittain niin herkkänä että naurattaa. Voin esim. lukea lehtijutun ja tuntuu siltä, kuin voisin alkaa itkeä. Juttu voi olla vaikka siitä, kun joku on kuollut, tai siitä kuinka tuore äiti puhuu lapsestaan - eli jutun ei tarvitse olla edes surullinen. Tippa tulee linssiin pienistä asioista ja pari kertaa olen itkenytkin. Kerran aloin vollottamaan siksi, kun olin niin onnellinen kun aurinko paistoi ja kavereiden kanssa kiva ilta takana. :D
Mulle ei ole viime aikoina tapahtunut mitään kamalia, viime vuonna kuoli kaveri ja äidillä oli paha syöpä, mutta siitä on jo "kauan" enkä usko että sillä on osuutta asiaan. Menkat eivät ole moneen vuoteen aiheuttaneet mielialanvaihteluita.
Mistä ihmeestä tämä voi johtua? Ei tästä sinäänsä ole mitään haittaa, mua vaan kummastuttaa mitkä asiat voisi aiheuttaa tällaisen yliherkkyyden. :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Satuitko juuri päättämään lukion? Se meinaan on iso elämänmuutos. Varsinkin jos tämä yliherkkyys on uusi oire, niin voisi hyvin viitata esim. depressioon.
Toinen vaihtoehto, jos on koko elämä ollut jo vaikeahkoa, voisi olla epävakaa persoonallisuushäiriö /rajatila.
Googletin tällaista, muiden kokemuksia mielialojen vaihtelusta: http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=31588&c=25&p=112&pm=1
Sitä piti vielä sanomani, että kun sinulla kuitenkin on ollut noita tiukkoja paikkoja ihan lähimenneisyydessä, niin depressiohan usein iskee vasta kun pahin on ohi. Elimistö on kuluttanut kaikki voimavarat, myös henkiset, ja ihminen uupuu heti kun saa tilaisuuden "levätä".
ei pahemmin tunnista omia piirteitään. ;)
Ei pidä paikkaansa.
Iltalehdessä oli tänään et Virpi Buttilla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuus JA empatiakyvyttömyys. Oikee kirja"viisauden" voittokulku valloillaan. Oli se Freudkin väärässä, mitens sä.
ainakin itse tiedän olevani epävakaa, nimenomaan tunne-elämältä. toisinaan tuntuu et romahtaa pienistä asioista esim. mutta voi mennä myös vuosia hyvin ilman näitä heittelyhdiksiä.
olen myös ON-OFF IHMINEN , ELI mustavalkoinen ajattelu oli kyse sitten työn tekemisestä tms. "kaikki tai ei mitään" ajan itseni burn outtiin tekemällä töitä liikaa jne.
Pian saan tietää miten tai millä lääkkeillä tätä voidaan hoitaa. haluan normaalin elämän. kaksisuuntaisen lääkkeitä ainakin käytetään, auttaa toisia juuri mielialan vaihteluissa, näin oppaasta sain tietää.
oppaan saa psykiatrilta kun pyytää.
"eli jutun ei tarvitse olla edes surullinen. Tippa tulee linssiin pienistä asioista ja pari kertaa olen itkenytkin. Kerran aloin vollottamaan siksi, kun olin niin onnellinen kun aurinko paistoi ja kavereiden kanssa kiva ilta takana. :D"
Ihan sama juttu täällä! :) Ainakaan omasta mielestäni en ole mitenkään "epänormaali", olen vain niin herkkä että kyynel saattaa vierähtää poskelle ihan pikkuasioista. Esimerkiksi kun näen/kuulen omasta mielestä jotain todella kaunista tai koskettavaa. Vaikka vain jotain ihan yksinkertaista - Se ei ole sellaista surullista. enemmänki syvää vaikutusta. Kyllä on monet naurut revitty kavereiden kanssa, kun minä kyyneleitä pidätellen tuijotan jotain kimaltavaa lumihiutaletta tai kaunista maisemaa. xD Tai kun tyttöystävän kanssa katsotaan elokuvaa ja minä olen se joka nenäliinapaketti kainalossa nyyhkii sohvan nurkassa. Yleisestikin olen melko herkkä kaikille ärsykkeille (fyysisille ja psyykkisille) ja muutenkin tällainen erikoinen "taiteilijasielu" - joten herkkyyteni menköön tuon piikkiin. Varsinkin kanssaihmisten kummastusta tuntuu lisäävän se, että satun olemaan miespuolinen. Joskus kuulee kaiken maailman herjoja, mutta sinua naisena ymmärrettäneen hieman paremmin. :) So what? - Naiset (ja miehet) tykkää. ;)
Tähän vielä lisättäköön: Herkkyys ei aina purkaudu itkuna, vaan saatan vaikka ihan spontaanisti ruveta nauramaan jos tunnen olevani onnellinen ym. Puhkean myös hyvin herkästi pohtimaan asioiden syvintä olemusta (ja valitettavasti selitän pohdintani ääneen sille raukalle, joka sattuu viettämään aikaa kanssani) Voi siis sanoa, että ilmaisen (valitettavan vahvat xD) tunteeni tavalla, joka ei ekä ole "tavalliselle" ihmiselle ominaista...
Kuulostaa niin tutulta! Onko mahdollista että olet raskaana? Minulla itselläni meinaan juuri alkuraskaus oli tuollaista. Ovatko kuukautisesi normaalit? Muista että joskus kuukautisten kaltaista vuotoa voi esiintyä raskaanakin olevilla naisilla. Jos raskauden mahdollisuus on, niin tee ihmeessä testi.
Itselläni oli ihan tuollaista molempien raskauksien alusta loppuun. Ja välillä itkin ihan ilman, että itsekään tiesin syytä.