Joku on nyt väitelly tästä aiheessta. Oon ite painiskellu tän lihavuus asian kanssa jonkun aikaa. Mies on lihonut vuoden aikana tosi paljon. En uskalla sanoa mitään, mutta oon yrittänyt anta pieniä vinkkejä.. eikä oikeen uppoo. onko muilla samanlisia kokemuksia?
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=1694963
"Siihen, saako jostain asiasta ylipäänsä huomauttaa, sanoisin, että saa huomauttaa, jos se oikeasti vaikeuttaa parisuhdetta. Silloin on jo jokin ongelma, jos kumppani ykskaks lihoo 50 kiloa. Joku mättää, koska hänellä on todennäköisesti tarve syödä johonkin tunteeseen, Ranta toteaa."
"- Jos tulee vaikka sellainen kysymys, että rakastan sinua ja haluan olla lähelläsi, mutta en pysty koska en halua tarttua läskiin, totta kai sellainen kommentti kumppania ensin loukkaa. Sen pitäisi kuitenkin myös pysäyttää, että tämä on nyt tämän parisuhteen juttu, Ranta sanoo."
Saako puolison kiloista huomauttaa?
132
11750
Vastaukset
- taidolla ja tunteella
Ilman muuta saa huomauttaa ja mielellään myös ajoissa ennen kuin läskimopo karkaa täysin toisen käsistä. Se tapa, miten huomauttaa, kannattaa kuitenkin miettiä tarkasti. Haukkumalla, nälvimällä ja ilkeilemällä ei yleensä missään asiassa päästä haluttuun lopputulokseen. Itse voi myös ihan konkreettisesti vaikuttaa pulskistuvan puolison elämäntapoihin ja tottumuksiin. Jääkaapin sisältö kannattaa laittaa uuteen uskoon, ruuanlaitossa voi tehdä monta kikkaa, parisuhteen tila ja kodin ilmapiiri kannattaa tarkistaa, samoin puolison työstressin määrä eikä aktiivinen elämäntapakaan vaikka koko perheelle ole ihan huono vaihtoehto.
- ostaa
jääkapin täyteen salaatteja sun muuta mutta kun mikään muu kuin liha ja muut epäterveelliset ruoat ei kelpaa jakilot vaan kertyy..
- lihaa...
...ja muuta
Kerro kuitenkin, että tärkeintä on se miten paljon syö kulutukseensa nähden. Valinta ei ole helppo: 4 viineriä vastaa päivän niukahkoa kalorimäärää. Valita voi niiden sijaan sekalaiset syömingit. Itse laihduin 15 kiloa vuoden alusta tähän päivään mennessä. Mitää radikaalia muutoksia en tehnyt, sillä normaalisti meillä on ruuilla aina joko lihaa, kanaa tai kalaa, siihen muut lisukkeet salaatista juureksiin. Ruisleipää söin erittäin paljon ja joka kahvilla jonkilaista pullaa. Yömyöhäsyöntiä osasin harrastaa tv:n ääressä.
Kun jätin pois viikkopullat ja "yösyönnin" ja muutin pääosin juutsot vähärasvaisiin ja aloin levittää voita leivälle, painonlasku alkoi. Ensin sykäyksin, nyt tasiasesti. Mulla alkaa kohta alipaino vaivata, koska mielsin kaiken sokerisen ällöksi aikaa myöten. Silti joskun viikonloppuna otan kahvin kanssa kakkua tai pullaa.
Jos syön pizzaa( tai hampurilaista), otan vain pienemmän siivun tai korvaukseksi jätän varsinaisen ruuan väliin. Limsoista en ole välittänyt koskaan enkä kaljaa ota.
Lautasen pienennys ja lautasmallitus ruualle toimii kyllä, kunhan pääsee pahimman yli.
Ei ole helppoa miehesi ottaa vastaan laihdutusneuvoja, ellei hän koe painostaan mitään haittaa. Silti asiasta kannattaa neuvotella. Hänen ylipainonsa on teidän molempien asia. Liikunta tukee laihdutusta, joten jotain yhteistä voisi kokeilla, esim luonnossa kävelyä, uimahallia, pyöräilyä jne.
Lihahan ei lihota. Valitse nahatonta kanaa, lohessa on hyvä rasva, naudan lihan näkyvä rasva karsitaan...
Moni alkaa laihdutuksen atkinsin dieetillä...siinähän syödään rasvaisia hiilihydraatittomia ruokia. Toimii kuulemma hyvin. Itseäni ei kiinnostanut mitkään poppakonstit, tavoitteenani oli verensokeriarvon lasku normaaliruuilla ja järjellä.
Toivottavasti löydätte keinon. - anonyymi.
arvo-poika kirjoitti:
liha ei ole epäterveelllista ja liha ja kala ei lihota!
joo ,olet oikeassa liha ja kala ei lihota ,ja jos vaikka kanan koiven syö on kylläinen .
Ja vaimoni sanoi että siinä on niitä hyviä aineita jotka ovat meidän elimistölle hyviä.
Salaattia sivuun syöden sitäkin.
Mutta kyllä minulla on se ongelma että tulee syötyä leipää ,,pitäis olla jokin jarru että osaisi vähetää leipää. - tiän
lihaa... kirjoitti:
...ja muuta
Kerro kuitenkin, että tärkeintä on se miten paljon syö kulutukseensa nähden. Valinta ei ole helppo: 4 viineriä vastaa päivän niukahkoa kalorimäärää. Valita voi niiden sijaan sekalaiset syömingit. Itse laihduin 15 kiloa vuoden alusta tähän päivään mennessä. Mitää radikaalia muutoksia en tehnyt, sillä normaalisti meillä on ruuilla aina joko lihaa, kanaa tai kalaa, siihen muut lisukkeet salaatista juureksiin. Ruisleipää söin erittäin paljon ja joka kahvilla jonkilaista pullaa. Yömyöhäsyöntiä osasin harrastaa tv:n ääressä.
Kun jätin pois viikkopullat ja "yösyönnin" ja muutin pääosin juutsot vähärasvaisiin ja aloin levittää voita leivälle, painonlasku alkoi. Ensin sykäyksin, nyt tasiasesti. Mulla alkaa kohta alipaino vaivata, koska mielsin kaiken sokerisen ällöksi aikaa myöten. Silti joskun viikonloppuna otan kahvin kanssa kakkua tai pullaa.
Jos syön pizzaa( tai hampurilaista), otan vain pienemmän siivun tai korvaukseksi jätän varsinaisen ruuan väliin. Limsoista en ole välittänyt koskaan enkä kaljaa ota.
Lautasen pienennys ja lautasmallitus ruualle toimii kyllä, kunhan pääsee pahimman yli.
Ei ole helppoa miehesi ottaa vastaan laihdutusneuvoja, ellei hän koe painostaan mitään haittaa. Silti asiasta kannattaa neuvotella. Hänen ylipainonsa on teidän molempien asia. Liikunta tukee laihdutusta, joten jotain yhteistä voisi kokeilla, esim luonnossa kävelyä, uimahallia, pyöräilyä jne.
Lihahan ei lihota. Valitse nahatonta kanaa, lohessa on hyvä rasva, naudan lihan näkyvä rasva karsitaan...
Moni alkaa laihdutuksen atkinsin dieetillä...siinähän syödään rasvaisia hiilihydraatittomia ruokia. Toimii kuulemma hyvin. Itseäni ei kiinnostanut mitkään poppakonstit, tavoitteenani oli verensokeriarvon lasku normaaliruuilla ja järjellä.
Toivottavasti löydätte keinon.Tässä mun kestosuosikki: turkulaista erotiikkaa
-vaimo rakas, kuis ol pikane suihiott?
-emmää ny jaksa ko päätäki särkke. Runkkaa toho vesilassii, mää jua se aamul.
Lainaa
- happypahh
Pelkästä huomauttamisesta ei ole seurauksena kuin pahaa mieltä. Mielestäni huomauttaminen on aina sellaista sormella osoittavaa syyllistämistä. Tapahtuu puolisossa mikä muutos tahansa, niin kyllä sen saa ottaa keskustelun aiheeksi. Lihomiseen ja sen taustoihin usein liittyy todella vaikeita ja arkoja asioita. Ei ole mitään hyötyä sanoa: "Älä syö niin paljon" ja "Älä syö sitä, syö tätä". Tärkeintä on olla huolestunut siitä, mistä muutos johtuu ja vaivaako se lihonnutta puolisoa itseään.
Jotta laihtuminen voi onnistua, on sen lähdettävä omasta tahdosta.- AVIOMIES
JUU ITSESTÄ SE PITÄÄ LÄHTEÄ KAIKKI KURIN ALAISUUS.. TUPAKKI JAS ALKOHOLI VAIN ITSE TUNNON PÖNKITTÄJIÄ. Y´TÄMÄ MINUN MIELIPIDE ASIASTA. VOI JOSKUS OTTAA KOHTUUDELLA ALKOA..ETTÄ JOS HALUU RENTOUTUA.. TOISELLE VOI HIENOTUNTEISESTI KERTOA OMAN MIELIPITEENSÄ ASIOISTA ..MUTTA EI TARVI KOSKAAN TOISTA LOUKATA. SYDÄMMEN ILOA KAIKILLE
- opettelemalla
AVIOMIES kirjoitti:
JUU ITSESTÄ SE PITÄÄ LÄHTEÄ KAIKKI KURIN ALAISUUS.. TUPAKKI JAS ALKOHOLI VAIN ITSE TUNNON PÖNKITTÄJIÄ. Y´TÄMÄ MINUN MIELIPIDE ASIASTA. VOI JOSKUS OTTAA KOHTUUDELLA ALKOA..ETTÄ JOS HALUU RENTOUTUA.. TOISELLE VOI HIENOTUNTEISESTI KERTOA OMAN MIELIPITEENSÄ ASIOISTA ..MUTTA EI TARVI KOSKAAN TOISTA LOUKATA. SYDÄMMEN ILOA KAIKILLE
Sinulle tekisi kurinalainen oikeinkirjoitusopiskelu etenkin yhdyssanojen osalta terää. Sellainen viesti joka vilisee kirjoitusvirheitä osoittaa kirjoittajan tyhmyyden eikä sitä kukaan noteeraa miksikään.
- asiaaa
AVIOMIES kirjoitti:
JUU ITSESTÄ SE PITÄÄ LÄHTEÄ KAIKKI KURIN ALAISUUS.. TUPAKKI JAS ALKOHOLI VAIN ITSE TUNNON PÖNKITTÄJIÄ. Y´TÄMÄ MINUN MIELIPIDE ASIASTA. VOI JOSKUS OTTAA KOHTUUDELLA ALKOA..ETTÄ JOS HALUU RENTOUTUA.. TOISELLE VOI HIENOTUNTEISESTI KERTOA OMAN MIELIPITEENSÄ ASIOISTA ..MUTTA EI TARVI KOSKAAN TOISTA LOUKATA. SYDÄMMEN ILOA KAIKILLE
ei mitään lisättävää!
- xxyy
opettelemalla kirjoitti:
Sinulle tekisi kurinalainen oikeinkirjoitusopiskelu etenkin yhdyssanojen osalta terää. Sellainen viesti joka vilisee kirjoitusvirheitä osoittaa kirjoittajan tyhmyyden eikä sitä kukaan noteeraa miksikään.
Otsikko oli:saako puolison kiloista huomauttaa...eikä mistään oikein kirjoitus taidoista..taidat itse olla aika.....................!!!!!!
- neitoperho23
no kannattaa esim. etsiä valokuvia ajalta jolloin mies oli vielä hyvännäköinen ja hyväkuntoinen, ja ottaa siihen vertaukseksi tämänhetkinen tilanne ja näyttää ne kuvat miehelle!!
mulla ainakin pysäytti kuvat itsestäni kun niistä oikeasti tajusi että "hitto että olen lihonut!!?"
kyllähän se keskustelukin auttaa, mutta kannattaa ottaa jotain konkreettista mukaan keskusteluun, juuri nuo valokuvat.
nyt itse päälle 10kg laihempana ja kiinteämpänä voin sanoa että eniten mua auttoi laihtumaan nuo valokuvat itsestäni, ne herättivät oikeasti ajattelemaan.
kun ihminen ei välttämättä edes tiedosta kuinka lihava oikeasti on, se pitää omin silmin nähdä.- LÄSKIT POIS
ITSEÄNIKIN NÄMÄ LÄSKINI. OMAA SYYTÄNI ,KUN EI TULE
RAJOITETTUA AINA ,MITÄ NENÄNSÄ ALLA
OLEVASTA RAOSTA TUNKEE SISÄÄNSÄ.
KUITENKIN SEN JÄLKEEN KILOT ALKOI LISÄÄNTYÄ KUN JOUDUIN PYÖRÄTUOLIIN
EI OLE LIIKUNTAA NIINKUIN ENNEN.
ISKI DIABETEKSEN JA KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINNAN.
KOITAN KUITENKIN OTTAA NISKASTA ITSEÄNI JA PITÄÄ ULOTTUVILTANI POIS
HERKUT JA PIENENTÄÄ ANNOSKOKOJA.MUT TÄÄLLÄ ,KUN OLET YKSIN SEINIEN SISÄLLÄ SILLOIN OLET KAAPILLA TAI JÄÄKAAPILLA JOTAIN NAAMAAN EHTIMÄSSÄ.
TOISINAAN ON AIKOJA ,ETTÄ OSAA OLLA AHTAMATTA.SIIS OMAA TYHMYYTTÄNI.
- uskalleta
Siis mikä on etteivät ihmiset uskalla puhua asioista puolisoilleen? Ei ihme, että ongelmia riittää! Turha odotella, että "pienet vinkit" ratkaisisivat aina ongelmat, asioista pitää puhua.
Kuten tuossa muutkin sanovat, on tietysti tärkeää, ettei toista lähdetä haukkumaan, mutta kyllä aivan hyvin asian voi ottaa esille. Toisen hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on tärkeä asia, ja varmasti puolisosikin on tietoinen lihoamisestaan. Voitte sitten koittaa miettiä syytä siihen ja sitä, kuinka asiaa voitaisiin vaikka auttaa.- samaa mieltä
Kyllä meidänkin parisuhteessa ihan avoimesti puhutaan myös lihomisesta. Ollaan tosin molemmat (vielä) hoikkia, mutta karkkia ja herkkuja kului ihan äärettömiä määriä. Aloimme puolison kanssa vertailla vatsojamme, että on vähän pakit kasvaneet ja päätimme ottaa tyyliksi herkku päivän, eli viikonloppuna vain herkkuja. Vähän on välillä lipsahdettu, muttei oteta kuitenkaan turhaa stressiä tuommoisesta. Kaiken viljan olen jo ennen tapaamistamme vaihtanut täysjyväiseksi yms. ja mies syö niitä ihan mukisematta. Tai no spagetti ja riisit on hänellä valkoista ja minulla omat viljaisat =)
- Ja pitääkin
Mikäli muija ei halua laihtua niin ainahan löytyy laihempia naisia eli muija vaihtoon tarpeen vaatiessa....
- "läski" ämmä
Semmosen miehen jätin aikoinaan joka haukkui kaiken minussa mistä sanomista keksi. Jopa tissinaluset eivät jääneet ilman kritiikkiä, minussa ei ollut mitään hyvää olin kuulemma ihan kaikkea iljettävää.. Toisen mollaaminen ei ole välittämistä, kun se tapahtuu sellaisessa mittaluokassa, että itsetunto menee kokonaan ihmiseltä. Joillakin palleja, rahaa ja kaikkea löytyy, muttei hyväksyvää rakkautta. Näin kun kävi etten ollut lähellekään täydellinen hänelle, annoin tilaisuuden tullen itselleni luvan rakastua. Rakastuinkin korviani myöten luuseriin, joka oli ihminen minua kohtaan, eikä nälvivä hirviö. Hukkukoon ukko omaisuuteensa, jota minunkin avullani kartutti.
- santtiago
Muijan kanssa on ollut pitemmän aikaa keskustelua hänen lihomisesta mutta ei tunnu menevän perille,olen jo ajatellut panna vaihtoon hoikempia on kyllä tulossa,täytyy jo etukäteen kertoa uudelle tulijalle pelisäännöt lihavuuden suhteen,kuka sitä nyt läskiä akkaa kattelis..
- kettu...perkele
santtiago kirjoitti:
Muijan kanssa on ollut pitemmän aikaa keskustelua hänen lihomisesta mutta ei tunnu menevän perille,olen jo ajatellut panna vaihtoon hoikempia on kyllä tulossa,täytyy jo etukäteen kertoa uudelle tulijalle pelisäännöt lihavuuden suhteen,kuka sitä nyt läskiä akkaa kattelis..
just niin.... läskit akat on ääliöitä ja täysin itse syypäitä läskeihinsä!!!! ookko ääliö....? itelläni n.20kg ylimäärästä ja sairaus syynä, tämä ei ole oma valinta.... sulle ei tee mieli selvittää mikä vaiva kyseessä, mutta syytön olen!!!! onneks mun mies tykkää musta ei mun läskeistä!!!!!!
- ainako vika naisissa?
miksi lihominen yhdistetään naisiin AINA vaikka ap:en tekstissä oli selkeästi kyseessä MIES joka on lihonut!
tätä nykyä naiset huolehtivat enempi ulkonäöstään kuin miehet, mutta eivät ole opetelleet vaatimaan mieheltä sitä samaa että huolehtii itsestä ja ulkonäöstään.
että mitäs jos te MIEHETKIN heräätte sieltä egostelun maailmastanne.
vaikka ette ole itse komistuksia vaan tylsiä kaljamahoja niin kehtaatte silti vaatia että naisenne olisi kaunis anorektisen laiha seksipommi ja uskollinen teille, ja on talon monitoimikone..missä on moraali?
naisen pitää olla sitä ja naisen pitää olla tätä, muuten ei kiinnosta, ja kun se "oikea" löytyy niin häntä petetään tilaisuuden tullen.
meni vähän ohi aiheen mutta kyllä ne miehetkin lihoo ja on niissä miehissäkin vikaa jos suhde ei toimi, kun aina syytetään naisia, jotka ovat yleensä niitä jotka antavat suhteelle huomattavasti enemmän kuin miehet, mutta miehet ei niitä asioita arvosta. - ......
Monet miehet alkavat kaljuuntua heti päästyään naimisiin. Kyllä naisella tulee olla oikeus laittaa kaljuuntuva mies vaihtoon.
- Peretsa
Kannatko vastuun siitä mitä olet avioliittoon mennessäsi luvannut vai oletko täysin haistanpaskan ihminen, joka ei pidä minkäänlaisia lupauksiaan mistään?
Kukaan ihminen ei tule olemaan saman näköinen koko elämänsäajan, ei lihavuuden eikä ulkonäkönsäkään, mutta senhän normaali ihminen tajuaakin. - tässä......
tosimiehen kommentti!Se helpottaa molempia osapuolia kummasti,se vaihto laihempaan.Mutta miksi siitä huolimatta exmies esittää ikäviä kommentteja exvaimostaan vaikkei se hänelle enää milläänlailla kuulu!Sano se tosimies.Exän pitäis nyt vai huolehtia nykyisensä kunnosta ja kiloista!
- Ei lihava ollenkaan..
ainako vika naisissa? kirjoitti:
miksi lihominen yhdistetään naisiin AINA vaikka ap:en tekstissä oli selkeästi kyseessä MIES joka on lihonut!
tätä nykyä naiset huolehtivat enempi ulkonäöstään kuin miehet, mutta eivät ole opetelleet vaatimaan mieheltä sitä samaa että huolehtii itsestä ja ulkonäöstään.
että mitäs jos te MIEHETKIN heräätte sieltä egostelun maailmastanne.
vaikka ette ole itse komistuksia vaan tylsiä kaljamahoja niin kehtaatte silti vaatia että naisenne olisi kaunis anorektisen laiha seksipommi ja uskollinen teille, ja on talon monitoimikone..missä on moraali?
naisen pitää olla sitä ja naisen pitää olla tätä, muuten ei kiinnosta, ja kun se "oikea" löytyy niin häntä petetään tilaisuuden tullen.
meni vähän ohi aiheen mutta kyllä ne miehetkin lihoo ja on niissä miehissäkin vikaa jos suhde ei toimi, kun aina syytetään naisia, jotka ovat yleensä niitä jotka antavat suhteelle huomattavasti enemmän kuin miehet, mutta miehet ei niitä asioita arvosta.Mietin ihan samaa tässä, että miten se tässä keskustelu heti kääntyi, että naiset ovat lihavia!
Passaa sitä miespuoleisenkin katsoa välillä peiliin, että oliskos korjaamisen varaa.. Sitä ei korvaa edes raha (iso lompakko), jos ei ole sydämessä sivistystä eikä välittämistä itsestä eikä toisesta osapuolesta.. Nämä piirteethän ei tietysti sieltä peilistä heti näy, vaan eihän sitä tiedä, jos oikein tarkkaan katsoo.. Monta kertaa juuri nämä miehet, joilla tuntuu sitä rahaa riittävän, niin PALJON puuttuu sitten jostain muusta ja tosiaan ollaan vaatimassa naisihimisiltä jotain ihme "täydellisyyttä"..
Niin, että ihan oikein sanoit, että kannattaisi tällaisten miesten herätä! - Santeri X
Ei lihava ollenkaan.. kirjoitti:
Mietin ihan samaa tässä, että miten se tässä keskustelu heti kääntyi, että naiset ovat lihavia!
Passaa sitä miespuoleisenkin katsoa välillä peiliin, että oliskos korjaamisen varaa.. Sitä ei korvaa edes raha (iso lompakko), jos ei ole sydämessä sivistystä eikä välittämistä itsestä eikä toisesta osapuolesta.. Nämä piirteethän ei tietysti sieltä peilistä heti näy, vaan eihän sitä tiedä, jos oikein tarkkaan katsoo.. Monta kertaa juuri nämä miehet, joilla tuntuu sitä rahaa riittävän, niin PALJON puuttuu sitten jostain muusta ja tosiaan ollaan vaatimassa naisihimisiltä jotain ihme "täydellisyyttä"..
Niin, että ihan oikein sanoit, että kannattaisi tällaisten miesten herätä!Naiset myy todella räväkällä otteella itsensä, kunhan vaan löytyy paksu lompakko...ja rahasta ei pihtaa. Miten voi arvostaa naista joka myy rahasta itsensä "puolisoksi" ? En minä ainakaan näitä akkoja arvosta pätkääkään, kulkekoot mukana jos huvittaa...mulle ihan sama Noita rahanahneita naisia on jonoksi asti tulossa.
- efet
Santeri X kirjoitti:
Naiset myy todella räväkällä otteella itsensä, kunhan vaan löytyy paksu lompakko...ja rahasta ei pihtaa. Miten voi arvostaa naista joka myy rahasta itsensä "puolisoksi" ? En minä ainakaan näitä akkoja arvosta pätkääkään, kulkekoot mukana jos huvittaa...mulle ihan sama Noita rahanahneita naisia on jonoksi asti tulossa.
Vai että naiset "myyvät" itsensä..? No mikä pakko on sitten "ostaa"?
Olen hyvätuloinen nainen ja ympärilläni pyörii välillä näitä itseään "myyviä" miehiä, joilla on nollatulot ja kuvittelevat itsestään kovia. Osa on jopa siedettävän näköisiä mutta ei silti tulisi MIELEENKÄÄN mennä lankaan ja "ostaa" tuollainen ukko vaivoiksi!
Ihan omaa (miehen) tyhmyyttähän se on että antaa muiden käyttää hyväksi. - hmm...
ainako vika naisissa? kirjoitti:
miksi lihominen yhdistetään naisiin AINA vaikka ap:en tekstissä oli selkeästi kyseessä MIES joka on lihonut!
tätä nykyä naiset huolehtivat enempi ulkonäöstään kuin miehet, mutta eivät ole opetelleet vaatimaan mieheltä sitä samaa että huolehtii itsestä ja ulkonäöstään.
että mitäs jos te MIEHETKIN heräätte sieltä egostelun maailmastanne.
vaikka ette ole itse komistuksia vaan tylsiä kaljamahoja niin kehtaatte silti vaatia että naisenne olisi kaunis anorektisen laiha seksipommi ja uskollinen teille, ja on talon monitoimikone..missä on moraali?
naisen pitää olla sitä ja naisen pitää olla tätä, muuten ei kiinnosta, ja kun se "oikea" löytyy niin häntä petetään tilaisuuden tullen.
meni vähän ohi aiheen mutta kyllä ne miehetkin lihoo ja on niissä miehissäkin vikaa jos suhde ei toimi, kun aina syytetään naisia, jotka ovat yleensä niitä jotka antavat suhteelle huomattavasti enemmän kuin miehet, mutta miehet ei niitä asioita arvosta.Mikäs pakko sanoa?
°°°…miksi lihominen yhdistetään naisiin…°°°
Ehkä se on tarkoitushakuista. Asioita yhdistellään tarpeen mukaan.
°°°…tylsiä kaljamahoja…°°°
Menit sitten yhdistämään mahan kaljaan ja tylsään. Oliko ihan pakko?
°°°…niin kehtaatte silti vaatia…°°°
°°°…eivät ole opetelleet vaatimaan…°°°
Vaatiminen on tehoton tapa saada, mutta tehokas tapa menettää. Kannattaako opetella?
°°°…vikaa jos suhde ei toimi, kun aina syytetään naisia, jotka ovat yleensä niitä jotka antavat suhteelle huomattavasti enemmän kuin miehet, mutta miehet ei niitä asioita arvosta. °°°
Ihan yleisesti vaan:
- vian etsiminen
- syyttäminen
- vertaileva arvostelu
- olettelu ja panettelu
Kaikki tehottomia tapoja saada, mutta tehokkaita tapoja menettää.
Olen siten ainakin menettänyt paljon enemmän ja tärkeämpää kuin saanut. - hmm...
...... kirjoitti:
Monet miehet alkavat kaljuuntua heti päästyään naimisiin. Kyllä naisella tulee olla oikeus laittaa kaljuuntuva mies vaihtoon.
Mahdottoman hyvä oivallus:
°°° Monet miehet alkavat kaljuuntua heti päästyään naimisiin. °°°
Jospa siitä saa niitä harmaita hiuksiakin.
°°° Kyllä naisella tulee olla oikeus laittaa kaljuuntuva mies vaihtoon. °°°
Säilyttäkäämme tämä oikeus edelleen.
Naimattomuus tukkasi hyväksi! - sinä itse omahyväisyys
mitähän jos menisit peilin eteen,ihailemaan itseäsi ja toteamaan että,olet aikamoien keskikehonrakentaja...ulkonäkösi kruunaa hieno tenniskalju alapäässä roikkuva prinssinakin pituinen ja kokoinen kikkeli. Tietääkö nykyinen kumppanisi että,lempi puuhaasi on masturbointi??? Sillä eihän sinusta raukasta muuhun ole. T:Dirty Doll
- yx
santtiago kirjoitti:
Muijan kanssa on ollut pitemmän aikaa keskustelua hänen lihomisesta mutta ei tunnu menevän perille,olen jo ajatellut panna vaihtoon hoikempia on kyllä tulossa,täytyy jo etukäteen kertoa uudelle tulijalle pelisäännöt lihavuuden suhteen,kuka sitä nyt läskiä akkaa kattelis..
Kuules nyt typerys,jokaisen ylipaino on pienenpi pahe ja vika kuin SINUN AIVOISSASI,ois vaan lasipää niin näkis kuinka kusi lainehtii ja paska tekee patojaan.
Onko koskaa tullut TEILLE KAIKILLE,JOTKA HAUKUTTE TOISTEN PAINOSTA MIELEEN, ETTÄ YLIPAINOON VOI OLLA SYYNÄ ERI TEKIJÄT JA SAIRAUDET ???
tekis mieli vetää sua ympäri korvia ja samalla persettäkin...
Minä olin alipainoinen ja sain vihdoin melkein normaaliin painoni,sit yx raiskaus-kuristusyritys paino nousi 60 kilosta 168 kiloon vajaassa 2 vuodessa ja sain vakavia sairauksia ja niitä on nyt toistakymmentä eri sairautta ja paino yli 180,mitkään keinot eikä dietit,ei myöskään sairaalalaihdutukset auta...
Minulla sattuu olemaan silti hyvä mies,joka ei ole kusipää eikä hauku painostani ja olin noin 160 kg kun mentiin naimisiin ja hän on julkishenkilö ja varsin haluttu,naiset juoksee perässä,mutta häntä ei kiinnosta ne missityypit...Mieheni haluaa muutakin kuin ulkokuoren tai pettäjän tms... - heti keskustelu
Ei lihava ollenkaan.. kirjoitti:
Mietin ihan samaa tässä, että miten se tässä keskustelu heti kääntyi, että naiset ovat lihavia!
Passaa sitä miespuoleisenkin katsoa välillä peiliin, että oliskos korjaamisen varaa.. Sitä ei korvaa edes raha (iso lompakko), jos ei ole sydämessä sivistystä eikä välittämistä itsestä eikä toisesta osapuolesta.. Nämä piirteethän ei tietysti sieltä peilistä heti näy, vaan eihän sitä tiedä, jos oikein tarkkaan katsoo.. Monta kertaa juuri nämä miehet, joilla tuntuu sitä rahaa riittävän, niin PALJON puuttuu sitten jostain muusta ja tosiaan ollaan vaatimassa naisihimisiltä jotain ihme "täydellisyyttä"..
Niin, että ihan oikein sanoit, että kannattaisi tällaisten miesten herätä!kääntyi naisten lihavuuteen.. vaikka paljon kaljamahaisia ukkoja tulee kadulla vastaan. kaiken lisäksi nämä miehet ovat usein vielä niin idiootteja, että sitten arvostelevat itseään puolta nuorempia puolen kokoisia nättejä naisia vaikka itsellään olisi peiliin katsomisen paikka.
jostain kumman syystä nainen on aina se ikuinen arvostelun kohde. Naisia arvostellaan niin kuin jotain huonekaluja; tuo kangas repsottaa liikaa, vähän on kyllä väärän värinen, jalka on kyllä vino, kyllä on liian pullea sohva mun makuun..
miksi miehet arvostelevat aina naisia ja naisia aina esineellistetään?? kyllä pullukoita miehiä tästä maasta löytyy enemmän kuin tarpeeksi, turha pelkästään naisia haukkua... - gldösödgjfdl
Paheiden summa on vakio, sanotaan. Maistuukos itsellesi olut ja tupakka? Entäpäs nettiporno, uhkapelit, onko paheesi kenties toisen mitätöiminen oman itsetuntosi kohottamiseksi? Avioliittolupauksessa sanotaan: "..niin myötä kuin vastoinkäymisissä.." Jestas, minkälaisia urpoja täältä löytyykään. "Muija vaihtoon"-tyypit tekevät muijallensa palveluksen vaihtamalla. Löytyy vielä miehiäkin, jotka arvostavat naista myös ihmisenä eikä vain jalallisena pillutelineenä. Jos peilistä katsoo pullokaulainen, huonoryhtinen, länkisäärinen haravahammas, sinulla ei ole varaa arvostella. Jos peilistä katsoo viimeisen päälle trimmattu kuntosalihirviö, suosittelen terapiaa..
- muori maalta
santtiago kirjoitti:
Muijan kanssa on ollut pitemmän aikaa keskustelua hänen lihomisesta mutta ei tunnu menevän perille,olen jo ajatellut panna vaihtoon hoikempia on kyllä tulossa,täytyy jo etukäteen kertoa uudelle tulijalle pelisäännöt lihavuuden suhteen,kuka sitä nyt läskiä akkaa kattelis..
Kyllä puolisolle pitää voida kertoa hänen ulkomuodossaan harmittavista seikoista.
Mielestäni juuri itsensä hoitaminen ja mm. painostaan huolehtiminen on parisuhteelle tärkeää. Ei ole ihme, jos vaikka hoikka, hyvännäköinen mies hakee sorjempaa seuraa, jos vaimo kulkee jopa kaupungilla salilöksöissä housuissa roikkuvatsan kanssa. Huolehtikaa ulkömuodostanne/näöstänne, jotta puolisonne kehtaavat kulkea kanssanne vielä "ikäkulunakin". - Taijuliini
"läski" ämmä kirjoitti:
Semmosen miehen jätin aikoinaan joka haukkui kaiken minussa mistä sanomista keksi. Jopa tissinaluset eivät jääneet ilman kritiikkiä, minussa ei ollut mitään hyvää olin kuulemma ihan kaikkea iljettävää.. Toisen mollaaminen ei ole välittämistä, kun se tapahtuu sellaisessa mittaluokassa, että itsetunto menee kokonaan ihmiseltä. Joillakin palleja, rahaa ja kaikkea löytyy, muttei hyväksyvää rakkautta. Näin kun kävi etten ollut lähellekään täydellinen hänelle, annoin tilaisuuden tullen itselleni luvan rakastua. Rakastuinkin korviani myöten luuseriin, joka oli ihminen minua kohtaan, eikä nälvivä hirviö. Hukkukoon ukko omaisuuteensa, jota minunkin avullani kartutti.
Joo mun entinen avokkini oli samaa sorttia. Ei ehkä ihan joka asiaa arvostellut. Mutta esim. karkkia en saanut ostaa ja jos sitä ostin tai söin niin kyllä siitä vittuiltiin, samoin kuin kaikesta ruuasta joka oli vähänkin epäterveellistä. Jos otin ruokaa lisää, niin sain kuulla ei muijat saa ottaa lisää! Ja varo vaan ettei persees leviä enempää kuin se on jo. Ei tod. ollu kiva syödä kun sai kuunnella tollasta. Varsinkin koska olen nuorempana kärsinyt pahasta syömishäiriöstä ja olen ollut anorektisen laiha, niin se nosti aina nuo vanhat tunteet pintaan, paitsi että kehitinkin silloin uuden sairauden bulimian. Söin pahaan olooni salaa ja oksensin tai käytin laktasiivia, jotta sain ruuat ulos. Ja yksi syy tähän oli puolisoni ainainen kitinä syömisistäni. Joka oli ihan turhaa koska olin silloin ihan normaalivartaloinen ja urheilullinen, nykyään on ehkä lipsunu;););)
Arvostelua tuli muutenkin mun ulkomäöstä, kavereista, työstä, rahan käytöstä, hiusten väristä, meikkaamisesta, vaatteista yms. yms. Avokkini vaati että mun tuli näyttää seksikkäältä ja pukeutua niin, värjätä hiukset blondeiksi ja meikata niin kuin hän halusi. En kuitenkaan saanut ilman häntä käydä esim. naapurikaupungissa shoppailemassa, vanhemmillani ilman häntä tai jutella hänen kavereidensa kanssa. Hän oli sairaalloisen mustasukkainen. Hän oli myös väkivaltainen ja petti minua selän takana. (Vaikka minua piti lähes vankina kotona:()
Erosimme 4 vuotta sitten ja olin todella helpottunut, sain mennä lenkillekin ilman lupaa. Sain syödä karkkia ja katsella telkkaria milloin huvitti. Jne jne...
Mutta nyt lähti juttu vähän sivuraiteelle. eli minusta saa huomauttaa, mutta hienovaraisesti tai vaikka hieman kierrellen. Vaikka ehdottamalla lenkkeilyä joka päivä. Koskaanhan ei voi oikeasti tietää miksi toinen syö itsensä lihavaksi, syynä voi olla rakkaus ruokaan, laiskuus ja herkuttelu, suru tai vaikka jokin sairaus, kuten masennus. Mutta muuten minusta pitäisi antaa kaikkien olla sellaisia kuin he haluavat. Ei saa ruveta muuttamaan toista mieleisekseen, minusta olisi melkein parempi siinä tapauksessa etsiä seuraa joka tuntuu itsestään mieluisimmalta ja jättää se läskikasa sinne sohvalle, jos ei jaksa häntä katsella, kuin että alkaisi muuttamaan häntä väkisin, toki auttaa voi aina... Mutta jokainen tilanne on erilainen...
Ja omasta nykytilanteestani sen verran, että nyt olen normaalipainoinen, mutta mun ei tarvi olla langanlaiha ja saan syödä mitä haluan ja ehkäpä olen nyt hieman pulskassa kunnossa, mutta olen onnellinen, terve, hyväkuntoinen ja nyk. poikakaverini tykkää minusta tälläisena ja jopa patistaa syömään, että pysyy muodot kohdillaan...
- ..............
Kyllä mielestäni oikeasti hyvässä parisuhteessa voi sanoa mistä vain suoraan, kunhan ei loukkaamaan lähde. Itse olen sanonut avomiehelle et jos mä lihon tms itsehuomaamattani niin hänen täytyy siitä huomauttaa. Ja kyllä varmasti sanoisikin vaikkei meillä mtn pyöreämpiä ihmisiä vastaan olekaan. Haluan kuitenkin pitää terveyteni kunnossa ja näyttää miehen silmissä hyvältä :)
- eikös sitä.......
Eikös ihminen sitten huomaa jos lihoo.... Mielestäni jokainen täysjärkinen sen tajuaa itsekin, mutta välittääkö, se on toinen juttu. itsehuomaamattani?
- muuta saa...
ja pitääkin sanoa,jos puolison ulkonäkö harmittaa. Pitää reilusti kertoa,jos puoliso on ylipainoinen plösö esimerkiksi näin,nyt loppui sipsien syönti ja alat harrastamaan liikuntaa,että hoikistut ja alat muistuttamaan ihmistä. Tällainen suorapuhe saa paatuneemmakin läskin liikkeelle ja tekemään jotain itselleen. Muutaman vuoden päästä jo kiittelee suorasukaisuutta ja on tyytyväinen itseensä. Tai jos puoliso muistuttaa latoharakkaa,silloin kampaajalla käynti ja uusi vaatetus on enemmän kuin paikallaan. Kukapa muu voisi olla parempi sanomaan,kuin puoliso? Yleensä liika lihavuus kertoo ongelmista korvienvälissä ja silloin terapeutin luona käyminen voi olla aluksi paikallaan. Henkilökohtaisesti en viitsisi katsoa päivääkään ihrapalloa lyllertämässä vierelläni,kun itse pidän itseni timmissä kunnossa. Monilla ihmisillä on syynä,en ehdi harrastamaan liikuntaa,se on täysi veruke.Näillä ihmisillä on aikaa istua kyllä sohvalla ja baarien terasseilla.
- ritisoija
se loukkaa,kyllä se peiliin joskus kattoo.
Jos alkaa ritisoimaan,siitä ei tuu loppua,
kun rima nousee. - Business man
Ei se ole helppoa ottaa tällaista asiaa esille puolison kanssa. Olen yrittänyt vaimolle joskus sanoa tästä asiasta (ylipaino). Sehän siitä suuttui eikä ottanut lainkaan vinkkiä itselleen. (Vaimo on lihonnut vuodessa reilun 10kg eikä ollut ihan keiju ennenkään, painoindeksi on nyt jotain luokkaa 30)
Vinkkinä olen joskus meinannut ostaa jonkun jumppajutun lahjaksi mutta tiedän että se jää nurkkaan makaamaan ja suuttuu päälle. Mielummin ostan sitten jonkun XXL-kokoisen vaateparren. Sekin on muuten epämukavaa sekin kun ostaessa miettii että oma vaimo on kokoa XXL (ja itse olen vissiin ns normaalipainoinen kun painoindeksi on alle 23)...
Yksi kirjoitti täällä että kyse ei ole ajan puutteesta. Pitää täysin paikkansa. Meilläkin kyllä vaimo ehtii katsoa kaiken maailman saippuasarjoja (Kaunarit yms) mutta ei ehdi liikkumaan. Muut tekosyyt on myös helppoja; on selkä kipeänä ja jalka kipeänä ja ei voi jättää (kouluikäisiä) lapsia keskenään kotiin edes vartiksi että kävisi kävelyllä...
Oma esimerkkikään ei joidenkin kohdalla näytä toimivan, sitäkin olen kokeillut. Teen aktiivisesti hommia pihalla, varastossa ja kotona. Joskus olisi kiva että vaimo tulisi mukaan mutta ei. Käy mainoskatkolla katsomassa esim uusia istutuksia ja toteaa että onpa kiva... (viimeksi tällä viikolla) Joissakin yhteyksissä oma esimerkki on hyvä tapa ohjata (esim työssä ja ehkä joidenkin kotona). Meillä se ei toimi.
Pyörin jonkin verran kansainvälisissä piireissä. Täytyy myöntää että joskus houkutus pettämiseen on ihan kohtuullisen kova. No se onkin jo eri tarina, vaimo kun pahastuu jo siitä jos käyn netissä katsomassa iltatytön kuvaa.... Kerran jäin kiinni tarinapalstan lukemisesta ja olinkin jo pettäjä... - aikuinen nainen
Business man kirjoitti:
Ei se ole helppoa ottaa tällaista asiaa esille puolison kanssa. Olen yrittänyt vaimolle joskus sanoa tästä asiasta (ylipaino). Sehän siitä suuttui eikä ottanut lainkaan vinkkiä itselleen. (Vaimo on lihonnut vuodessa reilun 10kg eikä ollut ihan keiju ennenkään, painoindeksi on nyt jotain luokkaa 30)
Vinkkinä olen joskus meinannut ostaa jonkun jumppajutun lahjaksi mutta tiedän että se jää nurkkaan makaamaan ja suuttuu päälle. Mielummin ostan sitten jonkun XXL-kokoisen vaateparren. Sekin on muuten epämukavaa sekin kun ostaessa miettii että oma vaimo on kokoa XXL (ja itse olen vissiin ns normaalipainoinen kun painoindeksi on alle 23)...
Yksi kirjoitti täällä että kyse ei ole ajan puutteesta. Pitää täysin paikkansa. Meilläkin kyllä vaimo ehtii katsoa kaiken maailman saippuasarjoja (Kaunarit yms) mutta ei ehdi liikkumaan. Muut tekosyyt on myös helppoja; on selkä kipeänä ja jalka kipeänä ja ei voi jättää (kouluikäisiä) lapsia keskenään kotiin edes vartiksi että kävisi kävelyllä...
Oma esimerkkikään ei joidenkin kohdalla näytä toimivan, sitäkin olen kokeillut. Teen aktiivisesti hommia pihalla, varastossa ja kotona. Joskus olisi kiva että vaimo tulisi mukaan mutta ei. Käy mainoskatkolla katsomassa esim uusia istutuksia ja toteaa että onpa kiva... (viimeksi tällä viikolla) Joissakin yhteyksissä oma esimerkki on hyvä tapa ohjata (esim työssä ja ehkä joidenkin kotona). Meillä se ei toimi.
Pyörin jonkin verran kansainvälisissä piireissä. Täytyy myöntää että joskus houkutus pettämiseen on ihan kohtuullisen kova. No se onkin jo eri tarina, vaimo kun pahastuu jo siitä jos käyn netissä katsomassa iltatytön kuvaa.... Kerran jäin kiinni tarinapalstan lukemisesta ja olinkin jo pettäjä...On todella hienoa että yrität hyväksyä vaimosi juuri sellaisena kuin hän on. Nyt pyöreämpänä, mutta onko ulkonäkö kaikki kaikessa.
Itse sain kuulla mieheltäni että olen lihonut ja se loukkasi minua todellakin syvästi, kiloja kertyi syöpäleikkauksen ja sen tuomien hoitojen kautta. Minulle oli yks hailee pömpöttääkö masunseutuni lihomisesta, tai kenties kahdesta avannepussista jotka nipin napin onnistuttiin väistämään. No masennushan siitä iski ja kuulin vielä toisenkin kerran että lopeta nuo mielialalääkkeet, kun et ole trimmatun näköinen enää... Lopuksi tuli ero, mies löysi uuden ja minä itseni vasta vuosien terapian jälkeen. Nyt sitten on rinnallani ihana miesystävä joka pitääkin pyöreämmistä muodoista. Makuja on niin monenlaisia:)) - Feimiinouuu
Business man kirjoitti:
Ei se ole helppoa ottaa tällaista asiaa esille puolison kanssa. Olen yrittänyt vaimolle joskus sanoa tästä asiasta (ylipaino). Sehän siitä suuttui eikä ottanut lainkaan vinkkiä itselleen. (Vaimo on lihonnut vuodessa reilun 10kg eikä ollut ihan keiju ennenkään, painoindeksi on nyt jotain luokkaa 30)
Vinkkinä olen joskus meinannut ostaa jonkun jumppajutun lahjaksi mutta tiedän että se jää nurkkaan makaamaan ja suuttuu päälle. Mielummin ostan sitten jonkun XXL-kokoisen vaateparren. Sekin on muuten epämukavaa sekin kun ostaessa miettii että oma vaimo on kokoa XXL (ja itse olen vissiin ns normaalipainoinen kun painoindeksi on alle 23)...
Yksi kirjoitti täällä että kyse ei ole ajan puutteesta. Pitää täysin paikkansa. Meilläkin kyllä vaimo ehtii katsoa kaiken maailman saippuasarjoja (Kaunarit yms) mutta ei ehdi liikkumaan. Muut tekosyyt on myös helppoja; on selkä kipeänä ja jalka kipeänä ja ei voi jättää (kouluikäisiä) lapsia keskenään kotiin edes vartiksi että kävisi kävelyllä...
Oma esimerkkikään ei joidenkin kohdalla näytä toimivan, sitäkin olen kokeillut. Teen aktiivisesti hommia pihalla, varastossa ja kotona. Joskus olisi kiva että vaimo tulisi mukaan mutta ei. Käy mainoskatkolla katsomassa esim uusia istutuksia ja toteaa että onpa kiva... (viimeksi tällä viikolla) Joissakin yhteyksissä oma esimerkki on hyvä tapa ohjata (esim työssä ja ehkä joidenkin kotona). Meillä se ei toimi.
Pyörin jonkin verran kansainvälisissä piireissä. Täytyy myöntää että joskus houkutus pettämiseen on ihan kohtuullisen kova. No se onkin jo eri tarina, vaimo kun pahastuu jo siitä jos käyn netissä katsomassa iltatytön kuvaa.... Kerran jäin kiinni tarinapalstan lukemisesta ja olinkin jo pettäjä...Jos puoliso ei enää välittäisi huolehtia ulkonäöstään ja läskistyisi. Varmala menisin pettää.
- Maqilii
Business man kirjoitti:
Ei se ole helppoa ottaa tällaista asiaa esille puolison kanssa. Olen yrittänyt vaimolle joskus sanoa tästä asiasta (ylipaino). Sehän siitä suuttui eikä ottanut lainkaan vinkkiä itselleen. (Vaimo on lihonnut vuodessa reilun 10kg eikä ollut ihan keiju ennenkään, painoindeksi on nyt jotain luokkaa 30)
Vinkkinä olen joskus meinannut ostaa jonkun jumppajutun lahjaksi mutta tiedän että se jää nurkkaan makaamaan ja suuttuu päälle. Mielummin ostan sitten jonkun XXL-kokoisen vaateparren. Sekin on muuten epämukavaa sekin kun ostaessa miettii että oma vaimo on kokoa XXL (ja itse olen vissiin ns normaalipainoinen kun painoindeksi on alle 23)...
Yksi kirjoitti täällä että kyse ei ole ajan puutteesta. Pitää täysin paikkansa. Meilläkin kyllä vaimo ehtii katsoa kaiken maailman saippuasarjoja (Kaunarit yms) mutta ei ehdi liikkumaan. Muut tekosyyt on myös helppoja; on selkä kipeänä ja jalka kipeänä ja ei voi jättää (kouluikäisiä) lapsia keskenään kotiin edes vartiksi että kävisi kävelyllä...
Oma esimerkkikään ei joidenkin kohdalla näytä toimivan, sitäkin olen kokeillut. Teen aktiivisesti hommia pihalla, varastossa ja kotona. Joskus olisi kiva että vaimo tulisi mukaan mutta ei. Käy mainoskatkolla katsomassa esim uusia istutuksia ja toteaa että onpa kiva... (viimeksi tällä viikolla) Joissakin yhteyksissä oma esimerkki on hyvä tapa ohjata (esim työssä ja ehkä joidenkin kotona). Meillä se ei toimi.
Pyörin jonkin verran kansainvälisissä piireissä. Täytyy myöntää että joskus houkutus pettämiseen on ihan kohtuullisen kova. No se onkin jo eri tarina, vaimo kun pahastuu jo siitä jos käyn netissä katsomassa iltatytön kuvaa.... Kerran jäin kiinni tarinapalstan lukemisesta ja olinkin jo pettäjä...Moi!
Mitäs jos ehdottaisit vaimollesi, että laitetaan ne saippuasarjat vaikka nauhalle ja lähdetään kävelylle? kun pistää vastaan, vetoa johonkin perus "kun tätä parisuhdettakin kulta pitää välillä hoitaa, ni ajattelin että joku pieni kävelylenkki ihan kahestaan olis kiva" ym. meillä ainakin toimii xD se sitten, että kun sen vaimokullan saa ulos sinne kävelylle, muutamasta ensimmäisestä kävelyreissusta kannattaa tehdä mahdollisimman humoristinen, hauska kokemus, jotta vaimolle jää hyvä fiilis ja on kiva lähteä seuraavankin kerran. (:
vähän oveluutta peliin, niin eiköhän vaimolta kilot tipu! :D
Maqilii - yrittää
Business man kirjoitti:
Ei se ole helppoa ottaa tällaista asiaa esille puolison kanssa. Olen yrittänyt vaimolle joskus sanoa tästä asiasta (ylipaino). Sehän siitä suuttui eikä ottanut lainkaan vinkkiä itselleen. (Vaimo on lihonnut vuodessa reilun 10kg eikä ollut ihan keiju ennenkään, painoindeksi on nyt jotain luokkaa 30)
Vinkkinä olen joskus meinannut ostaa jonkun jumppajutun lahjaksi mutta tiedän että se jää nurkkaan makaamaan ja suuttuu päälle. Mielummin ostan sitten jonkun XXL-kokoisen vaateparren. Sekin on muuten epämukavaa sekin kun ostaessa miettii että oma vaimo on kokoa XXL (ja itse olen vissiin ns normaalipainoinen kun painoindeksi on alle 23)...
Yksi kirjoitti täällä että kyse ei ole ajan puutteesta. Pitää täysin paikkansa. Meilläkin kyllä vaimo ehtii katsoa kaiken maailman saippuasarjoja (Kaunarit yms) mutta ei ehdi liikkumaan. Muut tekosyyt on myös helppoja; on selkä kipeänä ja jalka kipeänä ja ei voi jättää (kouluikäisiä) lapsia keskenään kotiin edes vartiksi että kävisi kävelyllä...
Oma esimerkkikään ei joidenkin kohdalla näytä toimivan, sitäkin olen kokeillut. Teen aktiivisesti hommia pihalla, varastossa ja kotona. Joskus olisi kiva että vaimo tulisi mukaan mutta ei. Käy mainoskatkolla katsomassa esim uusia istutuksia ja toteaa että onpa kiva... (viimeksi tällä viikolla) Joissakin yhteyksissä oma esimerkki on hyvä tapa ohjata (esim työssä ja ehkä joidenkin kotona). Meillä se ei toimi.
Pyörin jonkin verran kansainvälisissä piireissä. Täytyy myöntää että joskus houkutus pettämiseen on ihan kohtuullisen kova. No se onkin jo eri tarina, vaimo kun pahastuu jo siitä jos käyn netissä katsomassa iltatytön kuvaa.... Kerran jäin kiinni tarinapalstan lukemisesta ja olinkin jo pettäjä...Itselläni paino on heilahdellut ajottain noin 10 kg suuntaan ja toiseen. Viimeksi kun lihosin, niin painoa tuli 15 kg lisää ja en koskaan aikaisemmin ole ollut näin lihava. Painoindeksini on 27. Minulla ainakin painon nousuun on aina liittynyt paha olo jostakin elämäntilanteesta ja siitä tulee sellainen oravanpyörä josta on vaikea päästä pois. Asian ydin on kuitenkin se paha olo ja sen syyt. Ehkä vaimosikin kohdalla tilanne on sama, vaikka se ei pakosta päällepäin näykään (tai sitä ei ainakaan ulkopuolinen huomaa), ei minullakaan näkynyt, muutakuin lihomisena. Sitten kun lihoo, ei huvita mikään, ei liikunta, ei olo "ihmisten ilmoilla" ja mielellään vain kätkeytyy sisälle ja tv:n ääreen ja keksii kaikenlaisia verukkeita jotta ei tarvitsisi lähteä ulos. Jotain tarttis tehdä, koska vaimosi painoindeksi 30 on jo terveydelle erittäin vaarallinen. Hänellä voi jo olla kohonnut verenpaine ja kolesteroli. Ennen kuin kuitenkaan patistat vaimosi verenpaine- ja kolesterolimittaukseen, niin kannattaa yrittää miettiä mikä on mennyt "pieleen". Jostakin syystä vaimosi ei ehkä ole enää niin onnellinen kuin ennen. Minä olen selvittänyt syyt pahaan olooni ja sen seurauksena liikunta ja laihdutus innostavat taas. Todennäköisesti vaimosikin kohdalla syiden etsiminen olisi kaikista tärkeintä.
- Nainen 40+
Tuohan se justiinsa auttaaa asiaa. Monen lihominen johtuu siitä että moni syö esim. suruunsa tai yleisesti myös seksin puutteeseen. Syöminen (varsinkin suklaan ym herkkujen) antaa hyvänolon tunteen mitä ei elämässä muuten ole...jos siinä toinen käy vielä haukkumaan ja arvostelemaan niin se syöminen saattaa myös lisääntyä eikä loppua. Olen sitä mieltä että todellakin kannattaa rakentavasti koittaa asiasta keskustella että mikä on suhteessa tai elämässä vialla kun on pakkomielle herkutteluun. Naisilla tuo ylensyönti usein nimenomaan johtuu siitä puolisosta vaikka se puoliso ei sitä tiedäkkään eikä ymmärtäisi vaikka tietäisikin....koska miehillä tuntuu pyörivän nuo ajatukset vain oman navan yumpärillä eikä he edes huomaa että heissä voisi olla jotain vikaa.
Joten älkää missään nimessä arvostelko toista vaan keskustelkaa järkevästi ja rakentavasti toista loukkaamatta. - Business man
aikuinen nainen kirjoitti:
On todella hienoa että yrität hyväksyä vaimosi juuri sellaisena kuin hän on. Nyt pyöreämpänä, mutta onko ulkonäkö kaikki kaikessa.
Itse sain kuulla mieheltäni että olen lihonut ja se loukkasi minua todellakin syvästi, kiloja kertyi syöpäleikkauksen ja sen tuomien hoitojen kautta. Minulle oli yks hailee pömpöttääkö masunseutuni lihomisesta, tai kenties kahdesta avannepussista jotka nipin napin onnistuttiin väistämään. No masennushan siitä iski ja kuulin vielä toisenkin kerran että lopeta nuo mielialalääkkeet, kun et ole trimmatun näköinen enää... Lopuksi tuli ero, mies löysi uuden ja minä itseni vasta vuosien terapian jälkeen. Nyt sitten on rinnallani ihana miesystävä joka pitääkin pyöreämmistä muodoista. Makuja on niin monenlaisia:))Eri ihmisten lihavuus johtuu eri syistä. Sinulla on omaan pyöreyteesi omat syyt, jotka on terveydestä johtuvia. Sulla on taatusti ollut tarpeeksi rankkaa jo syövän kanssa. Siinä ei enää kaipaa lisää kommentteja lihavuudesta. Onneksi kuulostaa siltä että loppujen lopuksi asiat kääntyi kannaltasi oikein päin: löysit miehen joka pitää sinusta sellaisena kuin olet. Tsemppiä kovasti ja onneksi olkoon.
Omalta kohdaltani: kyllä ulkonäkö on osa kokonaisuutta. Ja ylipaino pahentaa monia asioita vielä entisestään: vaimonikin on jo alkanut kärsiä huonosta selästä (ikää kuitenkin vasta noin 35v), ylipaino tekee myös laskaksi ja se pahentaa parisuhteen tilaa entisestään, myös seksin suhteen ylipaino johtaa negatiiviseen kierteeseen. Jos seksiä oli ennenkin aika harvoin niin nyt tuskin lainkaan ja siihen on kyllä ylipaino yhtenä isona syynä.
Aika härskejä kommentteja jotkut täällä heittää. Itse en kyllä olisi ikinä kehdannut heittää vaimolle noin rumia kommentteja mitä jotkut ovat kehoittaneet sanomaan!! - kaunotar 31
Onko tullut mieleesi, että ihmisten arvot ovat erilaisia? Ihrapallot saattavat pitää treenattua henkilöä vähä-älyisenä sillä viisas pääsee vähemmällä.. Miksi rehkiä lenkillä kun voi juoda olutta sohvalla? Jos toisen tapa elää ei miellytä, ei se tarkoita sitä että oma tapasi olisi ainoa oikea. Liika urheilullisuus ja terveyspoliisin leikkiminenkään ei kuulosta tasapainoisen ihmisen puuhalta. Itseasiassa liika terveysintoilu on yksi syömishäiriön laji. Kuten aiemmassa viestissä sanoin, paheiden summa on vakio. Mikä oma paheesi on? Kenties puolisosi vartiointi, narsismi, ulkopuoliset suhteet..? Jokainen meistä on arvokas sellaisena kuin on. Päätös muutoksesta -ja sen haluamisesta yleensäkään lähtee itsestä. Mikäli kumppani ei miellytä, kannattaa katsoa itseään peiliin, taikka ottaa avioero.
- herra 52
Ylipaino on myös terveysriski. Terveellisiin elämäntapoihin auttamien on vastuullista ja oikeaa rakastamista.
Myös pukeutumisesta saa huomauttaa. Ei ole mitään syytä hyväksyä sitä että mies tai vaimo näyttää rumalta omasta syystään.
Tekeehän se kipeää kun mies huomauttaa mauttomasta pukeutumisesta. Kun nainen oppii pukeutumaan kauniisti, hän saa paljon hyvää palautetta niin kotona kuin ystäväpiirisään. Silloin ne tuskat unohtuvat.- fjködaldöakjas
Kunhan muistaa, että huomauttaa voi myös tyylikkäästi esim:"Mielestäni sinua pukisi tummat suorat housut paremmin kuin lyhyt hame, koska sääresi näyttävät upean pitkiltä housuissa." Eikä seuraavasti:"Urheilisit joskus kun kinttusi ovat kuin kaksi tolppaa. Minihametta et päällesi laita." Kumpikohan viesti menisi paremmin perille? Eikä edes tekisi kipeää vaimolle kun mies sisällyttäisi "kritiikkiinsä" kohteliaisuuden. Tulikos herralle tämmöinen mieleen? Miksiköhän keski-ikäiset suomalaiset naiset näyttävät kuin uitetuilta koirilta.. Miehet latistavat viimeisetkin itsetunnon rippeet naisparoilta.
Onko muita "ulkonäkövikoja" kuin lihominen, lihavuus, joista voi kauniisti hymyillen ja ymmärtäväisesti huomauttaa? Vai kannattaisiko ottaa jalat alle ja häipyä hyvän sään aikana? On se ihan kamalaa katsoa repsahtaneessa kunnossa olevaa puolisoaan!
Todella "hieno" väitöskirjan aihe. Ulkonäkö on ihmisessä tärkeintä ja näillä kirjoituksilla vain lisätään ulkonäköpaineita. Ei ole ihme, jos päiväkoti-ikäiset tuskailevat kilojaan ja selluliittiään.- tärkeintä
ja siihen kuuluu myös ulkonäkö. Johan se kuuluu ihan perus periaatteisiin,että huolehditaan puhtaudesta ja siisteydestä ja omasta ulkonäöstä. Ihminen vanhetessaan repsahtaa sehän on aivan selvä asia,mutta jos ihminen antaa turvota itsensä syömällä,silloin pitäisi puolisolla jo hälytyskellot soida,nyt ei ole kaikki asiat ok. Mitä vanhempi ihminen on,sitä tärkeämpää on terveydellisesti olla normaali painoinen. Kaikkien luulisi tietävän, mitä sairauksia voi ylipaino tuoda tullessaan.
- Tuli vaan mieleeni
Mun entinen naisystävä huomautti tosi epähienosti, kun mä totesin painon tippuneen tuli aina takasin että kyllä se siitä tolla menolla takasin tulee. Että oli empaattista naisen suunnalta.
- Bomfunky.SpookydaBoo.
"Sen takii, mä pyydän sen takii.."
Kyllähän herraskainen Hefneri kelpaa, maidosta se aloitetaan.Hefner XXLnä meinaa että taas Salma Hayekin vaalea valinta punttiksella.Otetaan sisään maahan asti. - themostwanted
oot aikoinaan valinnu keveemmässä kunnossa olevan äijän, niin miks sun nyt pitäis tyytyy johki läskiin? voit vaik kysyy häneltä, mitä hän tykkäis jos sä lihoisit.
ihmiset kaunistelee asioita liikaa ja väittää, ettei ulkonäöllä ja kiloilla oo merkitystä. täyttä bull shittiä: kyl niil on mut sitä vaan ei uskalleta sanoo ja sit kärvistellään kakskyt vuotta suhteessa ja ootetaan et toinen älyis laihduttaa...huoh....sillon asia on eri jos toinen on ollu paksu jo seurustelun alussa -sillonhan sitä on ite valinnu sellasen eikä kannata myöhemminkään ruveta rutiseen painosta.
ei muuta ku kissa pöydälle ja otat painon nousun reilusti puheeks;) - Melkein päivittäin
Raskaudesta johtuen en ole vielä saanut kilojani pois...saan kyllä kuulla siitä.
18 kg tuli, 10 lähtenyt 3 viikossa....eli 8 vielä pudotettavana ja vähän siitä yritän alaspäin.
Joka päivä olen possu, lihava jne.
No puhukoon mitä haluaa, aivan sama. Nää lähtee kun lähtee ja pikkuhiljaa...
Itsekin haluan fitness kokoon, mutta ei oo terveellistä tiputtaa hurjia määriä viikossa:(.
Tee puolisolle terveellistä syötävää, eiköhän se siitä!
Harrastakaa hyötyliikuntaa salaa vaivihkaa, enemmän seksiä jne.
Salaa pudotat hänen painonsa:)- äippä yks
ekan jälkeen lähti helposti mut tokan ei millään.
- ellu52
Kyllä saa huomauttaa,,jopa oikeesti puuttuakkin.
- nainen ja tavalline
elä sie aattele mitää.....sie oot 162 tai sillee ja painat yli rajojen...sun mittanen ei saa painaa enemmä ku 48-52 kg....sitoot ns normaali....elä moiti miehii jo he painaa ylite mittoja
- iloinen painostaan
nainen ja tavalline kirjoitti:
elä sie aattele mitää.....sie oot 162 tai sillee ja painat yli rajojen...sun mittanen ei saa painaa enemmä ku 48-52 kg....sitoot ns normaali....elä moiti miehii jo he painaa ylite mittoja
162cm ei saa painaa enempää kuin 48-52kg.Painoinkin joskus 48kg ja näytin luurangolta nyt ikää on kertynyt 33v ja painoa 70kg ja en koe olevani lihava:)
- Geeam
Itse väännän juuri itkua kun kuulin poikaystävältäni olevani epäviehättävä läski. Olen aina pitänyt itseäni sellaisena normaalina. Pituutta ei ole kuin 162cm ja painoa 59 kg ja se ylimääräinen on kertynyt tuohon vatsan seudulle mutta en ole ikinä ollut mitenkään huolissani.
Meillä on jos jonkin näköistä elukkaa mm. koiria ja hevonen ja niiden kanssa tulee kuitenkin päivittäin urheiltua eli en ole mikään perussohvaperunakaan. Ruokailutottumuksissa olisi kyllä sitäkin enemmän parantamisen varaa, myönnetään.
Eniten pahalta tuntuu se että kun olen aina luullut että puolison silmissä näyttää aina ihanalta. Vaikka olisi painoa vähän kertynyt tai ei olisi ykköset päällä ja meikit viimesen päälle. Jos ihminen, jota Sinä rakastat ja jonka pitäisi rakastaa Sinua, ei pidä Sinua viehättävänä, niin kuka sitten?
Ymmärrän toisaalta myös tämän ns. tuotelupauksen rikkomisen: On pyydystänyt urheilullisen uroksen ja lopulta saakin rasvalta haisevan laardimöykyn. Miksi siihen pitäisi tyytyä? Omalla kohdallani kävi toisella tavalla: rakastuin hieman lihavaan mieheen ja hän laihtui ruvettuamme seurustelemaan reilusti. Hän on kuitenkin aina ollut silmissäni ihana ja komea ja haluttava. Myös hieman lihavampana.- mitä....
sitä itkua vääntää,ei muuta kuin alkaa jumppaamaan vyötäröä kapeammaksi. Pari kuukautta kun teet vatsoja,alkaa tulokset näkymään ja vielä kun syöt terveellisesti,niin olosi kohentuu entisestään. Nyt kun tartut tuumasta toimeen,voit muovata vartaloasi nopeastikin. Puolisosi toimi oikein,kun kertoi rehellisesti mielipiteensä,näin juuri pitää toimia ja voit olla ylpeä hänestä.
- vika-aihe
mitä.... kirjoitti:
sitä itkua vääntää,ei muuta kuin alkaa jumppaamaan vyötäröä kapeammaksi. Pari kuukautta kun teet vatsoja,alkaa tulokset näkymään ja vielä kun syöt terveellisesti,niin olosi kohentuu entisestään. Nyt kun tartut tuumasta toimeen,voit muovata vartaloasi nopeastikin. Puolisosi toimi oikein,kun kertoi rehellisesti mielipiteensä,näin juuri pitää toimia ja voit olla ylpeä hänestä.
Voit vääntää vatsoja vaikka lopun ikääsi mutta jos et muuta syömistottumuksia, mitään ei tapahdu.
Ota poikakaverin huomautus lahjana, vyötärölihavuus on terveysriski ja nuorena siitä pääsee vielä helposti eroon jos haluaa. - törkeetä
Painoindeksisi on 22.5 eli olet normaalipainoinen. Tuollainen mies kannattaa laittaa vaihtoon, jos haukkuu epäviehättäväksi läskiksi. Mikähän oikein kuvittelee olevansa. Itse pidät itseäsi normaalina ja se olet. Älä vain anna jonkun idiootin vääristää ajatuksiasi.
- themostwanted
törkeetä kirjoitti:
Painoindeksisi on 22.5 eli olet normaalipainoinen. Tuollainen mies kannattaa laittaa vaihtoon, jos haukkuu epäviehättäväksi läskiksi. Mikähän oikein kuvittelee olevansa. Itse pidät itseäsi normaalina ja se olet. Älä vain anna jonkun idiootin vääristää ajatuksiasi.
ei se painoindeksi kerro koko totuutta, koska lihas painaa enemmän ku läski. saman pituset ja painoset voi näyttää aivan erilaisilta, toinen on hoikan ja kiinteen näkönen ja toinen on pullee vaik painoindeksi ois sama.
ihan sama juttu painon kans: jotkut tuijottaa vaan vaakaa ja miettii, et on ton pitunen ja painaa noin vähän, miks silti näyttää läskiltä. no siks et se vähänenki paino on löysää.
jos esim. puhutaan n. 170 cm naisesta, niin mieluummin kiintee 65-kilonen ku löysä 55-kilonen. kohta joku kysyy miten voi olla 170 cm/55 kg löysä - kyllä vaan voi. jos ei oo kuunaan harrastanu mitään liikuntaa nii mikä ne lihakset ois pitäny kunnossa? skootterilla ajelu ja läppäri sylissä sohvalla istuskelu, vai?
varsinki monet nuoret naiset ikähaarukassa 16 - 30 näyttää ihmeen löysiltä; mahat pullottaa, vyötärö ei erotu yhtään, jalat voi olla ihan tikut tai sit tosi paksut ja sillon on myös levee persekin....huolestuttavaa. just toi vyötärölle kertyvä rasva on vaarallista. - suuresti
mitä.... kirjoitti:
sitä itkua vääntää,ei muuta kuin alkaa jumppaamaan vyötäröä kapeammaksi. Pari kuukautta kun teet vatsoja,alkaa tulokset näkymään ja vielä kun syöt terveellisesti,niin olosi kohentuu entisestään. Nyt kun tartut tuumasta toimeen,voit muovata vartaloasi nopeastikin. Puolisosi toimi oikein,kun kertoi rehellisesti mielipiteensä,näin juuri pitää toimia ja voit olla ylpeä hänestä.
miksi annettaisiin toisen määrittä millainen olet ulkonäöllisesti. Eikä ole reilua että haukkuu läskiksi,asian voi ilmaista myös hienovaraisemmin. Ei se ole rakkautta olla raadollisen rehellinen. Sitä kutsutaan kontrollisoimiseksi. Piste. Sano miehelle että jos ei miellytä,tuossa on ovi. Ei tuollaisen miehen takia kannata kyyneliä tuhlata. Pää pystyyn ja rohkeasti kohti uusia haasteita :)
- ***
...epäviehättäväksi läskiksi!!!
Haukuilla ei ole koskaan saanut mitään hyvää aikaan. Kohteella vain nousee karvat pystyyn ja puolustusasenne.
Haukuilla ei voita mitään. Pellolle lentäisi tuollainen kumppani. Etsiköön sitten viehättävämmän, jos tuollaista pitää puhua. Ei sun kilomääräsi ole mitenkään hälyttävä.
- e
harrastaa laihduttamista ja vaikkapa keskustella tervellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta.
- Robert
Mielestäni ei ole oikein huomautella.
Se ei ole pyyteetöntä rakkautta ;0) - laihokas,
sanompa vain että ei miehessä mitää vikaa oo jos ei muute terveytee haittaa,terveyden vuoksi ehkä sais laihuttaa jos on yli 130kg..ja sillee...mutta jos mies on pitkä 185-195 nii kg ei haittaa lainkaa,ihana nallukka hää on sit...älkää naiset oo liian vaativaisii...katttokaa itteenne ennenku meettä miehii....
- HERKKUSUU :)!
Mielestäni parisuhteessa ei ole aiheellista arvostella toisiaan. Siitähän kehkeytyisi pian ilmiriita, jos toinen toisensa vikoja lähtisi etsimällä etsimään ja piikittelemään.
Olen koko ikäni ollut lihavuuteen taipuvainen. Mieheni taas on enemmän laihempaa sorttia.
Olen esittänyt pyyntöni, että jospa meillä kevennettäisiin tätä syömistä. Mieheni on pääkokki meillä ja tunnetusti se parempi osapuoli ruoan laittamisessa eli huolehtii lähes kokonaan perheemme ruokahuollosta. Jopa vain on alkanut tulla enemmän salaatteja ja kevyitä ruokia. Jos hän välttämättä haluaa jonain päivänä syödä sitä HK:n sinistä, niin senkus vaan, mutta silloin minun ei välttämättä tarvitse syödä sitä makkaraa. Se on taas minun oma asiani, kuinka itse saan pidettyä aisoissa oman herkutteluni pienten välipalojen suhteen.
Eikä kaikkien ihmisten tarvitse olla luurankoja. Mielestäni tämä liiallinen laihuuden ihannointi on todella vääristynyt käsite yhteiskunnassamme.
Jos joku haluaa laihduttaa, niin se päätös lähtee kyllä sieltä omien korvien välistä. Kukaan ei voi toista ihmistä muuttaa. Ihan sama asia tupakanpolton lopettamisessa tai kaljan juonnissa.
Mielestäni jokainen henkilökohtaisesti on vastuussa itsestään ja on se paras itsensä arvioija.
Arvostelusta ei tulisi kuin paha mieli. Mieheni ei arvostele minua, vaan ottaa huomioon minun omat tarpeeni. Tehkää Te toisetkin samoin omien kumppaneittenne kanssa.
Lykkyä pyttyyn! - Lihava vaimo
Mieheni on usein huomauttanut kiloistani ja se todella loukkaa. Ei hän itsekään ole mikään täysin laiha. Tiedän kyllä itse, että olen lihavampi kuin 20 vuotta sitten, en kuitenkaan mitenkään sairaalloisen lihava. Sisimpäni itkee, koska mieheni ei enää pidä minusta, ulkomuodostani. Olen yrittänyt laihduttamista ja epäonnistunut kerta toisensa jälkeen.
Toivoisin, että saisin laihduttamiseeni tukea mieheltäni ja perheeltäni. Kun pyydän miestäni kävelylenkille, niin hän ei jouda. Ennemmin hän käy yksin juoksemassa tai kuntosalilla. Minusta olisi ihanaa yhdessä käydä kävelyllä tai pyöräilemässä vaikka joka päivä ja olenkin pyytänyt, tuloksetta. Olen myös pyytänyt, että mieheni ja muu perheemme alkaisi myös terveellisemmälle ruokavaliolle, mutta eivät ala toiveistani huolimatta. Vaikka minä ostaisin terveellsitä ruokaa tai tekisin, niin se ei muille kelpaa, vaan mies ostaa itse kaupasta mitä tahtoo. Yritä siinä sitten laihduttaa, kun jatkuvasti kotoa löytyy houkutuksia, kuten jäätelöä ja keksejä. Mieheni myös tykkää tehdä pitsaa.
Niin, että mun mielestä jos toista häiritsee puolison lihavuus, niin pitäisi tukea sitä laihduttamista osallistumalla siihen. Mieheni vaan sanoo, että ei hän niitä ruokia suuhuni laita, ei niin mutta tarjolle niitä tuo - noita houkutuksia joihin on sitten helppo sortua.
Tue sinä puolisoasi paremmin, niin kyllä hänkin varmaan onnistuu. Liikkukaa yhdessä ja erikseen sekä muuttakaa ruokavaliotanne. - Terve ruoka 2010
Vihjailu tuntuu v----maiselta. Esitä toivomus älä vaatimusta, kannusta ja ota osaa talkooseen, tehkää kevyttä mutta maistuvaa ruokaa. Syökää säännöllisesti, älkää syökö jos olette valvoneet sillä aineenvaihdunta ei toimi ellei elimistö saa riittävää lepoa, vatsa on horroksessa ja sekaisin vain jos päivärytmi ei ole säännöllinen.
Lisää hedelmiä, vähemmän perunaa ja leipää. Kastikkeet ja turha maito pois. Liha on ok, ilman marinointeja, se ei lihota, vähän kevyt rasvaa sydämensuojaksi päälle ettei paha rasva imeydy sydänverenkierrossa. Kahvipöytäkuhertelu seis. Sokeri pois pöydästä. Ei makeaa juomaa (lihottavat). C-vitamiinia runsaasti, eli tuoremehua ja kasvikuitua ennen kaikkea. Tumma riisi on erinomainen. Ruoka pitäisi aina syödä käsittelemättömässä muodossa. Hiilihydraattihulluus on historiaa, kansasta 60% on jo ylipainoisia, oikeesti syökää ruoka luonnollisessa muodossa. - vejo-esso
Kyllä saa ja pitää. Ite elän semmosen sylintäyteisen kanssa ni miksen kehuis häntä joka ikinen päivä . Eikö se ole arvostelua jos mikä.
- 52
Kyllä saa
- saa ja ei...tyylikysymys
Mieheni on sellaista pitkää, hoikkaa murtomaahiihtäjätyyppiä, joka ei tyypistään ja elämäntavoistaan johtuen liho, vaikka mitä ja minkälaisia määriä tahansa söisi. On ollut samoissa mitoissa koko aikuisen ikänsä.Minä taas olen tällaista kurvikkaampaa, pehmeän naisellisempaa ja sirompaa sorttia, jolle ei tuollainen androgyyninen sitkeä laihuusihanne oikein passaa millään. Kiloja on siis tullut ja mennyt tässä vuosien kuluessa. Vaihtuvat lukemat on kuitenkin pysyneet nk. normaalin rajoissa ja olotila sekä kunto ihan kohdillaan. Korjausliikkeitä aina välillä tehdään, kun joulu- ym juhlakiloja karttuu. Vietämme molemmat aika liikkuvaa ja aktiivista vapaa-aikaa. Ja: seksi meillä on aina toiminut erinomaisesti. Olen mieheni mielestä koko yhdessäolomme ajan ollut haluttava ja hän sanoo, ettei malta pitää näppejään erossa :) Eli sen puoleen ei ole ongelmia. Joskus kysyn häneltä, että pitäiskö laihduttaa ja vastaus on aina sama: jos sinusta itsestäsi siltä tuntuu, ei minun puolestani. Itse hän on joskus paineissa oman kroppansa kanssa ja miettii, että olisko komeampi jos olis enemmän massaa ja isommat lihakset. Oli varmaan kadehtinut kuntosalilla jotain nuorempaa, tuuheatukkaista, leveäharteista ja lihaksikasta kundia :)) Voi olla huoletta, koska mun miesihanne on just sellainen kuin hän on ja mä tiedän minkälaista potentiaalia tuosta miehestä muutenkin löytyy.
- fanni
Mielummin lihomisesta ja ulkonäöstä kuulee omalta puolisolta.. itselläni oma äiti rupese marmattamaan kun painoa rupesi tulemaan lisää.. olen ollut aiemmin alipainoinen. Siittä tuli vain paha mieli ja ei tehnyt senkään vertaa liikkua ja tehdä laihtumisen eteen yhtään mitään.. en ole missään vaiheessa laihduttanut sen jälkeen, vaikka nyt on muutama kilo ylipainoa.. nyt olen onnellinen avomieheni kanssa ja saamme syksyllä esikoisen.
mielestäni hyvään hyvään parisuhteeseen kuuluu, että voidaan puhua joka asiasta mm. toisen painosta jos se häiritsee toista.. - läskitarzan
Ei minun kiloista ainakaan tarvitse huomauttaa, huomaan ne itsekin. Mutta saa kyllä huomauttaa, jos olisi puoliso. Jos puoliso itse on läski, vaikuttaisi se minuun siten, että söisin vähempi, sillä se muistuttaisi minua painonnousun mahdollisuudesat, enkä haluaisi itse tulla yhtään läskimmäksi.
Minusta pitäisi henkilöstä riippuen löytää sopiva tekniikkaa vaikuttaa painoasioihin. Toisilla se on porkkana, harvemmilla keppi. Porkkanoitakin monenlaisia. Pitää keksiä ne oikeat porkkanat. Huomauttelu on tahditonta eikä toimi, luulisin. - kyllä ainakin
minulle tuli kun puolisoni minulle huomautti kiloista mitä tässä parin vuoden aikana on kertynyt. Ikinä en voi niitä sanoja unohtaa ja minulle lihavuus on sen verran vaikea asia että asia tulee mieleeni aika usein vaikka huomautuksesta onkin kulunut jo melkein vuosi mutta olenpas kuitenkin tässä vuoden sisään painoani pudottanutkin. Välillä vain haluaisi että laihtuisi unelma kuntoon ja jättäisi tuon äijän kytemään omaan paskaan kun minä viihetän muissa miehissä.
Mutta rakkautta rakkautta...............
Houkuttele hänet mukaan vaikka pari kolme kertaa viikossa lenkille kanssasi,siinä kummatkin saa liikuntaa ja ei tarvitse käyttää niita sanoja jotka voi loutaka toista. - 56 kg - 80 kg
Ihminen ei suinkaan ole sitä mitä hän syö! Geenit ja stressitekijät, epäsäännölliset elämäntavat, vuorotyö, sairaudet yms. lihottaa. Onnellisuus ja tyytyväinen elämänasenne auttaa laihtumaan, epätoivo ja jatkuva suru usein lisää painoa.
Puoliso alkoi luottamaan siihen, että kelpaa sinulle omana itsenään eikä kiiltokuvana jota esitellä pitkin raittia mutta mitä teet sinä:
Onko puoliso Sinulle vain lihava torso tai hoikka torso? Eikö sama ihminen asu siinä samassa päässä 20 kg laihempana tahi lihavampana? Erottaako 20 kg Sinut ihmisestä jonka kanssa olet luvannut jakaa elämäsi hyvät ja huonot asiat? Minkälainen juuri Sinä kuvittelet olevasi puolisosi silmissä kirjoitettuasi em. asiat suomi24:een?- Hesir
Naisena oleminen ei ole helppoa, varsinkaan sellaisena naisena, jolla on taipumusta lihavuuteen geenien puolesta ja aineenvaihdunta on mitä on. Itse kuuleen joskus ilkeitäkin huomautuksia mieheltäni, tiedostan kyllä isekin että olen lihonnut tapaamisemme jälkeen noin 14 kiloa. Aikaa tästä on kulunut noin 2,5 vuotta. Jokainen päivä on tasapainoilemista ruuan kanssa, ja viimeaikoina en ole jaksanut sitä asiaa pohtia liiemmin, kun olen tässä viimeisen puolenvuoden aikana ollut raskaana 3 kertaa. Raskauksien keskeytyminen on aiheuttanut surua, jota olen kompensoinut syömällä. Olisihan se kiva edelleen painaa edelleen 50 kiloa, mutta sellaisen painon saavuttaminen vaatisi paljon aikaa ja energiaa. Mielestäni tarpeettoman tuskan lisääminen toiselle on turhaa, jos hän itse tiedostaa lihomisensa, eikä ole itsekkään tyytyväinen ulkomuotoonsa. Mielummin kannustaa toista pyrkimään parempiin ruokailutottumuksiin vaikka sillä että ei osta kotiin keksejä, sipsejä, eikä muitakaan lihottavia ruokia. Jos toisen ulkonäkö haittaa suurestikkin, niin pitää olla itsekkin valmis sopeutumaan samoihin sääntöihin. Mitä se sellianen on että sanotaan, älä syö tota, mutta itse mussutat vieressä? Laihdutus on aina koko perheen projekti.
- Hyi helvetti!!!!!!!!!!!!
Saa huomauttaa, sanoa että saatanan vanha lehmä sun vittus on levinny ja mahas on Aasian kokoinen alue. Mee ny helvetti äkkiä laihduttaan akka! Oot ainakin niin painava että sun siirtämiseen tarvitttaisi Lokomon nosturi ja 300 apumiestä. Sern verta läskikasa olet. Pthyi, mikä lehmä!
- Hyi helvetti....
" Kauniistippas" naisellesi sanot...Sulla mahtaa olla kokemusta kantturoista (lehmien) kanssa olosta,etkö tiedä että eläimiin sekoamien on rikos?
Sun kannattaa tunkea itsesi sinne valtavan suuren "lehmän" sisälle kokonaan,
siten loppuis noin törkeä haukkuminen,mikäs kuvittelet itse olevas,kenties kelpaisit kertakäyttö pakapaperiksi,tuskin muuhun...
Meneppäs nyt kiltisti peilin eteen,katsomaan sitä prinssinakin kokoista kikkeliäsi ja ota sakset ja mene vessaan ja tee siitä töpöhännästäsi tasaraha,niin pääset valittamasta.
- -pellet-
Joo ootte te kaikki aika tyhmiä. Jos on ollut naimisissa 50 vuotta ja sit mies / nainen lihoo, niin ei sitä, niin vaan mennä uutta hakeen. Jos on ongelmia painonkanssa, niin tehkää se yhdessä! vaikka joka viikko käytte hölkällä yms.
- -42 kiloa läskiä
En lukenut vastauksia mutta tässä mun mielipide. Me ollaan sovittu että toisen pitää huomauttaa jos paino alkaa nousemaan ja ollaan myös sovittu itsellemme painorajat mitä ei saisi ylittää.
Ja jos hämmästyttää niin tämä johtuu siitä että laihdutimme miehen kanssa molemmat 40 kiloa tässä taannoin (eli yht. yli 80 kiloa!) ja toista kertaa emme moiseen urakkaan ala. Nyt olemme normaalipainoisia mutta ei ne ajat vielä kaukana ole jolloin olimme kaikkea muuta.
Olisin todella tyytyväinen jos mies pitää minusta sen verran huolta että sanoo jos alkaa taas paikat leviämään. Se osaa tapahtua niin varkain ettei itse sitä huomaakkaan.
Eli näin meillä mutta tästä on sitten sovittu yhdessä. - hieno saavutus
-42 kiloa läskiä kirjoitti:
En lukenut vastauksia mutta tässä mun mielipide. Me ollaan sovittu että toisen pitää huomauttaa jos paino alkaa nousemaan ja ollaan myös sovittu itsellemme painorajat mitä ei saisi ylittää.
Ja jos hämmästyttää niin tämä johtuu siitä että laihdutimme miehen kanssa molemmat 40 kiloa tässä taannoin (eli yht. yli 80 kiloa!) ja toista kertaa emme moiseen urakkaan ala. Nyt olemme normaalipainoisia mutta ei ne ajat vielä kaukana ole jolloin olimme kaikkea muuta.
Olisin todella tyytyväinen jos mies pitää minusta sen verran huolta että sanoo jos alkaa taas paikat leviämään. Se osaa tapahtua niin varkain ettei itse sitä huomaakkaan.
Eli näin meillä mutta tästä on sitten sovittu yhdessä.Eihan tossa mitään pahaa ole, kun projekti on teidän yhteinen eli olette molemmat painonne kanssa kamppailevia. Tuollainen varmasti myös yhdistää, kun sovitte yhteiset sapuskat ja käytte yhdessä lenkillä. On mistä keskustella ja tsemppaatte vuoroin toistanne. Sellaista ei monella parilla edes ole.
- IlkkaM
Ei pitäis keskustella noiten roskalehtien väittämien peräässä. Ei synny kunnollista aitoa keskustelua. Iltasanomat yms. kuuluvat seiskojen kanssa samaan katekoriaan. Tommosia lehtiä ei tavi kukaan, kunhan rahastavat. Säälin niiden toimittajia. Sitten ne kehtaa puhua lähdesuojasta ym moraalista. Phyi!
- kellään
mielen viereenkään, että suurinta rakkautta on, yrittää laihduttaa ylipainoista rakastaan??
Ihmistä, jota läskeistä huolimatta rakastaa.
Ihmistä, jonka kanssa toivoo elävänsä mahdollisimman pitkän, yhteisen elämän??
'Tarttua läskiin', typerin kommentti, minkä olen eläissäni lukenut. - stiiggi82
noh siis. siinä vaiheessa kun ihminen lakkaa välittämästä omasta olemuksestaan ja samalla omasta hyvinvoinnistaan, niin on aika helvetin turha luulla, että välitystä kumppaniin saatikka tukevoituneeseen kumppaniin löytyy. kysymys-rakastaisitko minua 50 kiloa isompana on silkkaa komediaa. kuvittele itsesi oikeasti vastaanottajan puolelle.. ellet ole jo saavuttanut rajaa jolloin 50kg on yks hailee sinne tänne. se että sinusta tulee 150kiloinen tytön tai miehen pallero ei yksinkertaisesti tapahdu yhden taikurin kepin heilahduksesta.. monen monta porkkanaa on siinä vaiheessa jäänyt syömättä ja liian monta big maccia on mennyt vastalahjana. isot luut..hmmm.. paskanmarjat.
- -se joka-
on lihonut Big mäkkejä syömällä, eli se joka on jättänyt sokerijuomat ja rasvatikut pois ateriasta.
Hampurilainen ei ole se mikä lihottaa vaan rasvan ja sokerin yhdistelmä liikaa syönti. Hampurilaisessa ei ole kovin paljoa rasvaa.
- wtbrt
se on suoraan sanottava jos paino alkaa lähtemään käsistä ja on koko vaatekerrasto pistettävä uusiksi. oltiinpa liitossa tai seurusteluvaiheessa, on toisella mielestäni velvollisuus sanoa asiasta jos ei itsestä tule pidettyä huolta. jos asiasta menee loukkaantumaan niin silloin on vielä sitten sekin sanottava, että sanoo asiasta koska välittää. jos pelkästään sanotaan asiasta ja eritellään toinen tyyliin "tee jotain läskeilles" ja laitetaan toinen lenkkipolulle yksin eikä kannusteta, tekee tämmöinen selvää suhteesta aika nopeasti.
ellei ole mitään vaikutusta niin silloin on syytä keskustella asioista hieman enemmänkin.
t. ylipainoinen nuormies - Varovasti
Saa varovasti tai silleen ettei hän huomaa...
Tottakai kannattaa huomauttaa lisääntynvistä kiloista , tämä jos mikään on ihan kansalais velvollisuus=) .
Kannattaa myös huomauttaa harmaantunvista hiuksista .
Kannattaa myös huomauttaa raskausarvista , kuten myös suonikohjuista.
Ylitse muiden on maksaläiskät niistä pitää pitää oikeen perhe palaveri , ja huomauttaa ettei läiskikkään puolison kanssa yksinkertaisesti voi olla , ja vaihtoon heti mies tai nainen jos ei voi läiskilleen mitään=)
Vaihevuosien tultua ON pakko pyytää jo naapuritkin ja jakaa koko rapulle kirje ja pyytää yhtiö kokoukseen ja laittaa aihe listaan , puolison muutokset.
Kuka sitä nyt haluaa olla puolison kanssa joka ei ole enään kokonainen nainen tästä pitää sitten laittaa äänestys kannattako asukkaan olla tälläisen puolison kanssa enään vai vahtaa tuoreempaan painokseen.
Kaljua puolisoa ei kestä katsoa naapurit ei tuntemattomat eikä oma suku , joten jos ei puolisosi välittömästi lähde perukki kauppaan on tämä puoliso vaihdettava karvaisempaan , perhe albumista on varmuudeksi poistettava kaikki valokuvat jossa orastava kaljuus on nähtävillä.
Känsät , syylät ei toivotut pisamat ja karvoitus väärässä paikassa on jo syy mitätöidä liitto.
Silmälaseja ei ole suotava pitää , mene leikkaukseen tai ole sokeana , rillitöntä puolisoa on helpompi katsoa(sietää).
Selluliitti on saatava keinolla millä hyvänsä sileäksi ,tai puolison on pukeuduttava mustaan jätesäkkiin ettei kukaan naapureista näe tälläistä häpeää joka perheessä on.
Vanhemmiten kun puolison karvoitus alkaa vähenemään on syytä alkaa istuttamaan uusia , karvaton puoliso on kauhistus eikä vihkikaavaa enään voi noudattaa, kunnes kuolema meidät eroittaa on pientä sen rinnalla jos karvat alkaa lähtemään.
Kun pariskunta lähestyy elämänsä ehtoo puolta on hyvä seistä happiletkujen päälle jos puoliso ei ymmärrä hengittää hiljempaa.
Hyvän ja onnistuneen liiton sisältö on virheetön ulkonäkö kumppanissa , mikään muu ei ole sen tärkeämpää=)))
Ristus näitä juttuja =))kaikee sitä kanssa kysytään ....
- sunnuntailapsi
Kyllä lihoava/lihonnut/lihava ihminen itse tietää läskinsä määrän eikä se muille kuulukaan. Jos et kestä lihavaa kumppania sano se hänelle suoraan, tietysti hienotunteisesti ja niin, että ongelma on loppujen lopuksi sinulla, ei hänellä. Lihavuus sinänsä toki tuo ongelmia ihmiselle itselleen (mm. terveys), mutta jos et hyväksy häntä sellaisena kuin hän on, ongelma on sinun. Aina voi vaihtaa hoikempaan kumppaniin jos tuollaiset pinnalliset asiat sinulle niin paljon merkkaa. Toki silloin voi myös pohtia omia AITOJA tunteitaan. Jos aidosti rakastat miestäsi ei ongelmaa pitäisi olla. Kyllä silloin asiasta kuin asiasta pitäisi myös pystyä puhumaan. Kysy häneltä suoraan syytä lisääntyneeseen syömiseen. Sano myös rehellisesti oma mielipiteesi asiasta. Jokaisella on oikeus tehdä omat valintansa - sinulla oikeus lähteä hakemaan hoikempaa ja hänellä oikeus syödä itsensä niin paljon kuin häntä huvittaa kenenkään sitä arvostelematta ja keskustelematta siitä selän takana ihmisten kanssa joille asia ei myöskään kuulu. Tartu siis toimeen ja ota asia puheeksi SUORAAN HÄNEN KANSSAAN.
- huomauttaa
Sehän vaikuttaa sen terveydelliseen tilaankin. Näytä miehelles arskavideoita ja pistä salille :D
_
http://saanansaitti.blogspot.com/
_ - nyt huomauttaa
Liikalihavuus on riski terveydelle. Näytä miehellesi arskavideoita ja pistä salille :D
_
http://saanansaitti.blogspot.com/
_- Jysäys sentäs
Elämä on! Lihavuus, laihuus, syöminen, syömättömyys, valvominen, alkoholi, tupakka, huumeet, lääkkeet, urheilu, autoilu, stressi, saunominen, matkustelu jne : kaikki terveydelle vaarallista! Ihmisen omia valintoja siitä, miten haluaa elää elämäänsä, eikö totta?
- :)))))))))))
Jysäys sentäs kirjoitti:
Elämä on! Lihavuus, laihuus, syöminen, syömättömyys, valvominen, alkoholi, tupakka, huumeet, lääkkeet, urheilu, autoilu, stressi, saunominen, matkustelu jne : kaikki terveydelle vaarallista! Ihmisen omia valintoja siitä, miten haluaa elää elämäänsä, eikö totta?
Ei taida olla seksiä ..... Buahahahh
- kiloista,
mutta kannattaa kannustaa puolisoa terveellisempiin elämäntapoihin. Ja toimia käytännössäkin niin, varsinkin jos olet perheen ruokahuollosta vastaava henkilö.
- SAA-
Mielestäni toisen henkilön ulkonäköä tai -muotoa ei saa haukkua. Milelestäni se on ala-arvoisinta, mitä henkilö voi toiselle tehdä. Itse olen lihava (nainen). Minun äitini on haukkunut minua koko aikuisiän. "Laihduta, niin saat paremmin miehiä." Ja paskat. Minulla on yksi ystävä ja en ole rumempaa miestä nähnyt, mutta ei tulisi mielenkään sanoa siitä ja hän on vielä ylipainoinen. Eilen oli syntymäpäiväni ja hän oli minun luona. Ajattelin jopa, että mikäs tuossa, vaikka rupeaisin seurustelemaan hänen kanssa, kun on miehistä IHANIN JA MUKAVIN - siis suut suppuun. Hyvää kesää!
- kuulostaa
aika typerältä. " Oon ite painiskellu tän lihavuus asian kanssa jonkun aikaa. Mies on lihonut vuoden aikana tosi paljon. "
Joo varmaan oot SINÄ painiskellut asian kanssa, mutta entäs hän? Mitä jos hän on tyytyväinen itseensä isompikokoisena, eikä halua olla mikään arotuulen nussima vinkuheinä, ootkos niinpäin ajatellut? Toki asiasta saa huomauttaa ja mainaista, mut mä en oikein ymmärrä mikä sun ongelma nyt on? Kumppania pitäisi rakastaa ja kunnioittaa sellaisena kuin hän on. Siis jos väität todella rakastavas häntä?
Mutta jos noin paljon häiritsee, niin voithan sä yrittää luoda teille jotain yhteistä liikunnallista aktiviteettia. Tippuis kilot ja saisitte yhteistä aikaa toisillenne. Yhteinen puuhastelu tekee ihmeitä parisuhteelle ja seksille. Jos nyt hänen kilojensa takia ilkeet harrastaa seksiä hänen kanssaa. - PlumitähtiP
Tuli mieleen omasta kokemuksestani, että nopeaan lihomiseen voi olla monia terveydellisiä syitä. Yksi esimerkki on kilpirauhasen vajaatoiminta. Toinen syy voi olla masennus.
Kun alkaa miettiä laihduttamista, on hyvä käydä lääkärissä tutkituttamassa perusverenkuva, verensokeri, rasva-arvot ja ne kilpirauhasarvot. Laihduttamiseen ei tarvitse etsiä syytä puolisosta tai kenestäkään muusta. Ennen kaikkea laihdutamme itsemme takia. Jos alamme miellyttämään toisia, menemme hakoteille, jos jollekin ei kelpaa, niin aina löytyy syitä, miksi ei kelpaa, vaikka olisi laihakin. Eli motiivina on oma terveys ja hyvinvointi, sen eteen kannattaa tehdä töitä. - terveydekksi
Kiloista pitääkin huomauttaa jos niitä on liikaa tai liian vähän. Onhan se mukavaa, että toinen välittää terveydestäsi, eiks niin.
Itse annan vaimolle kritiikkiä useinkin, ja se on positiivsta, joten kumpikin on onnellisempi. Kehuminenkin on kritisointia.- selevä
Kehuminen kritisointia?
- joopd
selevä kirjoitti:
Kehuminen kritisointia?
voit googlettaa sanan "kritiikki"
Se ei aina ole negatiivistä..
Kritiikki tarkoittaa palautetta.
- ennen häitä
aviomies sanoi et pitäs laihduttaa muutama kilo pois. Lopputulos oli et ny on 20 lisää. Jos ei jaksa kattella ni hakekoon laihemman.
- Herra33
Saa ja pitääkin, jos ei meinaa parannusta tulla niin ero vaan ja uutta kehiin!
Ei pidä jäädä katsomaan toisen sekoiluja, mahdollisuus pitää antaa mutta jos ei parane niin vaihtoon!! - SAA-
Törkeintä on puuttua henkilön ulkomuotoon tai - näköön. Todella ala-arvoista. Minua on äitiini haukkunut koko aikuisiän läskiksi. "Saisit paremmin miehiä, kun laihduittaisit ja plääääääh , plääääääääääh.
Eilen synttäreilläni oli vieraanani mies ja todella on aika ruma ja vielä todella lihava, mutta ikinä en siitä huomauttaisi. Eilen vielä mietittiin ystävättäreni kanssa, kun hän lähti, että voisinko seurustella kyseisen henkilön kansssa. Sanoin heti, että kyllä varmaan jos semmoinen tilanne tulisi. Ja Hänen laistaan miestä ei kyllä löydy ketään - luonteeltaan ja ystävällisyydeltään. Kertakaikkiiaana IHANA. Hyvät ihmiset oppikaan tuntemaan ensin henkilö ja sanokaa sitten vasta, eikä mielellään sittenkään. Itseni on pahoinpidelty tajuttomasti lihavuuteni takia ja pahoinpitelijä oli vielä nainen. - faktaa saatavilla
Faktoilla voi myös yrittää herätellä jos haluaa elää 95-vuotiaaksi
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/
hakusanoiksi
obesity chort
cohort sanan kanssa muutakin vaikka milk cancer cohort tai fish cancer cohort tms. sairaulsia ja ravinto sanayhdistelmiä. Odds ratio tai hazard ratio on kerroin jolla sairauden todennäköisyys kasvaa.
Ja onhan se niinkin että lihavuus on ilmastoteko koska lihavuuden ylläpitämiseksi pitää olla ylimääräisiä eläimiä biokaasuttamassa ja hiilidioksidittamassa (hengittäminen 24/7) ilmastoamme ruoka-annoksen valmistamiseksi. - jase-n
Toisen edun mukaista,- on kertoa,että mopo on karkaamassa käsistä.
Surullista on kuitenkin mielestäni se,- että kun mennään yhteen,- siis avioidutaan,- tai muuten vain lyöttäydytään yhteen,- niin ei enää välitetä itsestä,- vaan katsotaan vain toista. Siinä sitä sitten ollaan jonkin ajan päästä aivan erinäköisiä kuin yhteen mennessä. Erotiikka siinä sitten katoaa ja kaikki menee pieleen. Mukaanluettuna tietenkin se- mitä se vaikuttaa terveyteen,- se ylipaino. Vastareaktio on sitten taas se,- että lopetetaan syöminen ja sitten ei jakseta enää tehdä mitään. Toisaalta,- olen varma, että ainoastaan naisia ei voi miehen lihomisesta syyttää,- koska jokainen itse suuhunsa tunkee,- mitä tunkee.
Aikaisemmin- vanhat ihmiset olivat sitä mieltä, että lihavat ihmiset ovat riskejä ja elinvoimaisia. Nykyään,- lihavat ovat väsyneitä ja voivat sairastua moniin sairauksiin, joihin laihat eivät niin usein sairastu. erotiikan harrastaminen on vähäisempää lihavilla,- joka siis,- erotiikka ja seksi olisi se,- joka juuri laihduttaisi.
Hymyä ja erotiikkaa.- on
vaihdellut pitkän parisuhteen aikana 55kg.sta 90kg.n. Seksiä on piisannut tasaiseen tahtiin. Miehen paino on heilunut 70 ja 100kg.n välillä. Paino asiat on aina olleet kummankin omia. Yhden eiliniän aikana on saanut koittaa monenkokoista kainaloa eikä ole tarvinnut käydä niin usein vieraissa. Tällä elämänkokemuksella olisin sitä mieltä että parempi on kunkin tuijotella vain omaa napaansa ja hakea parisuhteeseen täyttymystä jostain muualta kuin ulkonäöstä. Vaikka siitä että kokee hyväksyntää ja rakkautta silloinkin kun menee itsellä heikosti.
- :)
Höpö höpö, tällainen tavallinen pyöreä tyttö on vuosia seurustellut tavallisen pyöreän pojan kanssa ja erotiikkaa on riittänyt vaikka muille jakaa. Väsymystä ei makuuhuoneen puolella kukaan huomaa, vaikka ylipainoa onkin. Eipäs yleistetä, jotkut tykkää muhkummasta! :P
- Hyötynyt huomautuksesta
Olen ehdottomasti sitä mieltä että saa huomauttaa jos asiaan on oikeasti aihetta. Itse olin sairaanloisen lihava ja kun avokkini alkoi huomauttaa asiasta, päätin tehdä asialle jotain. Nyt olen pudottanut painoa 30kiloa ja aijon jatkaa vielä vähän pois.
Lihavuudestani ei missään nimessä huomautettu tyylillä "oot niin lihava että ällöttää" tai vastaavaa vaan lähinnä "alan olla huolissani susta ku sulla on tota painoa kertynyt".
Joten niin kauan kuin huomautus on kannustava ja kiltti, huomauttaminen on hyväksyttävää. Ilkeät ja pilkkaavat kommentit on ehdottomasti kiellettyjä. Toisaalta kuka sellaista kumppania kaipaisikaan joka ilkeästi tai pilkaten huomauttaa. - M,L,XL
Mulla olis kaljuuntuva, tekohampainen, kaljavatsainen harmaahapsinen alle 60 mies! Olen itse 50. Olen koko seurustelumme ajan kuullut olevani lihava (painoindeksi 24 - 27), kauniimpiakin naisia on kuulemma nähty ihan sukulaisten ja ystävien vaimoinakin, nyt kun suvussani on ilmennyt mielenvikaisuutta olen kuulema myös hullu, kun joskus räjähdän puolustamaan itseäni. Miehellä on rahaa. Sai juuri isohkon perinnönkin. Onko ottajia? Itse olen vähätuloinen mutta omillani toimeen tuleva, en anna miehen todellakaan alistaa minua siihen, että maksaisi jotakin mun elämässäni. Ja miestä harmittaa kun rahalla ei tässä tapauksessa saa vaan ihan ilmankin saa. Olen ylpeä näyttävästä ulkonäöstäni ja normaalista koostani, en mahdu kenenkään taskuun mutta en myös käy kenenkään taskulla, vain omillani. Ehkäpä siksi jaksan tuota mieshirvitystä. Ja meillä on kyllä enemmän hauskoja hetkiä kuin niitä huonoja. Pistän kaiken typeryyden miehen aivotoiminnan piikkiin ja mietin että paraneekohan se kuitenkaan vaihtamalla...Taisteluhenkeä toivon kaikille naisille ja miehille, joilla on idiootti puoliso!
- hyvä asenne!
Jess, oli hupa lukea sun juttusi. Noita miehiä on maailman sivu nähty etäämpää tai likempää. Ei ne vaihtamalla juurikaan kummene. Huonon itsetuntonsa kanssa painiskelevan oloa helpaa kai kummasti, jos saa huomautella kumppaninsa ulkoisista tai siäisistä "vioista". Eräs kulki vieraissa ja kiinnijäätyään perusteli sillä, että vieraalla kaadolla oli lihakset paremmin kohdallaan kuin omalla muijallaan (joka hätäpäissään lenkkeili sitäkin julmemmin yrittäen saada lihaksiaan kohilleen, mitä useammin ukkonsa jäi kiinni).
Monen miehen käyntikortti näyttää olevan joku ääliöbarbi-tyyppi...kaikki käy kunhan 34 numeron kotelomekko sopii ja nainen toimii kaukosäädin periaatteella.
Jossain vaiheessa minunkin raivarini luokiteltiin aina mensuoireiksi. Luettelin rennosti jokaisen puolisoni suvun "puutteet" sisaruksista miniöihin ja perillisiin, lisäsin vielä kaiken niistä, joiden tiesin kuuluvan samaan sukupuuhun. Sitten kerroin, että vastedes ja vaihevuosienkin jälkeen rukoilen Luojaa pitämään kieleni yhtä notkeana kuin pms-oireiksi katsomiesi palautteiden kohdalla. Pyysin tuomaan jonkun sukulaisensa erinomaiset piirteet vastineeksi jokaiselle minun pms-oireiluni huomautushetkelle, muussa tapauksessa en kuuntele moista soopaa.
Jotenkin keskustelu aiheesta loppui.
Toisaalta tykkään rehdistä ja muutosta tukevasta palautteesta, en luuloihin perustuvista pääasiaa peittävistä syytöksistä.
Paino-ongelmaisia emme ole, mutta minua kummastuttaa toisaalta tuo älytön läskinkyylijöiden armeija. Minä laihana olen vakuuttunut siitä, että lihavat naapurini ovat minua paljon terveempiä. Tunnen myös monia äkkikuoleman kohdanneita ikilaihoja. En usko että läski yksin tekee ihmeitä, kyllä siihen perimääkin tarvitaan. Sukuni sydänviat ja kolesteroliarvot killuvat ihan kärkilukemissa läskittömyydestä huolimatta.
- loukkaantuisin,JOS
puolisoni huomauttelisi "painostani".
Kun itse pystyy elämään itsensä kanssa..eikä terveyskään rassaa,ei kellään ole silloin lupa rumasti huomautella.
Taitaa tuollainen kuulua enemmänkin "tiettyyn ikään"..vanhemmiten kun muut asiat ovat PALJON tärkeämpiä kuin puolison elopaino.
Tokihan sitä jaksaa paremmin,jos pitää ees jollain tavalla huolta kunnostaan.joten eikö teillä löytyis terveellisemmän ruoan myötä aikaa yhteisille lenkkipoluille?
Kun ruoka on kevyttä..ja liikuntaakin tarpeeksi,ei pitäisi ilmetä jatkossa painoprobleemia.- ööps
Mielestäni saa, ja pitää. Hienovaraisesti tietenkin, ja jos se ei auta niin...sitten en tiedä, itse otin järeät aseet käyttöön.
Itse ryhdyin 2 vuotta sitten suhteeseen aivan jumalaisen miehen kanssa, hyvä kroppa ja ihanat kasvot. Nyt 2 vuotta myöhemmin tietenkin rakastan miestä vieläkin, mutta kyllä lihavuus vaatii veronsa.
Puolentoista vuoden jälkeen mies oli lihonut normaalipainosta n. 20 kiloa. Hänelle oli tullut paljon lisää täytettä poskiin, iso kaksoisleuka, todella suuri maha, ja oikeasti, hänellä oli melkeinpä isommat rinnat kuin minulla. Kaikkein pahin ongelma oli kuitenkin itsetunto. Hän oli todella epävarma itsestään. Minä olisin halunnut tehdä yhdessä kaikkea hauskaa, mutta hän ei halunnut näyttäytyä ihmisten ilmoilla, ja silloinkin joskus harvoin kun näin kävi, kesähelteellä paksujen paitojen, takkien ja housujen peitossa. Tämä vaikutti erittäin paljon sosiaaliseen elämäämme. Muut ihmiset alkoiva tietenkin huomata että hän lihoi, ja tuntui siltä että tämän myötä tavallaan "tipuimme piireistä" nopeasti kuin kivi.
Noh. Vaadin häntä laihduttamaan. Yritin kannustaa ja kannustaa, kävin pelaamassa hänen kanssaan jalkapalloa, halusin rullaluistella, pyöräillä yms. mutta tulosta ei syntynyt. Minun seksuaaliset tarpeeni eivät olleet mitenkään "sammuneet", en vain halunnut harrastaa seksiä juuri hänen kanssaan.
Uhkasin loppujen lopuksi erolla, jos laihtumista ei alkaisi tapahtua. Mies lupasi, mutta mitään ei tapahtunut. Kaiken tämän jälkeen lopulta petin häntä, useamman kuin yhden miehen kanssa (eikä kukaan heistä ollut lihava).
Jos hänen itsevarmuutensa olisi ollut kohdallaan, hän ei olisi ottanut minua takaisin, mutta onneksi näin kävi.
Hän ei juurikaan alkanut kuntoilla tai vahtia syömisiään, mutta on silti nyt laihtunut jo n. 8 kiloa. Syytä en tiedä mutta en välitäkkään, kunhan laihtui, mutta nyt paino on jo pitkän aikaa junnannut paikoillaan..
Siltikkin hänellä on vielä paljon ylimääräistä. Rinnat,maha ja jenkkakahvat ovat jo pienemmät, mutta eivät tarpeeksi. Keho ei sinänsä minua häiritse niin paljon, mutta kasvot ovat hirveä ongelma. Kaksoisleuka ällöittää minua.
Hän oli dieetillä, ja laihtui sillä n. 5 kiloa, mutta kun dieetti loppui niin kilot tulivat tietenkin takaisin..
Säikähdän itsekkin kun kirjoitan tätä tekstiä, mutta tältä minusta oikeasti tuntuu. Olen taas alkanut katsella muita miehiä, ja se ei johdu siitä että en rakastaisi miestäni, tai että haluaisin tieten tahtoen pettää, mutta niin se vaan on, että ulkonäkö on oikeasti myöskin tärkeää.
En ole pinnallinen, mutta mielestäni jos toista rakastaa, niin silloin pitäisi pitää huolta siitä, että on kumppaninkin silmissä haluttava, että tämä haluaa olla kanssasi koko elämänne ajan.
Ihmistä ei ole tehty lihavaksi. Olen jotenkin vihainen, tuntuu että jonkunlainen näkymätön sopimuksemme on rikottu, kun hän alkoi lihoa. Tämä ei varmastikaan syö pelkästään hänen itsevarmuuttaan vaan minun myös. Minusta tuntuu, että naiset (ja miehetkin) ajattelevat että olen jotenkin itse huono, kun seurustelen lihavan ihmisen kanssa... Että en saisi "parempaa"
Toivon että hän vielä laihtuu, ennenkuin tämä riittää minulle ja lähden. - edellisessä jo tähän vii
ööps kirjoitti:
Mielestäni saa, ja pitää. Hienovaraisesti tietenkin, ja jos se ei auta niin...sitten en tiedä, itse otin järeät aseet käyttöön.
Itse ryhdyin 2 vuotta sitten suhteeseen aivan jumalaisen miehen kanssa, hyvä kroppa ja ihanat kasvot. Nyt 2 vuotta myöhemmin tietenkin rakastan miestä vieläkin, mutta kyllä lihavuus vaatii veronsa.
Puolentoista vuoden jälkeen mies oli lihonut normaalipainosta n. 20 kiloa. Hänelle oli tullut paljon lisää täytettä poskiin, iso kaksoisleuka, todella suuri maha, ja oikeasti, hänellä oli melkeinpä isommat rinnat kuin minulla. Kaikkein pahin ongelma oli kuitenkin itsetunto. Hän oli todella epävarma itsestään. Minä olisin halunnut tehdä yhdessä kaikkea hauskaa, mutta hän ei halunnut näyttäytyä ihmisten ilmoilla, ja silloinkin joskus harvoin kun näin kävi, kesähelteellä paksujen paitojen, takkien ja housujen peitossa. Tämä vaikutti erittäin paljon sosiaaliseen elämäämme. Muut ihmiset alkoiva tietenkin huomata että hän lihoi, ja tuntui siltä että tämän myötä tavallaan "tipuimme piireistä" nopeasti kuin kivi.
Noh. Vaadin häntä laihduttamaan. Yritin kannustaa ja kannustaa, kävin pelaamassa hänen kanssaan jalkapalloa, halusin rullaluistella, pyöräillä yms. mutta tulosta ei syntynyt. Minun seksuaaliset tarpeeni eivät olleet mitenkään "sammuneet", en vain halunnut harrastaa seksiä juuri hänen kanssaan.
Uhkasin loppujen lopuksi erolla, jos laihtumista ei alkaisi tapahtua. Mies lupasi, mutta mitään ei tapahtunut. Kaiken tämän jälkeen lopulta petin häntä, useamman kuin yhden miehen kanssa (eikä kukaan heistä ollut lihava).
Jos hänen itsevarmuutensa olisi ollut kohdallaan, hän ei olisi ottanut minua takaisin, mutta onneksi näin kävi.
Hän ei juurikaan alkanut kuntoilla tai vahtia syömisiään, mutta on silti nyt laihtunut jo n. 8 kiloa. Syytä en tiedä mutta en välitäkkään, kunhan laihtui, mutta nyt paino on jo pitkän aikaa junnannut paikoillaan..
Siltikkin hänellä on vielä paljon ylimääräistä. Rinnat,maha ja jenkkakahvat ovat jo pienemmät, mutta eivät tarpeeksi. Keho ei sinänsä minua häiritse niin paljon, mutta kasvot ovat hirveä ongelma. Kaksoisleuka ällöittää minua.
Hän oli dieetillä, ja laihtui sillä n. 5 kiloa, mutta kun dieetti loppui niin kilot tulivat tietenkin takaisin..
Säikähdän itsekkin kun kirjoitan tätä tekstiä, mutta tältä minusta oikeasti tuntuu. Olen taas alkanut katsella muita miehiä, ja se ei johdu siitä että en rakastaisi miestäni, tai että haluaisin tieten tahtoen pettää, mutta niin se vaan on, että ulkonäkö on oikeasti myöskin tärkeää.
En ole pinnallinen, mutta mielestäni jos toista rakastaa, niin silloin pitäisi pitää huolta siitä, että on kumppaninkin silmissä haluttava, että tämä haluaa olla kanssasi koko elämänne ajan.
Ihmistä ei ole tehty lihavaksi. Olen jotenkin vihainen, tuntuu että jonkunlainen näkymätön sopimuksemme on rikottu, kun hän alkoi lihoa. Tämä ei varmastikaan syö pelkästään hänen itsevarmuuttaan vaan minun myös. Minusta tuntuu, että naiset (ja miehetkin) ajattelevat että olen jotenkin itse huono, kun seurustelen lihavan ihmisen kanssa... Että en saisi "parempaa"
Toivon että hän vielä laihtuu, ennenkuin tämä riittää minulle ja lähden.Kun on parisuhteessa- niin annetaan itsensä lössähtää. Kun ei tarvitse enää sitä mielitiettyä hakea ja olla komee tai kaunis. Siis,- ajatellaan, että nyt tässä se onni ja autuus sit on lopun ikää,- vaikka leviäsis kuin ladon ovet- tai laihtuis korpuksi.
Siinä se itsepetos piileekin. Sitten tulee se oman arvon tunten lasku joka sitten heijastuu siihen parisuhteeseenkin. No täältähän se nähdään, miten jo vähän aikaa seurustelevat hakevat vierasta.
Tietenkään kaikilla miehillä ei lakkaa seisomasta- vaikka lihovatkin,- mutta onkos se sitten mukavaa sille toiselle osapuolelle- liikua niiden läskien vieressä lillumassa..
Mutta- pää asia on että jokainen on omaan kehoonsa tyytyväinen- mutta mielestäni,- jokainen itse valitsee,- mitä suuhunsa panee........... - sen.
ööps kirjoitti:
Mielestäni saa, ja pitää. Hienovaraisesti tietenkin, ja jos se ei auta niin...sitten en tiedä, itse otin järeät aseet käyttöön.
Itse ryhdyin 2 vuotta sitten suhteeseen aivan jumalaisen miehen kanssa, hyvä kroppa ja ihanat kasvot. Nyt 2 vuotta myöhemmin tietenkin rakastan miestä vieläkin, mutta kyllä lihavuus vaatii veronsa.
Puolentoista vuoden jälkeen mies oli lihonut normaalipainosta n. 20 kiloa. Hänelle oli tullut paljon lisää täytettä poskiin, iso kaksoisleuka, todella suuri maha, ja oikeasti, hänellä oli melkeinpä isommat rinnat kuin minulla. Kaikkein pahin ongelma oli kuitenkin itsetunto. Hän oli todella epävarma itsestään. Minä olisin halunnut tehdä yhdessä kaikkea hauskaa, mutta hän ei halunnut näyttäytyä ihmisten ilmoilla, ja silloinkin joskus harvoin kun näin kävi, kesähelteellä paksujen paitojen, takkien ja housujen peitossa. Tämä vaikutti erittäin paljon sosiaaliseen elämäämme. Muut ihmiset alkoiva tietenkin huomata että hän lihoi, ja tuntui siltä että tämän myötä tavallaan "tipuimme piireistä" nopeasti kuin kivi.
Noh. Vaadin häntä laihduttamaan. Yritin kannustaa ja kannustaa, kävin pelaamassa hänen kanssaan jalkapalloa, halusin rullaluistella, pyöräillä yms. mutta tulosta ei syntynyt. Minun seksuaaliset tarpeeni eivät olleet mitenkään "sammuneet", en vain halunnut harrastaa seksiä juuri hänen kanssaan.
Uhkasin loppujen lopuksi erolla, jos laihtumista ei alkaisi tapahtua. Mies lupasi, mutta mitään ei tapahtunut. Kaiken tämän jälkeen lopulta petin häntä, useamman kuin yhden miehen kanssa (eikä kukaan heistä ollut lihava).
Jos hänen itsevarmuutensa olisi ollut kohdallaan, hän ei olisi ottanut minua takaisin, mutta onneksi näin kävi.
Hän ei juurikaan alkanut kuntoilla tai vahtia syömisiään, mutta on silti nyt laihtunut jo n. 8 kiloa. Syytä en tiedä mutta en välitäkkään, kunhan laihtui, mutta nyt paino on jo pitkän aikaa junnannut paikoillaan..
Siltikkin hänellä on vielä paljon ylimääräistä. Rinnat,maha ja jenkkakahvat ovat jo pienemmät, mutta eivät tarpeeksi. Keho ei sinänsä minua häiritse niin paljon, mutta kasvot ovat hirveä ongelma. Kaksoisleuka ällöittää minua.
Hän oli dieetillä, ja laihtui sillä n. 5 kiloa, mutta kun dieetti loppui niin kilot tulivat tietenkin takaisin..
Säikähdän itsekkin kun kirjoitan tätä tekstiä, mutta tältä minusta oikeasti tuntuu. Olen taas alkanut katsella muita miehiä, ja se ei johdu siitä että en rakastaisi miestäni, tai että haluaisin tieten tahtoen pettää, mutta niin se vaan on, että ulkonäkö on oikeasti myöskin tärkeää.
En ole pinnallinen, mutta mielestäni jos toista rakastaa, niin silloin pitäisi pitää huolta siitä, että on kumppaninkin silmissä haluttava, että tämä haluaa olla kanssasi koko elämänne ajan.
Ihmistä ei ole tehty lihavaksi. Olen jotenkin vihainen, tuntuu että jonkunlainen näkymätön sopimuksemme on rikottu, kun hän alkoi lihoa. Tämä ei varmastikaan syö pelkästään hänen itsevarmuuttaan vaan minun myös. Minusta tuntuu, että naiset (ja miehetkin) ajattelevat että olen jotenkin itse huono, kun seurustelen lihavan ihmisen kanssa... Että en saisi "parempaa"
Toivon että hän vielä laihtuu, ennenkuin tämä riittää minulle ja lähden.Huoran on paha syytellä muita.
- timmi
....kestää lihomishuomauttelun, mutta sanoppa se naiselle!!! Naiselle omaa ulkonäköä koskevat asiat ovat HUOMATTAVASTI herkempiä kuin miehillä. Miehelle voi "vittuilla" kiloista vaikka kuinka paljon, mutta teeppä samoin naiselle, niin helvetti pääsee valloilleen....
- aina lihavuus
no ehkä mies kestää huomauttelun paremmin, ja pistää ne toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos sekä jatkaa lihomistaan.
mutta nainen voi räjähtää, sillä naiset ovat enempi tunnepuolen ihmisiä, mutta hän voipi alkaa tekemään asialle jotain, ja kun nainen on saavuttanut ihannepainon, joutaa nykyinen mies romukoppaan ainaisen valituksensa kanssa. - pyylevälyyli
aina lihavuus kirjoitti:
no ehkä mies kestää huomauttelun paremmin, ja pistää ne toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos sekä jatkaa lihomistaan.
mutta nainen voi räjähtää, sillä naiset ovat enempi tunnepuolen ihmisiä, mutta hän voipi alkaa tekemään asialle jotain, ja kun nainen on saavuttanut ihannepainon, joutaa nykyinen mies romukoppaan ainaisen valituksensa kanssa.Jos painoa on oikeesti paljon ylimääräistä niin luulis ettei se ketään haittais vaikka siitä puoliso huomauttaiskin hienovaraisesti. Mutta jos ylimääräistä on vaan vähän niin en kyllä menis sanoon että "persees on kyllä nyt vähän leventynyt". Kokemuksesta tiedän että ilkeällä huomauttelulla painosta saattaa olla pidempi aikaista vaikutusta kuin luulis. Sellanen johtaa pahimmassa tapauksessa masennukseen ja syömishäiriöihin. Kukaan ei halua kuulla varsinkaan siltä rakastamaltaan ihmiseltä kommentteja siitä mikä on liian isoa ja mitä pitäis muuttaa!
Ja vinkkinä; älkää koskaan vetäkö sitä riitaan mukaan. Itselläni soi vielä kahden vuoden takaa välillä päässä ilkeät sanat omasta ulkonäöstä ja vaikka ne oli kuulemma vaan suuttumuksissaan keksittyjä juttuja niin sitä miettii että pitääköhän se mua oikeesti sellasena kun se sillon sano! - hmm9988
pyylevälyyli kirjoitti:
Jos painoa on oikeesti paljon ylimääräistä niin luulis ettei se ketään haittais vaikka siitä puoliso huomauttaiskin hienovaraisesti. Mutta jos ylimääräistä on vaan vähän niin en kyllä menis sanoon että "persees on kyllä nyt vähän leventynyt". Kokemuksesta tiedän että ilkeällä huomauttelulla painosta saattaa olla pidempi aikaista vaikutusta kuin luulis. Sellanen johtaa pahimmassa tapauksessa masennukseen ja syömishäiriöihin. Kukaan ei halua kuulla varsinkaan siltä rakastamaltaan ihmiseltä kommentteja siitä mikä on liian isoa ja mitä pitäis muuttaa!
Ja vinkkinä; älkää koskaan vetäkö sitä riitaan mukaan. Itselläni soi vielä kahden vuoden takaa välillä päässä ilkeät sanat omasta ulkonäöstä ja vaikka ne oli kuulemma vaan suuttumuksissaan keksittyjä juttuja niin sitä miettii että pitääköhän se mua oikeesti sellasena kun se sillon sano!Mulla juuri tämäkin asia ihan toistepäin.
Mä olen todella itsekriittinen ja lasken joka kalorin että pysyn timmissä kunnossa. Ja kroppaani kehutaan paljon ja miehet ihastuukin helpolla. Kuitenkin minun kalorien laskeminen ja itsekriittisyys ajaa sen miehen pois :D mulla hyvä itsetunto ja en kysy miehen mielipiteitä, mutta onko siinä vikaa että tarkkailee painoaan ja mitä suuhunsa laittaa? Kyllä me käytiiinkii joskus syömäs roskaruokaa, mutta silti joku roti.
- Vergilius
Minä olen varmaan outo kun ajattelen näistä asioista jotenkin nurinkurisesti. En jaksanut edes lukea kaikkea valitusta puolisoiden (varsinkin naisten) lihomisesta. Minä valitsin itselleni sen paksuimman ja seksikkäimmän tytön ja minulle varmaan tulisi ongelmia, jos hän saisi päähänsä ruveta laihduttamaan. Olemme molemmat terveitä (itse olen kyllä melko hoikkakin) ja syömme terveellisesti ja olen iloinen, että naiseni syö riittävästi. Muuten olen aina ihmetellyt miksi laihuus ja kauneus/seksikkyys yhdistetään toisiinsa, minusta ainakin muodokas naiseni on seksikkäämpi kuin jotkut laihat rimpulat. Nyt tietysti laihat naiset pillastuvat, kuin suuttuisivat siitä että joku kehtaa kehua "läskiä naista" kun itse ovat näännyttäneet itseään vuosikausia laihtuakseen tai pysyäkseen laihana... Mutta miksi minä en saisi rakastaa naistani hänen itsensä kokoisenaan uhkeana itsenään...
- otti yhteyttä
Tosiaan heila nuoruudesta otti yhteyttä. Oli bongannut minut facebookin kautta ja haluaa nyt aivan välttämättä tavata. Ei ole avioitunut, eikä tehnyt lapsia. Itse olen yh tätä nykyä, joten siitähän tuo innostui.
Mutta mutta...asuimme aikanaan parikymppisinä yhdessä joitakin vuosia. Painoni oli silloin noin 58 kg ja pituuteni on 175cm. Eli hoikka olin. Hänen mielestään ylipainoinen. Hölmöyksissäni uskoin ja pudotin painoa siihen 50kiloon.
Tänä päivänä, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, painan 70kg ja pidän itseäni yhä vielä riittävän hoikkana tämän ikäiseksi.
Hän kuitenkin puhui puhelimessa muutamasti entisestä naispuoleisesta ystävästämme todella ikävään sävyyn...miten pullahtaneita ovat.
En aio tavata kyseistä miestä, koska ärsyynnyn moiseen asenteeseen jo puhelimessa...ja muistan oikein hyvin hänen tyylinsä nuorena. Tuntuu, että järkeä ja suvaitsevaisuutta ei ole iän mukana tullut. Asiat pitäisi jo yli nelikymppisenä osata asettaa tärkeysjärjestykseen. Ainakin hoksata pitää suunsa kiinni. - Huomauttaja1
otti yhteyttä kirjoitti:
Tosiaan heila nuoruudesta otti yhteyttä. Oli bongannut minut facebookin kautta ja haluaa nyt aivan välttämättä tavata. Ei ole avioitunut, eikä tehnyt lapsia. Itse olen yh tätä nykyä, joten siitähän tuo innostui.
Mutta mutta...asuimme aikanaan parikymppisinä yhdessä joitakin vuosia. Painoni oli silloin noin 58 kg ja pituuteni on 175cm. Eli hoikka olin. Hänen mielestään ylipainoinen. Hölmöyksissäni uskoin ja pudotin painoa siihen 50kiloon.
Tänä päivänä, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, painan 70kg ja pidän itseäni yhä vielä riittävän hoikkana tämän ikäiseksi.
Hän kuitenkin puhui puhelimessa muutamasti entisestä naispuoleisesta ystävästämme todella ikävään sävyyn...miten pullahtaneita ovat.
En aio tavata kyseistä miestä, koska ärsyynnyn moiseen asenteeseen jo puhelimessa...ja muistan oikein hyvin hänen tyylinsä nuorena. Tuntuu, että järkeä ja suvaitsevaisuutta ei ole iän mukana tullut. Asiat pitäisi jo yli nelikymppisenä osata asettaa tärkeysjärjestykseen. Ainakin hoksata pitää suunsa kiinni.Yksinhuoltajan ei kyllä kannattaisi olla noin ronkeli.........
- Eräs lukija
otti yhteyttä kirjoitti:
Tosiaan heila nuoruudesta otti yhteyttä. Oli bongannut minut facebookin kautta ja haluaa nyt aivan välttämättä tavata. Ei ole avioitunut, eikä tehnyt lapsia. Itse olen yh tätä nykyä, joten siitähän tuo innostui.
Mutta mutta...asuimme aikanaan parikymppisinä yhdessä joitakin vuosia. Painoni oli silloin noin 58 kg ja pituuteni on 175cm. Eli hoikka olin. Hänen mielestään ylipainoinen. Hölmöyksissäni uskoin ja pudotin painoa siihen 50kiloon.
Tänä päivänä, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, painan 70kg ja pidän itseäni yhä vielä riittävän hoikkana tämän ikäiseksi.
Hän kuitenkin puhui puhelimessa muutamasti entisestä naispuoleisesta ystävästämme todella ikävään sävyyn...miten pullahtaneita ovat.
En aio tavata kyseistä miestä, koska ärsyynnyn moiseen asenteeseen jo puhelimessa...ja muistan oikein hyvin hänen tyylinsä nuorena. Tuntuu, että järkeä ja suvaitsevaisuutta ei ole iän mukana tullut. Asiat pitäisi jo yli nelikymppisenä osata asettaa tärkeysjärjestykseen. Ainakin hoksata pitää suunsa kiinni.Olit tuolloin nuorena alipainon rajalla, nytkin normaalipainoinen oli ikäsi mikä hyvänsä. Unohda tyyppi, sivistyneitäkin miehiä on.
- Katariina-69
Miehen lihominen on paljon pienempi paha, koska miehelle tulee samalla lihasta, joten läskiä on vain pienempi osa. Sitä paitsi naiset ovat luonnostaankin suureksi osaksi läskiä, joten lisä on pahasta.
Miehestä luokkaa 80% on vettä, mistä valtaosa lihasta, naisesta vain 60 %, josta vain pieni osa lihasta. Rasvaa on jo hoikkanakin siis naisilla melkoisesti, lisä ei hyvä todellakaan!
Lisäksi naisten läski on semmoista iljettävää ryynipussimaista. Ne itse kutsuvat sitä selluliitiksi, mikä on aivan pieleen (selluliitti on vakava tulehdustila, ei kuppuraista läskiä, ja sitä siis on vain tosi harvoilla, kun kuppuraista läskiä on kaikilla naisilla, jotka ovat joko liian lihavia tai liian vanhoja.)- Eräs lukija
Et ole tullut ajatelleeksi että siihen miksi naisten kehoista suurempi osa on rasvaa on syynsä? No etpä tietenkään. :-) Että ihan "läskiä". Seurustele toki miesten kanssa, ei homoseksuaalisuudessa ole tänä päivänä mitään erikoista.
- Vinkkaaja69
Eräs lukija kirjoitti:
Et ole tullut ajatelleeksi että siihen miksi naisten kehoista suurempi osa on rasvaa on syynsä? No etpä tietenkään. :-) Että ihan "läskiä". Seurustele toki miesten kanssa, ei homoseksuaalisuudessa ole tänä päivänä mitään erikoista.
Läskiähän se on, mitä muuta muka? Ja suomalaisnaisilla sitä on melkoisesti, kun vertaa vaikkapa eestiläisiin, venäläisiin tai ruotsalaisiinkin.
Persjalkaisilla suomalaisnaisilla se sitä paitsi näyttää vielä kauheammalta. Kun tuo suomalaisnaisen vartalo ei muutenkaan ole siitä eroottisimmasta päästä malliltaan, vaan tarkoitettu enemmänkin soveltuvaksi suon kuokkimiseen ja vastaaviin hommiin - ainakin päätellen mallista.
- aviopuoliso
Niin itselle kun puolisollekin.
Tekisi mieleni sanoa vähän "rumaasesti", että kyllähän siinä sitten riittää sarkaa
jos ottaa roolikseen tarkkailla toista milloin mistäkin, (jota hän itse ei muka näe). Kyllähän ihminen itse peilistä näkee, mikä on bodyn tilanne! Painonhallintakin on helpompaa jos on rakastava ihminen rinnalla. 37 yhteisen vuoden kokemuksesta tiedän, että armo ja laupeus toista kohtaan, ja rauha sen tuloksena ovat aviosuhteessa kallista tavaraa, niitä pitäisi tavoitella. Jos nämä perusasiat ovat kunnossa, niin silloin kaikista asioista voidaan keskustella rakkaudella. - tepsis
Nostetaanpa vanha juttu ylös. Oma nainen lihonut viimeisen parin vuoden aikana ihan käsittämättömästi. Nykyisellään taitaa olla noin 15-20kg ylimääräistä sopusuhtaiseen. Itsekin on tullut se 10kg ylimääräistä. Juttu onkin nyt ettei nainen suostu tunnustamaan tätä ja välttelee. Yritän vihjailla välillä ettei todellakaan meidän tarvitsisi syödä näin paljoa. Hän syö todellakin ihan järkyttäviä määriä ruokaa vaikka pituutta on vain himpun yli 160cm! Jopa enemmän kuin minä ja olen sentään melkein 190cm.
Kuntoilua olen yrittänyt harrastaa mutta naisen nälviminen estää sen. Aina tulee tylytystä, että mitä ihmettä nyt pelleilen. Käynkin tällä hetkellä salaa salilla.. Kovasti rouva kuitenkin muistelee kuinka joskus silloin vuosia sitten rullaluisteli ja käveli pitkiä lenkkejä.
Onko täällä (naisilla) ratkaisuja? Alkanut henk.koht. ällöttämään kaikki läski ja rasvainen ruoka. Rouvakin alkaa ällöttämään. Ei se läski vaan asenne touhuun. Meinaan ettei ole tervettä painaa noin paljoa. - ei saa
huomauttaa ainakaan kovin jyrkkäsanaisesti. Minä olen nuoruuteni mitoissa, mutta ennen niin salskea ja urheilullinen mieheni on lihonut ja näyttää välillä vähän turhankin muhkuraiselta. Ei iso mies mikään läski ole, mutta ei niin kauhean seksikäskään kiloineen. Itse hän tietää kyllä lihoneensa, ja on asettanut itselleen rajat, minkä puitteissa painon pitää liikkua. Mutta hän ei tajua olevansa niin lihava kuin on, ja alarajakin on minun mielestäni liian korkealla. Juuri vastikään huomasin, että hänen kävelyssään alkaa olla aavistus lihavien ihmisten lyllerryksestä.
En suoranaisesti sano hänelle lihomisesta, mutta kun hän itse ottaa sen puheeksi, en vähättele sitä, saatan esim. todeta, että no onhan se totta, että vähän on tullut lisää ja voi olla hyvä vähän varoa, ettei paino koko ajan vain nouse. Toivoisin hänen laihtuvan, mutta vielä enemmän toivon, että hän kokisi minun rakastavan itseään sellaisena kuin on.
Huomaan, että häntä innostaa painonhallintaan se, kun itse lisään liikuntaa tai herkutteluloman tms. jälkeen alan pudottaa saamiani lisäkiloja. Lisäksi houkuttelen häntä joskus kanssani lenkille tms., tosin sitä en tietoisesti tee hänen laihduttamisekseen, vaan koska se on kivaa. Itse en olisi sellaisen miehen kanssa, joka huomauttelisi vartalostani, joten miehellenikään en aio sitä tehdä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle784119Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa
Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt2023342Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖473026Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle812722Olisitko mies valmis?
Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me3812445- 1812092
- 381623
- 781615
vieläkin sanoa voin...
💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos231418Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.391402