kuvasteleva Einar Englundin sinfonia n:o 2 lisänimeltään mustarastas haastaa neoklassisella prokofjevilta, stravinskyltä ja shostakovitsilta perittyä muotokieltä persoonallisena synteesinä soveltamalla komeasti orkestraalisella mässäilyllään ja motoris-dynaamisella eteenpäin rientävällä rytmisellä draivillaan sibeliuksen pohjolan kylmäää auringon paistetta ja sen karuja erämaita tulvivien sinfonioiden statuksen ja tasavertaisemman madetojan sinfonian, sen hitaan osan mustarastaan liverryksine luonnon ja sodan tuhon vastakohtaisuuden kauheana vertauskuvana, ja jota pidetään yöeisesti 1900-luvun sinfonisena mestariteoksena.
4. nostalginen vuodelta 1976 sai heikinheimon kiittelemään uutta syvyyttä englundin sävelkielessä sen läpikuultavissa kamarimusiikillisissa kokkkosmaisiossa harmonioissaan ja tekstuurissaan nuoruuden myrskyisän levottomuuden vaihtuessa seesteisiin resignaation tunnelmiin joka keinovaroiltaan ei ole lainkaan niin tuhlaileva kuin 1 ja 2.
4. nostalginen vuodelta 1976 sai heikinheimon kiittelemään uutta syvyyttä englundin sävelkielessä sen läpikuultavissa kamarimusiikillisissa kokkkosmaisiossa harmonioissaan ja tekstuurissaan nuoruuden myrskyisän levottomuuden vaihtuessa seesteisiin resignaation tunnelmiin joka keinovaroiltaan ei ole lainkaan niin tuhlaileva kuin 1 ja 2.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=zgpt3_gLtcI