Keitin satsin munia 'molekyylikemiaan' perustuvan ohjeen mukaan. Maku ok., mutta se rakenne. Ei näitä kyllä voi perinteisen keitetyn munan kaltaisesti käyttää. Keltuainen on kova ja valkuainen pehmeä - siis päinvastoin kuin 'normaalissa' keitetyssä munassa. Ei näistä saa siivuja leivän päälle taikka munavoita tehtyä.
Idea on, että munan lämpötila nousee 68 asteeseen lävitse - ei yli eikä ali.
Onko joku muu kokeillut tätä?
Idea on, että munan lämpötila nousee 68 asteeseen lävitse - ei yli eikä ali.
Onko joku muu kokeillut tätä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kerrohan tarkemmin, miten keitit - kiinnostaa.
Näin Anu Hopian haastattelun TV:ssä, missä hän kertoi kirjastaan 'Kemiaa keittiössä'. Itse kirjaa minulla ei ole - vielä.
Kemistinä päätin itse kokeilla.
Munia ei kuulema saisi kuumentaa yli 68 asteisiksi. 68 asteessa munia taas toisaalta voi pitää vaikka puoli tuntia ilman, että homma menee piloille.
Toimein näin.
Laitoin kattilaan 8 keskikokoista huoneenlämpöitä munaa. Ja lämmitin toisessa astiassa n. 1,5 litraa vettä 68 asteiseksi. Kaadoin kuuman veden munien päälle ja samalla aloin lämmittää kattilaa 'ykkösellä'. Seurasin veden lämpötilaa tarkasti lämpömittarilla. Alkuun lämpötila laski viisi astetta. Ja nousi sitten 68-70 asteiseksi. Pidin munat tuossa lämpötilassa 20 minuuttia ja jätin sitten jäähtymään keitin veteen.
Kuorein huoneenlämpöön jäähtyneen munan ja todella sisus on ihan kova - kuin jossain 10-12 minuutin munassa, mutta valkuainen 'vaahdon' pehmeä. Nyt loput munat on jääkaapissa jäähtymässä. Saas kattoa miltä ne kylminä vaikuttaa.
Tätä pitää kokeilla kyllä toistekin.