Olemme olleet yhdessä viisi-vuotta, joista olemme asuneet yhdessä kolme-vuotta.
Mieheni on jäänyt kiinni melkein pettämisestä, sänkyyn asti he eivät ehtineet. Tuosta on jo melkein kaksi-vuotta. Seksi elämämme latistui puolivuotta sitten. Itselläni on haluja vaikka muille jakaa, mutta mieheni torjui useimmat yritykseni saada rakastella häntä. Lopulta olen lopettanut yrittää, itsetunto on romahtanut ja tunnen oloni mitättömäksi. Niin paljon voi tällainenkin asia romuttaa pientä ihmistä.
Kuulostaa ehkä tyhmältä ja naurettavalta, mutta mieheni hoitaa itsensä useammin kuin meillä on seksielämää. Minussa ei ole mitään vikaa.yritän purkaa itseäni, jotta en patoisi kaikkea tätä sisääni. Onko se mieheltä kyllästymistä? En tiedä, mutta en jaksa enään olla yksin joka yrittää. Kaikista vaikeinta on päästä irti ihmisestä jota rakastan niin paljon, ei voi edes sanoilla kuvailla kuinka rakas tämä ihminen minulle on. Haluaisin vain etsiä itselleni asunnon ja jättää vaan kirjeen jälkeen. Tiedän, että mieheni saisi pääni käännettyä, jos sanoisin hänelle kasvotusten että nyt minä lähden. Suhde kukoistaisi taas vaan hetken, mutta sitten alkaisi sama noidankehä. Miten muut ovat päässeet jaloilleen, onko teidän pitänyt vain kerätä vihaa sisälle, jottei ero sattuisi niin paljon..? Miten te olette selvinneet?
Mieheni on jäänyt kiinni melkein pettämisestä, sänkyyn asti he eivät ehtineet. Tuosta on jo melkein kaksi-vuotta. Seksi elämämme latistui puolivuotta sitten. Itselläni on haluja vaikka muille jakaa, mutta mieheni torjui useimmat yritykseni saada rakastella häntä. Lopulta olen lopettanut yrittää, itsetunto on romahtanut ja tunnen oloni mitättömäksi. Niin paljon voi tällainenkin asia romuttaa pientä ihmistä.
Kuulostaa ehkä tyhmältä ja naurettavalta, mutta mieheni hoitaa itsensä useammin kuin meillä on seksielämää. Minussa ei ole mitään vikaa.yritän purkaa itseäni, jotta en patoisi kaikkea tätä sisääni. Onko se mieheltä kyllästymistä? En tiedä, mutta en jaksa enään olla yksin joka yrittää. Kaikista vaikeinta on päästä irti ihmisestä jota rakastan niin paljon, ei voi edes sanoilla kuvailla kuinka rakas tämä ihminen minulle on. Haluaisin vain etsiä itselleni asunnon ja jättää vaan kirjeen jälkeen. Tiedän, että mieheni saisi pääni käännettyä, jos sanoisin hänelle kasvotusten että nyt minä lähden. Suhde kukoistaisi taas vaan hetken, mutta sitten alkaisi sama noidankehä. Miten muut ovat päässeet jaloilleen, onko teidän pitänyt vain kerätä vihaa sisälle, jottei ero sattuisi niin paljon..? Miten te olette selvinneet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
vastaavanlaisilla kokemuksilla? Etnä jos juttelisit sen miehes kanssa asiasta, onko vika jalkojen välissä vai jossain muualla. Anna hälle suunvuoro kun se hänestä on kiinni.
olen kysynyt häneltä, itkenyt, huutanut.. Olen kysynyt asiallisesti kuitenkin ihan alkujaan, mutta lopulta olen ollut niin hermoraunio että itkua olen vääntänyt. Enään en jaksa. Syykseen silloin sanoi, että työstressi, seuraavaksi olen väsynyt, nykyään vastaus on ei tee mieli/ei haluta. Olen ihan oikeasti yrittänyt panostaa, pukeutumalla ja keksimällä erillaisia virikkeitä.. Auttaa nekin hetken, mutta pian taas "makuuhuoneessa" on kylmää..
Vastaavanlaisilla kokemuksilla sitä, että onko joku pariskunta päässyt tällaisen asian yli, vai onko suhde kuitenkin kariutunut. Tai ylipäätänsä, miten "sydän" kestää eron..
Itsellä on melkein samanlainen tilanne. Ollaan seurusteltu viisi vuotta ja asuttu yhdessä noin kolme. Kihloissa ollaan oltu reilu vuosi. Viimeisen vuoden aikana olen useaan otteeseen miettinyt suhteen tulevaisuutta ja sitä onko hän minulle se oikea, kun osa tarpeista jää tyydyttämättä. Hän on kiltti, fiksu, kunnianhimoinen ja välittää minusta todella paljon. Pettämistä en ole kertaakaan epäillyt, enkä usko että tarvitseekaan. Makuuhuonessa on kuitenkin toiminta hiipunut seurustelun alkuajoista (normaaliahan tämä tietty on, kai), mutta nykyään hyvä jos seksiä saa edes kerran kuussa. Minussakaan ei ole mitään vikaa ainakaan siinä mielessä, että pidän itseni hyvässä kunnossa ja näen vaivaa myös ulkonäköni eteen. Olen tehnyt monesti aloitteen ja saanut pakit, milloin syynä on ollut työstressi, väsymys tai miehen tyytymättömyys omaan kehoonsa. No tämä toistuva pakkien saaminen on tietysti ajanut myös siihen, että vastaavasti omat halut miestä kohtaan ovat viilenneet huimasti. En enää koe häntä seksikkäänä ja haluttavana, enkä oikeastaan haluakaan enää seksiä hänen kanssaan. Jokin meidän välillä ollut yhteinen kipinä on hiipunut ja sen myötä myös haluni häntä kohtaa ovat viilenneet. Seksiä kyllä haluan edelleen. En tiedä onko tästä mahdollista pääse ylitse. Itse mietin tällä hetkellä erittäin vakavissani eroa. Kyllähän parisuhteessa pitää seksiä olla ja haluan tuntea itseni haluttavaksi, mutta mielestäni on myös oikein että mieheni saisi kokea itsensä haluttavaksi. Tällä hetkellä en halua häntä ja luulen, että päätökseni alkaa olla aika valmis. Tuntuu vain niin pahalta päättää pitkään kestänyt suhde, jossa on kuitenkin ollut paljon hyviä hetkiä. En kuitenkaan ole valmis elämään seksittömässä liitossa. Mites sinun tilanteesi on edennyt?
Hei en tiedä miten teidän asiat ovat edenneet mutta itse oltuani vähän lyhyemmissä suhteissa kun tunteet ovat hiipuneet joka on ns normaalia, olen puhunt heidän kanssa tulevaisuudesta ja onko sitä enään yhdessä. yleensä olemme päässeet yhteis päätökseen asioista ja sitä ei ole ollut enään. Yleensä nainen on se osapuoli joka ajattelee enemmän tulevaisuutta ja asioita mutta kyllä ne miehetkin ajattelee samanlaisia asioita. Mihet ei vaan halua tuoda yleensä tälläisiä asioita julki.. Mutta suosittelen puhumaan tulevaisuudesta avoimesti ja miettimiään omassa sisimmässään että jos suhde ei tunnu enään oikealta niin miksi siihen pitäisi jäädä.. Kysymys jota viimeksi mietin oli se että miks minun pitäisi olla tämän miehen kanssa? Itse en ainakaan halua herätä joku päivä aviomiehen rinnalta ja parin lapsen kanssa samassa talossa ja miettiä siinä vaiheessa halusinko tätä todella.. Pitkän suhteen jälkeen on vaikeaa päästä jaloilleen takaisin mutta sekin onnistuu kyllä.. Mutta minä uskon siihen että joku vielä viä jalat alta joka aamu ja päivä.. Tämän haluan kokea elämässäni ja vaikka minun pitäisi pussata montaa prinssiä niin ihan sama..