– Olkiluodossa on kaikki tarvittava järkevänhintaisen ja tasaisen perusvoiman tuottamiseen, ydinvoiman rakentamiseen, käyttöön, kunnossapitoon ja ydinjätehuoltoon, TVO:n varatoimitusjohtaja Rauno Mokka luettelee.
– Meillä on hyvät jäähdytysvesiolosuhteet, tiet, laivaväylä, verkkoyhteydet, korjaamot, varastot, kaasuturpiinilaitos, sähkö-, vesi- ja jätevesiverkostot, majoituskylä ja Vierailukeskus. Valmiina ovat myös ydinjätehuollon järjestelyt sekä turvallisuusjärjestelyt, joihin liittyy paljon elementtejä vankoista aidoista toimivaan viranomaisyhteistyöhön, Mokka jatkaa luetteloa.
Mokka korostaa neljän vuosikymmenen aikana kertyneen osaamisen ja kokemuksen merkitystä: – Kaikkein tärkeintä meille on vuosikymmenet osaamista ja kokemusta hankkinut seitsensatainen henkilöstö. Tällä porukalla meistä on tullut ydinvoimayhtiö maailman huipulta.
Hyvä maasto ja viisas kaava
TVO:n tullessa Olkiluodon saarelle alue oli Metsähallituksen omistuksessa olevaa metsää. – Alueeseen tutustuttiin suksilla ja tarpomalla rantoja. Kun saari oli osoittautunut sopivaksi ydinvoiman tuotantoon – täällä on vankka kallioperä ja hyvät vesiolosuhteet – hankimme alueen omistukseemme maanvaihdolla Metsähallitukselta ja ryhdyimme kehitystyöhön, Rauno Mokka kertoo.
Hyvät toimintaedellytykset ovat paljolti perua viisaasti ja kauaskatseisesti laaditusta kaavasta. Alueella on valmis kaava, joka on alusta alkaen sallinut useammankin laitosyksikön rakentamisen tänne.
Tuhat sänkyä sijattuina
– OL1- ja OL2-laitosyksiköiden rakentamisaikana työmaata palveli majoituskylän palvelukeskus. Siellä oli esimerkiksi valintamyymälä, pankki, posti ja vapaa-ajantilat sekä myös tilat Eurajoen kunnan ja seurakunnan palveluille. Meno oli joskus vapaa-aikana paljon värikkäämpää kuin nykyisin. Nyt kun laitosyksiköt ovat tuotannossa, joudumme turvallisuussyistä rajoittamaan laitosalueella liikkumista ja palveluita, varatoimitusjohtaja Mokka kertoo.
Rakennustyöntekijöiden lisäksi majoituskylä on tärkeä myös käynnissä oleville laitosyksiköille. Sinne voidaan nykyisin majoittaa noin tuhat henkeä, ja tarvittaessa majoituskapasiteettia voidaan nostaa vielä 500 yöpyjälle. Vuosihuoltojen aikaan kylään majoitetaan suuri osa alueelle tulevasta väestä. – Hyvät tilat auttavat meitä saamaan tänne parhaat tekijät. Heidän avullaan olemme saaneet tiivistettyä vuosihuoltoihin käytetyn ajan lyhyemmäksi, ja laitosyksiköt tuottamaan enemmän sähköä.
– Kiinnitämme paljon huomiota myös säteilysuojeluun laitosyksiköillä. Meille tuleva tilapäinenkin henkilöstö tietää, että heistä huolehditaan, ehkä sekin helpottaa väen saamista tänne Olkiluotoon, Rauno Mokka painottaa.
Jätehuolto kunnossa
– Tärkeimpiin täällä oleviin rakennelmiin kuuluvat jätteiden varastointitilat. Meillä on käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto sekä matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustila eli VLJ-luola. Sinne päätyvät esimerkiksi suojatyövaatteet ja koneiden ja laitteiden osat sekä prosessivesien puhdistusmassat, joissa on radioaktiivisuutta.
Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastossa eli KPA-varastossa polttoaine jäähtyy vesialtaissa vähintään 40 vuotta reaktorista poistamisen jälkeen. Vesiallas toimii samalla tehokkaana säteilysuojana. – Tytäryhtiömme Posiva on suunnittelemassa ja tutkimassa, kuinka Olkiluotoon voidaan toteuttaa käytetyn polttoaineen loppusijoitustila. Posivan tavoitteena on aloittaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa vuonna 2020, Mokka painottaa.
Oma vesilaitos varmistaa tuotantoa
Ydinvoimalaitoksen tuotannossa vedellä on monta tärkeää tehtävää, ja siksi Olkiluodossa on oma vesilaitos, joka hyvinkin vastaa pienen kaupungin vesilaitosta. Hyvät vesiolosuhteet varmistavat osaltaan häiriötöntä tuotantoa.
– Vedenottamo, varastoaltaat, puhdistuslaitokset, laboratoriot – vesilaitoksemme käsittelee vettä vuodessa noin 320 000 kuutiota. Olemme onnistuneet kehittymään myös vedenkäytössä, sillä käsittelemämme veden määrä on pysynyt 1970-luvulta asti samana ja se riittää myös OL3-yksikön valmistuttua, Mokka selittää.
Jäähdytysveden hyötykäyttöä tutkitaan
Olkiluodon saaren pohjoisrannalla on rakennusaikojen laitekuljetuksia varten rakennettu, yleisessä käytössä oleva toimiva satama. Satamaan johtaa kuuden metrin syvyinen, Merenkulkuhallituksen ylläpitämä laivaväylä. Rauno Mokka toivoo sataman aktiivisen toiminnan jatkuvan vielä rakennushankkeiden jälkeenkin. Satama-alueella toimii myös OL3-laitosyksikön rakentamista palveleva konepaja.
Olkiluodossa tutkitaan aktiivisesti myös mahdollisuuksia hyödyntää jäähdytysveden lämpöä. Tutkimushankkeiden seurauksena alueella kasvatetaan siikaa, sampea, rapuja, kultalohta, kallan kukkia, maissia ja viinirypäleitä.
– Meillä on hyvät jäähdytysvesiolosuhteet, tiet, laivaväylä, verkkoyhteydet, korjaamot, varastot, kaasuturpiinilaitos, sähkö-, vesi- ja jätevesiverkostot, majoituskylä ja Vierailukeskus. Valmiina ovat myös ydinjätehuollon järjestelyt sekä turvallisuusjärjestelyt, joihin liittyy paljon elementtejä vankoista aidoista toimivaan viranomaisyhteistyöhön, Mokka jatkaa luetteloa.
Mokka korostaa neljän vuosikymmenen aikana kertyneen osaamisen ja kokemuksen merkitystä: – Kaikkein tärkeintä meille on vuosikymmenet osaamista ja kokemusta hankkinut seitsensatainen henkilöstö. Tällä porukalla meistä on tullut ydinvoimayhtiö maailman huipulta.
Hyvä maasto ja viisas kaava
TVO:n tullessa Olkiluodon saarelle alue oli Metsähallituksen omistuksessa olevaa metsää. – Alueeseen tutustuttiin suksilla ja tarpomalla rantoja. Kun saari oli osoittautunut sopivaksi ydinvoiman tuotantoon – täällä on vankka kallioperä ja hyvät vesiolosuhteet – hankimme alueen omistukseemme maanvaihdolla Metsähallitukselta ja ryhdyimme kehitystyöhön, Rauno Mokka kertoo.
Hyvät toimintaedellytykset ovat paljolti perua viisaasti ja kauaskatseisesti laaditusta kaavasta. Alueella on valmis kaava, joka on alusta alkaen sallinut useammankin laitosyksikön rakentamisen tänne.
Tuhat sänkyä sijattuina
– OL1- ja OL2-laitosyksiköiden rakentamisaikana työmaata palveli majoituskylän palvelukeskus. Siellä oli esimerkiksi valintamyymälä, pankki, posti ja vapaa-ajantilat sekä myös tilat Eurajoen kunnan ja seurakunnan palveluille. Meno oli joskus vapaa-aikana paljon värikkäämpää kuin nykyisin. Nyt kun laitosyksiköt ovat tuotannossa, joudumme turvallisuussyistä rajoittamaan laitosalueella liikkumista ja palveluita, varatoimitusjohtaja Mokka kertoo.
Rakennustyöntekijöiden lisäksi majoituskylä on tärkeä myös käynnissä oleville laitosyksiköille. Sinne voidaan nykyisin majoittaa noin tuhat henkeä, ja tarvittaessa majoituskapasiteettia voidaan nostaa vielä 500 yöpyjälle. Vuosihuoltojen aikaan kylään majoitetaan suuri osa alueelle tulevasta väestä. – Hyvät tilat auttavat meitä saamaan tänne parhaat tekijät. Heidän avullaan olemme saaneet tiivistettyä vuosihuoltoihin käytetyn ajan lyhyemmäksi, ja laitosyksiköt tuottamaan enemmän sähköä.
– Kiinnitämme paljon huomiota myös säteilysuojeluun laitosyksiköillä. Meille tuleva tilapäinenkin henkilöstö tietää, että heistä huolehditaan, ehkä sekin helpottaa väen saamista tänne Olkiluotoon, Rauno Mokka painottaa.
Jätehuolto kunnossa
– Tärkeimpiin täällä oleviin rakennelmiin kuuluvat jätteiden varastointitilat. Meillä on käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto sekä matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustila eli VLJ-luola. Sinne päätyvät esimerkiksi suojatyövaatteet ja koneiden ja laitteiden osat sekä prosessivesien puhdistusmassat, joissa on radioaktiivisuutta.
Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastossa eli KPA-varastossa polttoaine jäähtyy vesialtaissa vähintään 40 vuotta reaktorista poistamisen jälkeen. Vesiallas toimii samalla tehokkaana säteilysuojana. – Tytäryhtiömme Posiva on suunnittelemassa ja tutkimassa, kuinka Olkiluotoon voidaan toteuttaa käytetyn polttoaineen loppusijoitustila. Posivan tavoitteena on aloittaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa vuonna 2020, Mokka painottaa.
Oma vesilaitos varmistaa tuotantoa
Ydinvoimalaitoksen tuotannossa vedellä on monta tärkeää tehtävää, ja siksi Olkiluodossa on oma vesilaitos, joka hyvinkin vastaa pienen kaupungin vesilaitosta. Hyvät vesiolosuhteet varmistavat osaltaan häiriötöntä tuotantoa.
– Vedenottamo, varastoaltaat, puhdistuslaitokset, laboratoriot – vesilaitoksemme käsittelee vettä vuodessa noin 320 000 kuutiota. Olemme onnistuneet kehittymään myös vedenkäytössä, sillä käsittelemämme veden määrä on pysynyt 1970-luvulta asti samana ja se riittää myös OL3-yksikön valmistuttua, Mokka selittää.
Jäähdytysveden hyötykäyttöä tutkitaan
Olkiluodon saaren pohjoisrannalla on rakennusaikojen laitekuljetuksia varten rakennettu, yleisessä käytössä oleva toimiva satama. Satamaan johtaa kuuden metrin syvyinen, Merenkulkuhallituksen ylläpitämä laivaväylä. Rauno Mokka toivoo sataman aktiivisen toiminnan jatkuvan vielä rakennushankkeiden jälkeenkin. Satama-alueella toimii myös OL3-laitosyksikön rakentamista palveleva konepaja.
Olkiluodossa tutkitaan aktiivisesti myös mahdollisuuksia hyödyntää jäähdytysveden lämpöä. Tutkimushankkeiden seurauksena alueella kasvatetaan siikaa, sampea, rapuja, kultalohta, kallan kukkia, maissia ja viinirypäleitä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
lähesilimaasta