Ensimmäisten laitosyksiköiden tavoitteena oli tuottaa edullista ja varmaa energiaa suomalaisyritysten kilpailukyvyn takeeksi. Myöhemmin tärkeäksi tavoitteeksi on tullut sähköntuotanto ilman haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. TVO on aina kuunnellut omistajiansa ja yhteiskuntaa, ja ydinvoima on ollut vastaus muuttuneisiin olosuhteisiin.
TVO syntyi kasvavaan sähkön tarpeeseen. Suomalainen raskas teollisuus rakensi toisen maailmansodan jälkeen energian perusinfrastruktuuria. Kun vesivoima tuli hyödynnetyksi, mielenkiinto siirtyi lämpövoimaan. Ensin teollisuuspaikkakunnille rakennettiin tuotannon yhteyteen yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, myöhemmin myös erillistä sähköntuotantoa. Seuraavassa vaiheessa ydinvoimaa tarvittiin voimakkaasti kasvavaan sähkön tarpeeseen. Tämä johti 40 vuotta sitten TVO:n perustamiseen tammikuussa 1969.
Ennustettavaa ja riippumatonta sähköntuotantoa
TVO on ollut varsinainen menestystarina, success story, mitataanpa menestystä lähes millä mittareilla tahansa.
Ydinvoiman rakentamisessa on aina ollut taustalla pitkän aikavälin visio. Tärkeimpiä argumentteja ydinvoiman puolesta ovat olleet hinnan ennustettavuus ja riippumattomuus kansainvälisistä raaka-aineiden hintavaihteluista.
Ympäristönäkökohdat ydinvoiman puolesta
– Ydinvoima nähtiin 1960- ja 70 luvulla keinona pitää huolta teollisuuden kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Ympäristöasiat eivät olleet silloin vielä agendalla. Vähitellen niistä nousivat esille ensin tuotannon hiukkaspäästöt, rikkipäästöt ja sitten typpipäästöt. Hiilidioksidikeskustelu käynnistyi vasta selvästi myöhemmin, eikä ydinvoimaa vielä 1980-luvulla nähty ilmastonmuutostyökaluna, aiempi toimitusjohtaja Pertti Simola selittää.
– Olen niin vihreä ajatuksiltani, että minusta meillä ei ole yksinkertaisesti varaa olla ilman kasvihuonekaasutonta ydinvoimaa. Ympäristöargumenteilla ajatellen ydinvoima on ehdoton valinta, nykyinen toimitusjohtaja Jarmo Tanhua toteaa puolestaan.
Toimintaympäristö ja omistus kehittyneet yhdessä
Vuosien varrella on kehittynyt myös TVO:n omistusrakenne, ja nyt yhtiöllä on kuusi omistajaa. Omistajien kautta sähkö jakautuu koko yhteiskunnan käyttöön noin 60 teollisuus- ja energiayhtiön kautta. Alussa omistusrakenne oli hajanaisempi, mutta mukana olivat lähes kaikki merkittävät energiaa käyttävät teollisuusyritykset.
TVO on mukautunut todella hyvin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja erityisesti omistajakentässä tapahtuneisiin toimialajärjestelyihin. Järjestelyt ovat aina sujuneet hyvässä hengessä, ja omistuksellista kehitystyötä on tehty toimintaympäristön muutosten mukana, Pertti Simola toteaa tyytyväisenä.
– Erityisesti metsäteollisuus on kokenut suuria rakennejärjestelyjä 1980-luvulta alkaen. Osin näiden seurauksena syntyi myös vahva Pohjolan Voima, josta tuli TVO:n enemmistöomistaja. Omistus on ryhmitelty uudella tavalla Pohjolan Voiman kautta, mikä vähensi TVO:n omistajien lukumäärää, Simola selittää.
Resurssiyhteistyöstä etuja kaikille
TVO:n omistuksen perustana oleva ns. Mankala-malli saa Tanhualta kiitosta, se kun on mahdollistanut ainutlaatuisella tavalla sähköntuotannossa tarvittavan energia- ja teollisuusyritysten yhteistyön. Edut ovat koituneet kaikkien suomalaisten hyväksi. Ei ihme, että Mankala-malli kiinnostaa: TVO:ssa käy paljon kansainvälisiä vieraita tutustumassa mallin periaatteisiin ja toimintaan.
– Meillä on ollut epäitsekkäitä visionäärejä kehittämässä tätä mallia. TVO:n kaltaisissa resurssiyhtiöissä kaikki omistajayritykset nauttivat tuotannon skaalaetuja. Suuretkaan energiaa käyttävät teollisuusyritykset eivät yksin pystyisi ydinvoimalaitosyksikön kaltaiseen suurinvestointiin, mutta Mankala-periaatteella toimivassa resurssiyhtiössä se on yhdessä toimien mahdollista. Sähkön hinta on sama kaikille, suurille ja pienille omistajille, jotka kilpailevat perusliiketoiminnassaan lujasti.
Toiminnallisesti hiottu timantti
TVO:n omistajayhtiön Pohjolan Voiman varatoimitusjohtaja Pertti Simola uskoo Olkiluodon saaren olevan arvokkaimpia teollisia tuotantoalueita Suomessa.
– Sisäinen tehokkuus ja kehitys, eli tuotantokustannusten pitäminen sangen alhaisella tasolla, ja toisaalta toimintaympäristössä tapahtuneet sähkön hintaa korottaneet muutokset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Olkiluodosta on tullut omistajilleen varsinainen timantti.
TVO syntyi kasvavaan sähkön tarpeeseen. Suomalainen raskas teollisuus rakensi toisen maailmansodan jälkeen energian perusinfrastruktuuria. Kun vesivoima tuli hyödynnetyksi, mielenkiinto siirtyi lämpövoimaan. Ensin teollisuuspaikkakunnille rakennettiin tuotannon yhteyteen yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, myöhemmin myös erillistä sähköntuotantoa. Seuraavassa vaiheessa ydinvoimaa tarvittiin voimakkaasti kasvavaan sähkön tarpeeseen. Tämä johti 40 vuotta sitten TVO:n perustamiseen tammikuussa 1969.
Ennustettavaa ja riippumatonta sähköntuotantoa
TVO on ollut varsinainen menestystarina, success story, mitataanpa menestystä lähes millä mittareilla tahansa.
Ydinvoiman rakentamisessa on aina ollut taustalla pitkän aikavälin visio. Tärkeimpiä argumentteja ydinvoiman puolesta ovat olleet hinnan ennustettavuus ja riippumattomuus kansainvälisistä raaka-aineiden hintavaihteluista.
Ympäristönäkökohdat ydinvoiman puolesta
– Ydinvoima nähtiin 1960- ja 70 luvulla keinona pitää huolta teollisuuden kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Ympäristöasiat eivät olleet silloin vielä agendalla. Vähitellen niistä nousivat esille ensin tuotannon hiukkaspäästöt, rikkipäästöt ja sitten typpipäästöt. Hiilidioksidikeskustelu käynnistyi vasta selvästi myöhemmin, eikä ydinvoimaa vielä 1980-luvulla nähty ilmastonmuutostyökaluna, aiempi toimitusjohtaja Pertti Simola selittää.
– Olen niin vihreä ajatuksiltani, että minusta meillä ei ole yksinkertaisesti varaa olla ilman kasvihuonekaasutonta ydinvoimaa. Ympäristöargumenteilla ajatellen ydinvoima on ehdoton valinta, nykyinen toimitusjohtaja Jarmo Tanhua toteaa puolestaan.
Toimintaympäristö ja omistus kehittyneet yhdessä
Vuosien varrella on kehittynyt myös TVO:n omistusrakenne, ja nyt yhtiöllä on kuusi omistajaa. Omistajien kautta sähkö jakautuu koko yhteiskunnan käyttöön noin 60 teollisuus- ja energiayhtiön kautta. Alussa omistusrakenne oli hajanaisempi, mutta mukana olivat lähes kaikki merkittävät energiaa käyttävät teollisuusyritykset.
TVO on mukautunut todella hyvin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja erityisesti omistajakentässä tapahtuneisiin toimialajärjestelyihin. Järjestelyt ovat aina sujuneet hyvässä hengessä, ja omistuksellista kehitystyötä on tehty toimintaympäristön muutosten mukana, Pertti Simola toteaa tyytyväisenä.
– Erityisesti metsäteollisuus on kokenut suuria rakennejärjestelyjä 1980-luvulta alkaen. Osin näiden seurauksena syntyi myös vahva Pohjolan Voima, josta tuli TVO:n enemmistöomistaja. Omistus on ryhmitelty uudella tavalla Pohjolan Voiman kautta, mikä vähensi TVO:n omistajien lukumäärää, Simola selittää.
Resurssiyhteistyöstä etuja kaikille
TVO:n omistuksen perustana oleva ns. Mankala-malli saa Tanhualta kiitosta, se kun on mahdollistanut ainutlaatuisella tavalla sähköntuotannossa tarvittavan energia- ja teollisuusyritysten yhteistyön. Edut ovat koituneet kaikkien suomalaisten hyväksi. Ei ihme, että Mankala-malli kiinnostaa: TVO:ssa käy paljon kansainvälisiä vieraita tutustumassa mallin periaatteisiin ja toimintaan.
– Meillä on ollut epäitsekkäitä visionäärejä kehittämässä tätä mallia. TVO:n kaltaisissa resurssiyhtiöissä kaikki omistajayritykset nauttivat tuotannon skaalaetuja. Suuretkaan energiaa käyttävät teollisuusyritykset eivät yksin pystyisi ydinvoimalaitosyksikön kaltaiseen suurinvestointiin, mutta Mankala-periaatteella toimivassa resurssiyhtiössä se on yhdessä toimien mahdollista. Sähkön hinta on sama kaikille, suurille ja pienille omistajille, jotka kilpailevat perusliiketoiminnassaan lujasti.
Toiminnallisesti hiottu timantti
TVO:n omistajayhtiön Pohjolan Voiman varatoimitusjohtaja Pertti Simola uskoo Olkiluodon saaren olevan arvokkaimpia teollisia tuotantoalueita Suomessa.
– Sisäinen tehokkuus ja kehitys, eli tuotantokustannusten pitäminen sangen alhaisella tasolla, ja toisaalta toimintaympäristössä tapahtuneet sähkön hintaa korottaneet muutokset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Olkiluodosta on tullut omistajilleen varsinainen timantti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ydinp