Mitä ÄO kertoo?

(Seuraava teksti on suora lainaus sivulta http://planeta.terra.com.br/educacao/sigmasociety/Sigma_Testes_Suo.html)

Älykkyyden käsite on hyvin vanha ja käsityksemme sen luonteesta on tarkentunut vuosisatojen varrella, mutta vieläkään sille ei ole olemassa täsmällistä määritelmää. Tietämättä tarkasti mitä älykkyys on ei sitä myöskään pystytä luotettavasti mittaamaan testeillä tai muilla tavoin. Uskomme kuitenkin, että käsityksemme ”älykkyydestä” on riittävän tarkka mahdollistamaan henkilön älyllisen kehitysasteen määrittämisen. Viimeisten 95:n vuoden aikana miljoonista testatuista henkilöistä huolellisesti kerätyn tilastollisen tiedon valossa meillä on hyvä syy uskoa, että älykkyystestit antavat tyydyttävän arvion älykkyydestä yli 99%:lla testatuista henkilöistä. Tämä kattaa lähestulkoon koko väestön välillä ÄO 60-140.

Aikaisemmin älykkyyden käsite liitettiin usein hallussa olevan tiedon määrään, mutta vuosien mittaan tämä käsitys vähitellen hälveni. Nykyään ajatellaan, että ongelmanratkaisukyky on enemmän sidoksissa älykkyyteen kuin kulttuuritasoon.

Ensimmäiset tunnetut älykkyystestit ovat peräisin 400-luvulta eKr. Niitä järjestettiin Kiinassa ja niiden tarkoituksena oli jakaa väestö kolmeen ryhmään älykkyystason perusteella. Testeissä mitattiin pääasiassa muistia, kykyä tulkita klassisia tekstejä ja runonkirjoitustaitoa (enemmän tietoa täältä: http://www.eskimo.com/~miyaguch/ - Korkea-ÄO -seurojen historia). Sivistystason arviointiin käytettyjen testien historia ulottuu varmasti tätäkin kauemmaksi.

ÄO-testien syntyyn johtaneet älykkyystestit kehitti Alfred Binet 1900-luvun alkupuolella. Aluksi nämä testit määrittivät vain ”henkistä ikää”. Jälkeenpäin ehdotettiin, että se osamäärä, joka saadaan jakamalla henkinen ikä kronologisella iällä, on suunnilleen vakio. Tämän arvon kertominen sadalla (desimaaliosan poistamiseksi) antaa tulokseksi sen, minkä nykyään tunnemme ÄO:na (älykkyysosamäärä).

-99.9-

Älykkyyttä on monta lajia, matemaattista, taiteellista, sosiaalista, kielellistä ym.
ÄÖ kertoo vain ja ainostaan matemaattista älykkyyttää. Korkean ÄÖ:n omaava ei välttämättä ole edes viisas.
Esim. autististisilla ihmisillä voi olla hyvä ÄÖ, vaikka he eivät oikeasti osaisi edes lukea.

että pelkällä äo:lla ei pitkälle pötkitä..
jos rohkeus yltää "tähtiin" puuttuu ja kunnian himo..on aivan sama oletko "fiksu ja filmaattinen",siis ao:ltasi.

...testata?