Olen soittanut selloa ihan musakoulu/opistotasolla,..nyt on ollut välillä säännöllisestä treenauksesta taukoa. Sanouduin irti kans siitä koska meni ilo soittamisesta. Meinaan, että tuntui liian rankalta. Pidän kuitenkin soittamisesta, mutta.. nyt on se ongelma, että mulla todettii jonkimmoista yliliikkuvuutta käsis, tosin oon sen ennenki huomannu , ja on helpottanu soittamista. mutta myös ongelma, että kädet väsyvät ehkä tämän vuoksi aika nopeasti. sello on aika raskas soitin minulle. Sormiani kutsutaan kuminakkisormiks, mikä kuvaa niitä aika paljon. Mulle tulee näin "musakoulun" ulkopuolellaa kuukausienkin soittotaukoa, jolloin iskee huono omatunto ja ikävä musiikkia kohtaan ja kaivan sen jälleen esille. nyt keksin, että auttasko urheiluteipit heikkojen nivelten kohdalle tukemaan käsiä.. Onko teillä kellään tämmösiä probleemeja ja millasilla treeneillä saatte ittenne jälleen jonkimmoiseen soittokuntoon pitkänkin tauon jälkeen??
Sellotyttö siirtää kysymyksensä tänne
Musiker
2124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen lähes kuusikymppinen sellonsoiton harrastaja ja minulla myös tulee kuukausien taukoja soittamiseen paitsi kerran viikossa orkesteriharjoitukset,mikä ei tietenkään pidä kuntoa yllä. Kun tulee herätys ja soitto alkaa taas maistua aloitan noin puolen tunnin harjoittelulla sisältäen skaaloja ja helppoja ja helpohkoja etydejä. Samoin soitan pitkiä ääniä jotta saan sellon vähitellen soimaan. Vähitellen lisään tehoa ja aikaa kunnes pääsen noin kahteen,kolmeen tuntiin. Jossain vaiheessa aloitan myös Bachin soolosarjat,tietenkin aloitan helpoimmasta päästä. Tämä kuuri kestää 3-4 kuukautta ja sitten taas kyllästyn. Näin olen tehnyt ainakin 20 vuotta ja viime vuosiin saakka on tämä toiminut niin,että subjektiivisesti soittoni tuli paremmaksi. Viime vuodet taso on pysynyt suht samana.
Itsellä oli sellainen tilanne, että muun opiskelupaineen ohella minun olisi pitänyt suorittaa eräs tutkinto, joten kertakaikkiaan vain minun tapauksessani kävi niin, että väsähdin. Siirsin sellon siististi kaapin perälle, mutta jonkun kuukauden se siellä pölyttyi, kun taas sen kaivoin esille. Ensimmäiset näpyttelyt tuntuivat hassuilta sormissa, kuin ne olisivat olleet jäässä, kohmeessa. Sitten parin vuoden opiskelutauon jälkeen jatkoin jälleen avoimella puolella parisen vuotta epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta taas tuli suorituspaineita, jonka jälkeen taas se kyllästyminen tapahtui. Pidän soittamisesta, kun pääsen oikeaan tunnelmaan ja pidän "itselleni soittamisesta", mutta kaikenmoinen esiintyminen on alkanut maistua puulta. Nyt minua pyydetään välillä soittamaan kavereiden kanssa, ja kynnys vain kasvaa..jos ei ole treenannut vähääkään. Mutta.. en tiedä. kai se taito siell sitte on ja huomasin tauon jälkeen, että jopa vähän tulkinta parantunutkin. Ainut on tuo fyysinen treenaaminen, eivät ne asteikot aivan sujukaan niin nokkelasti puhumattakaan mistään "peukaloasteikoista"....