Käsitys ihmisen mahdolisesta sielusta jakaa eri leiriin tiedeuskovat ja Jeesus-uskovat.Joten uudella vuosituhannella meidän on hyvä pysähtyä hiukan miettimään Raamatun ilmaisua elävä sielu.
Raamatussa kerrotaan että ”Herra Jumala loi ihmisen maan tomusta, puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli elävä sielu”1Moos. 2:7
Sana pitää sisällään ajatuksen, että elävä Jumala on sekä maan päällä että sen alla elävien ihmisten Herra. Sielu tarkoittaa ihmistä, joka elää Herralleen kuolemansa jälkeen. Puhutaan siis ihmisestä elävänä sieluna, jonka Kaikkivaltias Jumala on luonut elämään iankaikkisesti.
Joskus ihmiset saavat merkillisiä kokemuksia ruumiista irtautumisesta .Eräs mies kertoi sydämen ohitusleikkauksessa kohonneensa ylös ja katselleensa alhaalla ruumiinsa kimpussa ahertavia lääkäreitä. ”Kestääkö se kauan?”, hän oli tiedustellut toimenpiteen suorittajilta.
Raamatussa Jeesus puhuu myös siitä, että ”...Jumalalle kaikki ihmiset elävät”.Ts ihminen elää Jumalalle kuolemansakin jälkeen kuten patriarkat Aabraham, Iisak ja Jaakob, ks. Luuk. 20:38. Raamatun ilmoituksen mukaan myös jokaisen ihmisen ruumis, sielu ja henki elävät Jumalalle kuoleman jälkeen.
Ristin ryöväri, ks. Luuk. 23:39-43, meni kuolemansa jälkeen Jeesuksen kanssa paratiisiin, jossa Paavalikin kävi .Oletko lukija joskus esim. unessa vieraillut paratiisissa?
Saarn. 9:5-10 puolestaan puhuu ihmiselämän nautintojen katoavaisuudesta. Kuolema lopettaa maanpäälliset teot, ajatukset ja viisauden, joita ei tuonelassa voi enää käyttää omaksi hyödykseen. Mutta tuonela ei lopeta elävän sielun vaivaa eli sielun tuskia, mistä Jeesus kertoi vertauksessaan ks. Luuk. 16:19-31.
Tämä ilmoitus on kuvaus paratiisista ja tuonelasta; kahdesta vaihtoehtoisesta asuinpaikasta mihin sinä tai minä joudumme kuolemamme jälkeen.
Tuonela (kreik. haades) on siis parannuksentekemättömän, elävän sielun asuinpaikka kuoleman jälkeen. Jos nyt kuolisit ilman Jeesusta, niin se olisi paikka, johon sinun kuolematon sielusi siirtyisi odottamaan viimeistä tuomiota. Ruumiisi olisi haudassa ja sielusi tuonelassa. Sieltä Herramme kutsusta ne molemmat tulisivat nousemaan tuomion ylösnousemukseen eli viimeiselle tuomiolle., ks. Ilm. 20:11-15, Matt.25:31-46.
Mutta Jumalalla on ihmistä kohtaan hyvä tahto: Hän antoi tuonelan vaivassa eläville vangituille sieluillekin mahdollisuuden kuulla evankeliumia. Sillä Jeesushan meni sinne julistamaan, ks. 1Piet. 3:18,19.
Koska Jumala teki sinusta elävän sielun, joka ei kuole, niin missä lukija uskot eläväsi kuolemasi jälkeen?
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.pp.kpnet.fi/mila
Raamatussa kerrotaan että ”Herra Jumala loi ihmisen maan tomusta, puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli elävä sielu”1Moos. 2:7
Sana pitää sisällään ajatuksen, että elävä Jumala on sekä maan päällä että sen alla elävien ihmisten Herra. Sielu tarkoittaa ihmistä, joka elää Herralleen kuolemansa jälkeen. Puhutaan siis ihmisestä elävänä sieluna, jonka Kaikkivaltias Jumala on luonut elämään iankaikkisesti.
Joskus ihmiset saavat merkillisiä kokemuksia ruumiista irtautumisesta .Eräs mies kertoi sydämen ohitusleikkauksessa kohonneensa ylös ja katselleensa alhaalla ruumiinsa kimpussa ahertavia lääkäreitä. ”Kestääkö se kauan?”, hän oli tiedustellut toimenpiteen suorittajilta.
Raamatussa Jeesus puhuu myös siitä, että ”...Jumalalle kaikki ihmiset elävät”.Ts ihminen elää Jumalalle kuolemansakin jälkeen kuten patriarkat Aabraham, Iisak ja Jaakob, ks. Luuk. 20:38. Raamatun ilmoituksen mukaan myös jokaisen ihmisen ruumis, sielu ja henki elävät Jumalalle kuoleman jälkeen.
Ristin ryöväri, ks. Luuk. 23:39-43, meni kuolemansa jälkeen Jeesuksen kanssa paratiisiin, jossa Paavalikin kävi .Oletko lukija joskus esim. unessa vieraillut paratiisissa?
Saarn. 9:5-10 puolestaan puhuu ihmiselämän nautintojen katoavaisuudesta. Kuolema lopettaa maanpäälliset teot, ajatukset ja viisauden, joita ei tuonelassa voi enää käyttää omaksi hyödykseen. Mutta tuonela ei lopeta elävän sielun vaivaa eli sielun tuskia, mistä Jeesus kertoi vertauksessaan ks. Luuk. 16:19-31.
Tämä ilmoitus on kuvaus paratiisista ja tuonelasta; kahdesta vaihtoehtoisesta asuinpaikasta mihin sinä tai minä joudumme kuolemamme jälkeen.
Tuonela (kreik. haades) on siis parannuksentekemättömän, elävän sielun asuinpaikka kuoleman jälkeen. Jos nyt kuolisit ilman Jeesusta, niin se olisi paikka, johon sinun kuolematon sielusi siirtyisi odottamaan viimeistä tuomiota. Ruumiisi olisi haudassa ja sielusi tuonelassa. Sieltä Herramme kutsusta ne molemmat tulisivat nousemaan tuomion ylösnousemukseen eli viimeiselle tuomiolle., ks. Ilm. 20:11-15, Matt.25:31-46.
Mutta Jumalalla on ihmistä kohtaan hyvä tahto: Hän antoi tuonelan vaivassa eläville vangituille sieluillekin mahdollisuuden kuulla evankeliumia. Sillä Jeesushan meni sinne julistamaan, ks. 1Piet. 3:18,19.
Koska Jumala teki sinusta elävän sielun, joka ei kuole, niin missä lukija uskot eläväsi kuolemasi jälkeen?
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.pp.kpnet.fi/mila
Vastaukset 3
Vanhimmat
...missä itse uskot eläväsi kuolemasi jälkeen?
"...Eikö sentään se, että luulee tietävänsä sellaista, mitä ei tiedä, ole
niin suurta tietämättömyyttä, että sietää hävetä?...ja jos missään asiassa
voisin väittää olevani muita viisaampi, niin ehkä juuri tässä: kun kerran
en tiedä mitään tuonpuoleisesta, niin en kuvittele tietäväni"
Mikko-ressukka!
"Uskonto on köyhien oopiumia."(Karl Marx) Kun ihmisen on paha olla tai kun ihminen pelkää kuolemaa, eikä pelastusta löydy maailmasta, on pakko tehdä itselleen jonkinlainen pelastus. Uskonnothan sopivat hyvin pelastajiksi.
Kirjoitit, että "Käsitys ihmisen mahdolisesta sielusta jakaa eri leiriin tiedeuskovat ja Jeesus-uskovat." Mihin unohdit hindut, jotka uskovat sielun vaellukseen, buddhalaiset, jotka uskovat sielun uudelleen syntymiseen maanpäällä jne. kyllä käsitys sielusta jakaantuu aika moneen eri leiriin. kaksi ei riitä. Siitähän voisimme päätellä, että ketään ei sitä tiedä, vaan kaikki lähinnä arvailevat ja toivovat asian olevan jollain lailla.
Kirjoitit myös, että "Joten uudella vuosituhannella meidän on hyvä pysähtyä hiukan miettimään Raamatun ilmaisua elävä sielu." Tekeekö se asian todeksi, että asia on kirjoitettu raamattuun??? Jos jotain romaania pidettäisiin pyhänä kirjana niin senkin sanat siis olisivat totta. Kyseessä on vain kauan sitten kirjoitetu kirja. Kuka voi todistaa sen olevan totta? Tietääkseni ei ketään.
Kun ihminen kuolee niin uskon, että "sielu"(eli ihmisen psyykkinen osa) kuolee ruumiin mukana. Enhän minä sitä tiedä, mutta en totisesti myös väitä tietäväni, enkä keksi mitään epärealistisia pelastustarinoita kuoleman pelon välttämiseksi.
Jos uskovaiset perustavat väitteet Raamattuun niin minä voin perustaa väitteeni puhtaaseen järkeen ja osaksi tieteeseen. Ihmiset saavat uskoa jos haluavat, mutta antaisivat muiden pitää omat uskomukset. Jokaisen uskomus on yhtä tärkeä ja yhtä vähän varmaa tietoa!
Kalle-Pekka