Vaalean leivän ja täysjyväleivän eroja
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/vaalea-leipa-taysjyvaleipa-eroja.html
Laajoissa tilastollisissa väestönseurantatutkimuksissa täysjyväviljatuotteiden käyttö on usein yhteydessä parempaan terveydentilaan. Tämän vuoksi ravitsemusasiantuntijamme kehoittamat syömään paljon täysjyväviljatuotteita, esimerkiksi täysjyväruisleipää.
Länsimaisessa ruokakulttuurissa leivällä on keskeinen rooli. Leipää syödään, muodossa tai toisessa. Siispä useimmiten ihmisten ruokailussa täysjyväleivän vaihtoehtona on muita leipiä.
Mitä eroa on siis täysjyväleivällä muihin leipiin verrattuna? Miksi täysjyväleivän syöjät ovat terveempiä?
Kaksi eroa oletkin jo todennäköisesti kuullut ravitsemusasiantuntijoiltamme: Täysjyväleivässä on enemmän kuitua ja suojaravinteita. Esimerkkileivissämme on sadassa grammassa leipää kuitua 2,7 g ja 9,8 g. Viljan kuorikerroksessa on kuidun lisäksi suurin osa sen suojaravinteista. Tummassa täysjyväleivässä on merkittävästi enemmän foolihappoa, magnesiumia, fosforia, rautaa ja sinkkiä kuin vaaleassa leivässä. Näistä foolihappo ja rauta ovat sellaisia, joiden saanti suomalaisilla ei ole välttämättä riittävällä tasolla.
Foolihappoa ja rautaa saa toki hyvin muistakin elintarvikkeista kuin täysjyväviljasta. Foolihapon hyviä lähteitä ovat mm. maksa, kananmuna, pavut ja persilja. Raudan hyviä lähteitä ovat mm. veri, maksa, poronliha, rapu, kananmuna, linssit, naudanliha, kookosmaito ja tonnikala.
Tummalla täysjyväleivällä ja vaalealla leivällä on myös kolmas merkittävä ero, josta harva on tietoinen. Kun ravitsemusasiantuntijamme kehottavat syömään täysjyväleipää, he itse asiassa kehottavat syömään vähemmän hiilihydraatteja. Tummassa täysjyväleivässä on sataa grammaa kohden 21 % vähemmän imeytyvää hiilihydraattia kuin vaaleassa leivässä.
Kuitua pidetään lähes joka vaivaan auttavana ihmeaineena, mutta korkeampi kuitupitoisuus tarkoittaa yleensä myös matalampaa hiilihydraattipitoisuutta. Imeytyvän hiilihydraatin osuus viljassa kasvaa, jos sen kuitua sisältävä kuorikerros poistetaan.
Hiilihydraattien vähentämisen eduista on hyvää näyttöä satunnaistetuista kontrolloiduista ruokavaliokokeista, erillisen kuitulisän käytöstä ei ole. Ehkäpä täysjyväleivän terveellisyyden avain onkin kuidun sijaan pienempi hiilihydraattimäärä.
Jos vaidat vaaleaa leipää täysjyväleipään, niin hiilihydraattien määrä laskee. Jos lopetat leivän syönnin kokonaan, niin hiilihydraattien määrä laskee tuntuvasti. Jos taasen vaihdat normaalirasvaisia maito- ja lihatuotteita rasvattomiin tuotteisiin ja täysjyväleipään, niin hiilihydraattien määrä nousee.
Lähteet:
Fineli: Patonki / ranskanleipä vesi, vehnäjauho, teollinen http://www.fineli.fi/food.php?foodid=1309
Fineli: Tumma täysjyväleipä vähäsuolainen http://www.fineli.fi/food.php?foodid=1342
Luonnon omat monivitamiinit http://www.ravitsemusjaterveys.fi/luonnon-omat-monivitamiinit/
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/vaalea-leipa-taysjyvaleipa-eroja.html
Laajoissa tilastollisissa väestönseurantatutkimuksissa täysjyväviljatuotteiden käyttö on usein yhteydessä parempaan terveydentilaan. Tämän vuoksi ravitsemusasiantuntijamme kehoittamat syömään paljon täysjyväviljatuotteita, esimerkiksi täysjyväruisleipää.
Länsimaisessa ruokakulttuurissa leivällä on keskeinen rooli. Leipää syödään, muodossa tai toisessa. Siispä useimmiten ihmisten ruokailussa täysjyväleivän vaihtoehtona on muita leipiä.
Mitä eroa on siis täysjyväleivällä muihin leipiin verrattuna? Miksi täysjyväleivän syöjät ovat terveempiä?
Kaksi eroa oletkin jo todennäköisesti kuullut ravitsemusasiantuntijoiltamme: Täysjyväleivässä on enemmän kuitua ja suojaravinteita. Esimerkkileivissämme on sadassa grammassa leipää kuitua 2,7 g ja 9,8 g. Viljan kuorikerroksessa on kuidun lisäksi suurin osa sen suojaravinteista. Tummassa täysjyväleivässä on merkittävästi enemmän foolihappoa, magnesiumia, fosforia, rautaa ja sinkkiä kuin vaaleassa leivässä. Näistä foolihappo ja rauta ovat sellaisia, joiden saanti suomalaisilla ei ole välttämättä riittävällä tasolla.
Foolihappoa ja rautaa saa toki hyvin muistakin elintarvikkeista kuin täysjyväviljasta. Foolihapon hyviä lähteitä ovat mm. maksa, kananmuna, pavut ja persilja. Raudan hyviä lähteitä ovat mm. veri, maksa, poronliha, rapu, kananmuna, linssit, naudanliha, kookosmaito ja tonnikala.
Tummalla täysjyväleivällä ja vaalealla leivällä on myös kolmas merkittävä ero, josta harva on tietoinen. Kun ravitsemusasiantuntijamme kehottavat syömään täysjyväleipää, he itse asiassa kehottavat syömään vähemmän hiilihydraatteja. Tummassa täysjyväleivässä on sataa grammaa kohden 21 % vähemmän imeytyvää hiilihydraattia kuin vaaleassa leivässä.
Kuitua pidetään lähes joka vaivaan auttavana ihmeaineena, mutta korkeampi kuitupitoisuus tarkoittaa yleensä myös matalampaa hiilihydraattipitoisuutta. Imeytyvän hiilihydraatin osuus viljassa kasvaa, jos sen kuitua sisältävä kuorikerros poistetaan.
Hiilihydraattien vähentämisen eduista on hyvää näyttöä satunnaistetuista kontrolloiduista ruokavaliokokeista, erillisen kuitulisän käytöstä ei ole. Ehkäpä täysjyväleivän terveellisyyden avain onkin kuidun sijaan pienempi hiilihydraattimäärä.
Jos vaidat vaaleaa leipää täysjyväleipään, niin hiilihydraattien määrä laskee. Jos lopetat leivän syönnin kokonaan, niin hiilihydraattien määrä laskee tuntuvasti. Jos taasen vaihdat normaalirasvaisia maito- ja lihatuotteita rasvattomiin tuotteisiin ja täysjyväleipään, niin hiilihydraattien määrä nousee.
Lähteet:
Fineli: Patonki / ranskanleipä vesi, vehnäjauho, teollinen http://www.fineli.fi/food.php?foodid=1309
Fineli: Tumma täysjyväleipä vähäsuolainen http://www.fineli.fi/food.php?foodid=1342
Luonnon omat monivitamiinit http://www.ravitsemusjaterveys.fi/luonnon-omat-monivitamiinit/
Vastaukset 8
Vanhimmat
eroja ruisleivissä niin Fineli ilmoittaa ruisleivän hiilihydraattipitoisuudeksi 41,8g kun taas Uotilan Leipomo joka tekee aitoa ruisleipää kertoo nettisivuillaan hiilihydraattimääräksi 29 grammaa. Mistähän tuo ero johtuu?
Fineliin on varmaankin valittu tyypillinen kaupallisen täysjyväruisleivän resepti, joka sisältää myös jonkin verran siirappia ja vehnäjauhoja. Uotilan leipä on laadukkaampaa.
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/sokerikuorma-kaytannossa-1.html
Jos hiilareita syödään suositeltuja korkeita määriä (50-60 E%), niin glykeeminen kuorma nousee korkeaksi vaikka syötäisiin täysjyväleipää.
Olen muutaman kerran mitannut hh-tasoni. Siinä 40% paikkeilla pyörii, kun leipä on täysjyväistä ja mitään makeaa ei suuun mene kuin tilapäisesti.
jos hiilareita on 40 prossaa? Siis lähes puolet vetelet leipää ja pullaa.
niin makeaa menee aika paljon suuhusi. Et ilmeisesti tajua että hiilihydraatti on sokeria. Ei sitä sokeririippuvaiset yleensä tajua.
Laskepas uudelleen! Muutama siivu, ekä noin 100 gr ruisleipää päivässä. annos täysjyväistä puuroa. Kokonaisenergia noin 1800 kcal, siitä 40% HH, 20% PROT ja loppu rasvoja. Oletan ruokavalioni olevan Välimeren dieetin kaltainen.