jos kerran ollaan käyty kuussa ja vielläpä sen ajan tekniikalla, niin mikä estää nykyaikana mars lennot? Luulisi ainakin tekniikan ja muutenkin avaruusalusten olevan 100 kertaa parempia kun sillon 60-70 luvulla. Ja miksei muuten Armstrongia näkynyt nimmarijako tilaisuudessa?
Miksei marsissa
olla jo käyty?
29547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
on etäisyys ja sen melkoinen vaihtelevuus
"Luulisi ainakin tekniikan ja muutenkin avaruusalusten olevan 100 kertaa parempia kun sillon 60-70 luvulla."
Niinpä, mutta Mars on lähimmilläänkin n. 150 kertaa kauempana kuin Kuu eli
n 55 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen etäisyys vaihtelee
tosi paljon siitä ylöspäin kun molemmat vaeltavat radoillaan auringon ympäri. Tämä tekee homman haastavaksi kun tämä pienin etäisyyskin sattuu vaan n. kolmen vuoden välein.
Kuu on melko ympyräradalla maan ympärillä tasaisesti aina n. 0.38 miljoonan
km:n päässä.
"Niinpä, mutta Mars on lähimmilläänkin n. 150 kertaa kauempana kuin Kuu eli
n 55 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen etäisyys vaihtelee
tosi paljon siitä ylöspäin kun molemmat vaeltavat radoillaan auringon ympäri"
että on kauempana, mutta luulisi silti, että ihminen olisi jo käynyt siellä.
Mars on elliptisellä radalla - lähimmillään 55 miljoonan kilometrin, etäisimmillään 99 miljoonan kilometrin päässä.
Kuu on Maasta 380 000 km päässä.
Lento Marsiin veisi vuoden verran (jos Mars olisi mahdollisimma edullisessa asemassa), takaisinkin olisi päästävä, mieluiten hengissä, ja paikallakin olisi oltava. Noin pitkällä matkalla Auringon säteily olisi jo todellinen vaara. Jos alukselle sattuisi jotakin, sitä ei voitaisi auttaa - ei tulisi mitään Apollo 13 -pelastumista.
Siis useiden vuosien reissu, mukana polttoaine, happi, ravinto ja todennäköisesti apuna vara-arus (ehkä miehittämätön). Marsin olosuhteet ovat paljon huonommin tunnetut kuin Kuun, mutta ainakin tiedetään sen hurjista hiekkamyrskyistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miehitetty_Mars-lento
Aivan toisen koko-, vaikeus-, vaarallisuus- ja kalleusluokan juttu kuin Kuumatkat.
Mars on lähimmilläänkin reilusti yli sata kertaa kauempana kuin Kuu, eikä rakettiteknologia todellakaan ole kehittynyt "sata kertaa paremmaksi". Avaruussukkulakin on 70-luvun tekniikkaa.
Rakettien lähettely Maan pinnalta on tosiaankin niin kallista, että tarvitsisimme kunnon läpimurron materiaalitekniikassa ja suurvaltojen yhteistyötä, jotta jo pitkään suunniteltu avaruushissi tulisi mahdolliseksi.
millä vuosikymmenellä avaruussukkulat on suunniteltu.
Ne on tosi vanhoja. Koskahan uusin kantoraketti on suunniteltu?
Parempaan varmasti jo nykyään pystyttäisiin jos vain rahoitusta löytyisi. Mutta että 100 kertaa. Taitaa olla vaikea määritellä se paremmuus.
Yhdysvaltojen budjetissa 4% meni Nasalle 60 -luvulla, nykyään 0,6%. Silti sukkuloita lähetetään ja kaikenlaisia luotaimia mm. Marsiin ja kaukoputkia avaruuteen. Armstrong piti juuri puheen ja esiintyi hienosti lennon vuosipäivänä.
Armstrong ei enään anna aitoja nimikirjoituksia, Nasa saa kuitenkin painaa kortteja (kopioita) hänen kuvalla ja nimikirjoituksella sekä halutessa teettää ns. *autopen nimikirjoituksia . Muutenkin Armstrong on antanut hyvin vähän ns. privaatisti / vapaa-aikana nimikirjoituksia eli suurin osa annetuista nimikirjoituksista on kuullunut työnkuvaan ja velvollisuuteen promotoida Nasaa ja tämän vuoksi aidot nimikirjoitukset jotka eivät ole kirjoitettu nimikirjoitustilaisuuksissa missä hänet oli pakotettu sopimukseen vedoten kirjoittamaan nimikirjoituksia ovat jo nytten melko arvokkaita.
Ihmisen lähettämistä marsiin estää tällä hetkellä lähinnä poliittisen tahdon puute , ei siis ole enään kylmää sotaa ja avaruuskilpailua. Uskon itse että nykyaikainen insirööri taito ja tietämys on aivan riittävä mahdollista mars projektia varten.
*Nimikirjoitusrobootti joka kirjoittaa nimikirjoituksen siihen asennetulla kynällä .
Neil Armstrong lopetti nimikirjoitusten antamisen kuultuaan niitä myytävän isoilla summilla.
Se jätkä ryyppäilee vaan nykyään päiväkaudet. Krapulassa käsi täristää niin perkuleesti että ei siinä voi mitään nimmaria antaa. Sai kuulemma avaruudessa jotain säteilyä kypärän läpi sen verran paljon että laukasi kunnon putken päälle saman tien kun maan kamaralle pääsi. Huomasi että maan päällä ei hypi muuta kuin kengurut. Voisiko ne sitten olla astronautteja??
omatuntoa kolkuttaa, sillä hän tietää ettei Kuussa ole käyty vielä tänäkään päivänä. Ainut rehti mies siis kyseessä koko Nasan historian aikana. Tai ne loput kuolivat hämärissä olosuhteissa ja rakettien harjoituslennoilla tms paloivat hyttiin ennen kuin avasivat suunsa.
Itseltänikin löytyy tuo nettilevityksessä ollut pitkä Neilin haastattelu vuosien takaa.
paluumatkalla Maahan...
Uskot "kuuhuijaukseen", vaikka siitä ei ole olemassa yhtäkään todistetta. Sinunlaisiasi kutsutaan uskovaisiksi, hihhuleiksi.
Tässä vähän sivistystä sinulle:
VALOKUVAT, FILMIT JA VIDEOT
Kuulennoilla otettiin tuhansia tarkkoja valokuvia, kuvattiin satoja tunteja filmejä ja videoita, lähetettiin satoja tunteja suoria TV-lähetyksiä ja kartoitettiin Kuun pintaa kartoituskameroilla.
http://spaceflight.nasa.gov/gallery/images/apollo/index.html
http://www.lpi.usra.edu/resources/apollo/
http://www.hq.nasa.gov/alsj/picture.html
http://www.hq.nasa.gov/alsj/alsj-video.html
Arizonan yliopistolla on käynnissä kolmivuotinen projekti, jossa kaikki kuulentojen alkuperäiset filmit skannataan nykyaikaisilla huipputarkoilla skannereilla:
http://apollo.sese.asu.edu/
380 KILOA KUUKIVIÄ JA NÄYTTEITÄ
Kuukivien väärentäminen olisi täysin mahdotonta. Niiden pinnalla näkyy miljardien vuosien mikrometeoriittipommituksen jäljet. Kuukivet eivät myöskään voi olla esimerkiksi Antarktikselta kerättyjä, koska niissä ei ole lainkaan vettä eikä niissä ole jälkiä Maan ilmakehän läpi syöksymisestä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Moon_rock
http://curator.jsc.nasa.gov/lunar/
http://www.lpi.usra.edu/lunar/samples/
Kuukiviä on kenen tahansa nähtävissä lukuisissa museoissa ja näyttelyissä kautta maailman:
http://curator.jsc.nasa.gov/lunar/displays/displays.cfm
Kuunäytteitä voi tilata tutkittavaksi tuolta:
http://curator.jsc.nasa.gov/lunar/sampreq/
MITTAUSDATA
Kuulennoilla Kuuhun asennetuista mittalaitteista saatiin suunnaton määrä mittausdataa.
http://en.wikipedia.org/wiki/ALSEP
http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/lunar/lunar_data/
LASERHEIJASTIMET
Ainakin nämä neljä yliopistoa ja tutkimuslaitosta käyttävät Apollo-lennoilla Kuuhun vietyjä laserheijastimia edelleen Kuun etäisyyden mittaamiseen:
Lunar and Planetary Institute, Houston Texas USA
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_14/experiments/lrr/
Apache Point Observatory, New Mexico USA
http://www.apo.nmsu.edu/
APOLLO (the Apache Point Observatory Lunar Laser-ranging Operation)
http://physics.ucsd.edu/~tmurphy/apollo/apollo.html
University of Texas McDonald Observatory, Texas USA
http://www.csr.utexas.edu/mlrs/
Station de Télémétrie Laser-Lune, Grasse Ranska
http://www.oca.eu/cerga/laser/laslune/llr.htm
Hyvä selitys lasermittausten tekniikasta:
http://physics.ucsd.edu/~tmurphy/apollo/basics.html
Myytinmurtajien ohjelma aiheesta: Moon Myth BUSTED! Moon Laser!
http://www.youtube.com/watch?v=orvMZn8L1f0
MUUTA
USA:n kilpailija Neuvostoliitto seurasi USA:n kuulentoja tarkasti. Neuvostoliiton oma miehittämätön ja kauko-ohjattu Luna 15 kiersi Kuuta samaan aikaan USA:n ensimmäisen miehitetyn kuulennon kanssa. Neuvostoliitto ei ole ikinä esittänyt pienintäkään vihjausta mistään huijauksesta. Neuvostoliiton omat miehittämättömät luotaimet ottivat Kuussa aivan samanlaisia valokuvia ja toivat muutaman sata grammaa aivan samanlaisia kuunäytteitä (Luna 16, 20 ja 24).
http://en.wikipedia.org/wiki/Luna_15
http://en.wikipedia.org/wiki/Luna_16
Neuvostoliiton kuukuvia:
http://www.mentallandscape.com/C_CatalogMoon.htm
Kuulentoja seurasivat monen muunkin maan tutkijat teleskoopeillaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Independent_evidence_for_Apollo_Moon_landings
Vuonna 1990 käyttöön otettu Hubble-teleskooppi ja myöhemmät kuuluotaimet ovat ottaneet Kuusta samanlaisia valokuvia kuin kuulennoilla otettiin Kuun kiertoradalta.
Suunnaton määrä lisätietoja kuulennoista, taustoja, tekniikkaa jne jne:
http://spaceflight.nasa.gov/history/apollo/index.html
http://www.hq.nasa.gov/alsj/frame.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Program
SOKERINA POHJALLA
Lunar Reconnaissance Orbiterin ottamia kuvia laskeutumispaikoista:
http://www.nasa.gov/mission_pages/LRO/multimedia/lroimages/apollosites.html
ei ruvennut ryyppäämään eikä tiettävästi ryyppää vieläkään - hänellä on maatila, jota hän pitää toisen vaimonsa kanssa Ohiossa.
Buzz Aldrin masentui kuulennon jälkeen (hän oli ollut varma, että hänet valittaisiin "ensimmäiseksi mieheksi Kuussa"), rupesi ryyppäämään, erosi NASAsta ja myi autoja. Myöhemmin hän ryhdistäytyi, palasi NASAan ja toimii julkisuudessa.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/armstrong-ja-ikuinen-kakkonen-astronautit-laskeutuivat-kuuhun-40-vuotta-sitten/150046
Arvellaan myös, että kun Apollo 8 -lennolla astronautti luki ääneen Raamattua ja asiasta nousi oikeusjuttu, Buzz Aldrinia ei uskallettu päästää ensimmäisenä Kuuhun. Huhun mukaan hän olisi salakuljettanut alukseen ehtoollisviiniä ja nauttinut ehtoollisen ennen Kuuhun laskeutumista - pelkäsivät hänenkin sanovan jotakin uskonnollista ja aiheuttavan uuden oikeusjutun.
Kuussa kävelleistä 12 astronauteista kolme on kuollut.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Apollo_astronauts
Lentojen aikana kukaan ei ole kuollut; harjoituksissa kolme astronauttia kuoli.
kaksi miehistöä on kuollut. Kuuohjelman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Senkin rahan voisi käyttää fuusion tutkimiseen ja hiukkaskiihdyttimeen.
Nykytekniikalla matkat kestää liian kauan.
Kuussa on Mäkkäri ennen ku ihminen on Alfa Centaurilla, näin se vaan o.
Ei rakettimoottorilla toisiin aurinkokuntiin lennellä. Sinne päästäkseen on tehtävä niin kova kiihdytys että tarvittaisiin ihan muunlainen voimanlähde. Suuri energia tarvittaisiin myös jarrutukseen. Antimateriaakin on kaavailtu mahdolliseksi polttoaineeksi mutta maailman kallein aine maksaisi per gramma niin paljon että ei mistään sellaisia rahoja revitä.
Mäkkärille kuuhun voisi jopa löytyä rahoitusta mutta mikä taho haluaisi rahoittaa miehitetyn avaruuslennon toiseen galaksiin kun alus olisi perillä joskus satojen vuosien kuluttua vaikka rakettimoottoria paljon nopeampi voimanlähde keksittäisiinkin, ja lennon kustannukset olisivat vähintään tuhansia miljardeja?
Alfa Centauri on aurinkoa lähinnä oleva kolmoistähti, jonne on matkaa vaivaiset reilut neljä valovuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alfa_Centauri
Lähin iso galaksi taas on Andromeda, jonne valoltakin kestää 2,5 miljoonaa vuotta saapua perille. Toisin sanoen etäisyys on 2,5 miljoonaa valovuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Andromedan_galaksi
Vaikka ihminen keksisi tavan, jolla saavutetaan vaikkapa 10% valon nopeudesta, tuohon lähimpäänkään galaksiin ei päästä ajassa, joka on satojen vuosien luokkaa. 10% nopeudella matka vie 25 miljoonaa vuotta. Lähimmän kolmoistähden luo pääsee jo nopeammin, vain reilussa 40 vuodessa. Vauhdin pitää siis olla 30 000 km sekunnissa, jolla nopeudella Kuuhun pääsisi noin 12,8:ssa sekunnissa.
Andromedaan kestäisin maasta valon nopeudella liikkuessa avaruusaluksella n. 28 - 2 000 000 vuotta.
Avaruusaluksella valon nopeutta lentävät vanhenesivat matkan aikana 28 vuotta, mutta perille saavuttua maassa on aikaa vierähtänyt 2 000 000 vuotta . Jos siis valon nopeudella matkaajat olisivat andromedassa 5 päivää ennen paluuta niin palatessaan maahan aikaa olisi maan päällä kulunut 4000 000 vuotta ja 5 päivää ja avaruusaluksella matkaajat olisivat vain vanhenneet 56 vuotta ja 5 päivää.
Että valon nopeus hidastaa vain ajan kulumista kappaleille/ihmisille jotka matkustavat valon nopeudella?
Oletetaan että joskus sellainen alus kyettäisiin rakentamaan joka kulkisi 10% valon nopeudesta, ja lähimpään tähteen ja sitä mahdollisesti kiertäviin planeettoihin kestäisi matkata se 40 vuotta, niin kuinka paljon meillä täällä maassa kuluisi samaan aikaan vuosia?
Sitten jos aluksen miehistö onnistuisi laskeutumaan jollekin sen tähden mahdolliselle planeetalle, niin viestit meidän ja heidän välillä per suunta kulkisivat aina sen 4 vuotta.
En ymmärrä miksi ajankulu lähes pysähtyy valon nopeudella matkatessa, mutta näin asia vain on ainakin tiedemiesten mukaan.
Massallinen kappale ei voi liikkua tasan valon nopeudella (tyhjiössä). Sama efekti esiintyy kuitenkin jo valon nopeutta lähestyttäessä.
Kun puhutaan suurista nopeuksista, on välttämätöntä ajatella että jokaisella on oma aika. Eli relativistisissa nopeuksissa ei ole olemassa kaikille yhteistä aikaa. Meidän kannaltamme aika tavallaan hidastuu relativistisella nopeudella kulkevassa aluksessa, mutta mehän emme mitenkään voi sitä reaaliaikaisesti havainnoida. Aikojen erilaisuuden voi todeta vasta sitten kun alus palaa lähtöpaikkaansa ja voidaan todeta että nopeasti liikkuneessa aluksessa on aikaa kulunut vähemmän kuin lähtöpaikalla.
Aika optimistista ajatella että joskus saataisiin alus kulkemaan 10% valon nopeudesta eli 30 000 km sekunnissa. Jos edes päästäisiin jollain ihmetekniikalla sadasosaan valon nopeudesta eli 3000 km sekunnissa, niin lähimpään tähteen lennettäisiin 400 vuotta. Tällä nopeudellahan pääsisi kuuhun kahdessa tunnissa kun nykyraketeilla matka kestää muutaman päivän.
aika todennäköistä on se että alus jolla aijotaan mennä marsiin kasataan maan kiertoradalla ja kokoluokka on todennäköisesti reilusti isompi kuin iss
marsin kiertoradalta sitten erillinen laskeutuja marsin pinnalle
jos meidän galaksi on appelsiin tai no sanotaan greipin, niin lähin naapurigalaksi andromeida ois näin ollen noin vähän yli kahden metrin päässä, eli paljon lähmpänä suhteessa kuin lähin tähti alfa kentauri tähtitasolla.
galaksit ei sijaitse toisiinsa nähden kaukana toisistaan
sulla taitaa mennä galaksit ja tähdet sanojen lisäksi sekaisin
Juu näinhän se on. Galaksien etäisyydet toisistaan Paikallisen galaksiryhmän sisällä on vaan öbaut kymmenen kertaa _galaksien_ läpimitan suuruinen. Galaksien sisällä tähdet ovat toisistaan paljon kauempana suhteessa _tähtien_ läpimittoihin.
Tätä ei tietenkään pidä käsittää niin että vieraat galaksit olisivat meitä lähempänä kuin Linnunradan muut tähdet.