En halua,

rapu ei enää elä keittovaiheessa vaan se kuolee välittömästi kun se laitetaan kiehuvaan veteen. Olet oikeassa siinä että ravut eivät tunne kipua, mutta vaikka tuntisivatkin on kiehuvaan veteen laittaminen yhtä nopea tapa lopettaa rapu, kuin mikä tahansa muu tapa olisi.

Kuolleen ravun keittäminen on hullujen hommaa. Vai että oikein punastuu tuskasta.Eiiii saatana, nyt täytyy siivota näppis...nauroin niin että kahvit lensi näppikselle.

Tunteeko rapu tuskaa ?

Kipu voidaan mieltää epämiellyttäväksi aistimukseksi, johon liittyy jonkin asteinen kudosvaurio. Kivun aistiminen, siihen reagointi ja sen kautta tapahtuva oppiminen riippuvat siitä, mihin eläinryhmään yksilökuuluu.

Kivun mittaamiseen selkärangattomilta eläimiltä ei ole luetettavaa menetelmää. Selkärankaisten hermostoon verrattuna ravun tikapuuhermosto on alkeellinen. Se koostuu kahdesta vatsapuolen hermorungosta ja siihen liittyvistä yhteen kasvaneista parillisista hermosolmuista (ganglioista), joita on yksi pari jokaisesta ruumiinjaoketta kohti.

Ensimmäinen gangliopari muodostaa ravun aivot. Ganglioista lähtee kolme hermosäieparia lihaksistoon, raajoihin ja muihin elimiin. Keskushermoston rakenteen takia ravun tainnuttaminen päähän iskemällä tai pään leikkaaminen ei estä impulssien kulkeutumista muualle ruumiiseen ja reagoimista siihen esim. saksia tai jalkoja liikuttamalla.

Fysiologisesti ravulla on kaikki valmiudet aistia ympäristön signaaleja, erityisesti erilaisia kemiallisia aineita. Todennäköisesti rapu tuntee jotakin sitä keitettäessä. Sitä emme kuitenkaan tiedä, millaisena rapu kivun aistii.

Elintoimintojen kannalta välttämättömät proteiinit koaguloituvat eli hyytyvät peruuttamattomasti n. 42 °C lämpötilassa. Paljon nestettä sisältävinä eläiminä rapujen alkeelliset aivot, jossa mahdollisen kivun aistimuksen olettaisi tapahtuvan, saavuttavat tämän lämpötilan välittömästi. Lisäksi mahdollinen lämpöshokki tekee eläimen tunnottomaksi.

Keitettäessä rapu siis kuolee hyvin nopeasti, muutamassa sekunnissa ja se on kivuttomin tapa lopettaa rapu.

Kiehuvassa vedessä rapu saattaa nytkähtää kerran, mutta sitten sen pyrstö käpertyy ja väri alkaa muuttua punaiseksi. Värin muutos johtuu kuoren sinisten, vihreiden ja ruskeiden väriaineiden hajoamisesta keittäessä. Punaiset ja keltaiset väriaineet eivät hajoa ja siksi rapu saa kauniin punaoranssin värinsä.

Keittämisessä on tärkeää, ettei kiehuvaan veteen panna liian monta rapua kerrallaan. Jos rapuja lisätään liikaa, keittoveden lämpötila laskee, eivätkä ravut kuole välittömästi. Keitettävien rapujen on oltava ehdottomasti eläviä. Kuolleena keitetystä ravusta voi saada ruokamyrkytyksen.

Lienee syytä antaa ravun punastumiselle vähän tieteellisempi selitys kuin yo. kulinaristin tunteellinen parkaisu.

Keitettäessä ravut muuttuvat väriltään kirkkaanpunaisiksi. Värimuutos johtuu siitä, että kuumennettaessa siniset, vihreät ja ruskeat väriaineet hajoavat ja jäljelle jää vain punainen astaksantiini- niminen karotenoidi. Se on äyriäisten ja kalojen yleinen väriaine, joka aiheuttaa esimerkiksi myös lohen ja kirjolohen lihan punaisen värin.

Voit koittaa tätä ensin tappamalla sen ravun - käännä niska poikki, missä se sitten ravulla sijaitseekaan? - ja pane sitten sinne kiehuvaan veteen. Uskoisin, että teoriasi kaatuu sillä hetkellä.

Katsos - luulo ja tieto ovat kaksi eri asiaa.

Syy siihen, miksi kaikissa ohjeissa neuvotaan keittämään vain eläviä rapuja on tietysti siinä, että ravussa otuksen kuoltua alkaa nopea mätänemisreaktio, joka tuottaa myrkkyjä, joilla on tuhoisa vaikutus myös ihmisen ruoansulatuselimille. Samankaltainen ohjehan annetaan myös simpukoista - ja samasta syystä.