Olen huomannut jo monella käynnillä, kun psykiatriani on valehdellut.
Yhdellä käynnillä ei esimerkiksi kysytessä kertonut lääkkeen sivuvaikutuksesta, josta en pitänyt vaan kielsi sen.
Sanoi vieläpä, että oli varta vasten minua varten valinnut ko. lääkkeen joka ei sisällä juuri kyselemääni sivuvaikutusta.
Tietenkään en lääkettä sitten suostunut käyttämään.
Tämän jälkeen oli toinen käynti, jossa minulle määrättiin epämärääisiä lääkkeitä, sanottiin auttavan vaivaan, johon ei todellisuudessa auttaisi. Tämän tarkistin Pharmaca Fennicasta, selasin netistä tietoa englanniksi kun ei suomeksi löytynyt, mutta eipä englanniksikaan.
Lisäksi vielä lääkeyhtiöllä vaikuttivat olevan ihmeissään määräämisen perusteesta.
Kolmannella käynnillä oli paikalla sosiaalityöntekijöitä ja joku ylimääräinen lääkäri yms.
Taas jatkui väärän tiedon lateleminen (tarkistin sen vielä liitosta).
Kuitenkin nöyryytin psykiatria, tuomalla esille hänen tietämättömyytensä muiden edessä.
Aloin leikittelemään mieleni kiihottamiseksi ajatuksella, että psykiatrini olisi psykopaatti. Välillä hän yrittää käyttää empatiaa, yksi mahdollisista syistä voi olla, että saisi minut käyttäytymään haluamallaan tavalla (eli ottamaan lääkkeet ja uskomaan sen mitä minusta siellä sanotaan). Olen jo aikoja sitten kehittänyt itselleni suojamuurin, jotta vättyisin empatiasta aiheutuvaan kriitittömyyden vajaavaisuuteen.
Tällä hetkellä minulla on kortit hallussani 5 - 0 (olen todistanut psykiatrin diagnoosin vääräksi).
Jos vielä yrittää hyppiä varpailleni käytän psykiatrin tietämättömyyttä vielä paremmalla tavalla hyväkseni.
(Olen ehdottoman kiinostunut totuudesta ja nautin valtapeleistä eteenkin juuri auktoriteetteja vastaan).
Onko edes ihme, kun ihmiset sairastuvat. Elämä tuntuu olevan valtapeliä lapsuudesta saakka, kiitos esimerkiksi kasvatuksen, laumasielujen ja kilpailuyhteiskunnan jossa ylikorostetaan sanoja "sosiaalisuus" ja "reippaus". Lapset hakevat sitä mm. kavereiden määrällä, siitä saa huomiota. Yksi tapa sitä on saada ilmaisemalla, että yksi tai useampi luokassa on alempiarvoisempi, jotta itse pysyttäisiin korkeammalla.
Evoluutiossa luonnonvalinta pitää modernissa yhteiskunnassa paikkaansa, tosin se ilmenee ennemmin psykologisena vallankättönä kuin fyysisenä. Tämä tietenkin ohjaa sosiopaattiseen käyttäytymiseen. Joka on näkynyt mm. antisosiaalisen persoonallisuushäiriön lisääntymisenä ja hyvin luultavasti tulee vielä enemmän lisääntymään, mikäli muutosta tulokselliseen järjestelmään ei tule.
Ihmistä yritetään pakottaa mukautumaan vallitsevaan järjestelmään, olkoot se kuinka sairas tahansa. Harvemmat edes pystyvät toteamaan sen sairaalloisuutta, sillä illuusioita on helppo luoda (esim. mainonta, polititisen järjestöt ym. manipulointi).
Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on lähinnä yksi esimerkki, jota järjestelmä on kehittänyt kasvavaan suuntaan.
Masennus ja muut psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet nopeaa vauhtia.
Voidaan ihmetellä, mihin asti vielä tulevaisuudessa päädytään.
Yhdellä käynnillä ei esimerkiksi kysytessä kertonut lääkkeen sivuvaikutuksesta, josta en pitänyt vaan kielsi sen.
Sanoi vieläpä, että oli varta vasten minua varten valinnut ko. lääkkeen joka ei sisällä juuri kyselemääni sivuvaikutusta.
Tietenkään en lääkettä sitten suostunut käyttämään.
Tämän jälkeen oli toinen käynti, jossa minulle määrättiin epämärääisiä lääkkeitä, sanottiin auttavan vaivaan, johon ei todellisuudessa auttaisi. Tämän tarkistin Pharmaca Fennicasta, selasin netistä tietoa englanniksi kun ei suomeksi löytynyt, mutta eipä englanniksikaan.
Lisäksi vielä lääkeyhtiöllä vaikuttivat olevan ihmeissään määräämisen perusteesta.
Kolmannella käynnillä oli paikalla sosiaalityöntekijöitä ja joku ylimääräinen lääkäri yms.
Taas jatkui väärän tiedon lateleminen (tarkistin sen vielä liitosta).
Kuitenkin nöyryytin psykiatria, tuomalla esille hänen tietämättömyytensä muiden edessä.
Aloin leikittelemään mieleni kiihottamiseksi ajatuksella, että psykiatrini olisi psykopaatti. Välillä hän yrittää käyttää empatiaa, yksi mahdollisista syistä voi olla, että saisi minut käyttäytymään haluamallaan tavalla (eli ottamaan lääkkeet ja uskomaan sen mitä minusta siellä sanotaan). Olen jo aikoja sitten kehittänyt itselleni suojamuurin, jotta vättyisin empatiasta aiheutuvaan kriitittömyyden vajaavaisuuteen.
Tällä hetkellä minulla on kortit hallussani 5 - 0 (olen todistanut psykiatrin diagnoosin vääräksi).
Jos vielä yrittää hyppiä varpailleni käytän psykiatrin tietämättömyyttä vielä paremmalla tavalla hyväkseni.
(Olen ehdottoman kiinostunut totuudesta ja nautin valtapeleistä eteenkin juuri auktoriteetteja vastaan).
Onko edes ihme, kun ihmiset sairastuvat. Elämä tuntuu olevan valtapeliä lapsuudesta saakka, kiitos esimerkiksi kasvatuksen, laumasielujen ja kilpailuyhteiskunnan jossa ylikorostetaan sanoja "sosiaalisuus" ja "reippaus". Lapset hakevat sitä mm. kavereiden määrällä, siitä saa huomiota. Yksi tapa sitä on saada ilmaisemalla, että yksi tai useampi luokassa on alempiarvoisempi, jotta itse pysyttäisiin korkeammalla.
Evoluutiossa luonnonvalinta pitää modernissa yhteiskunnassa paikkaansa, tosin se ilmenee ennemmin psykologisena vallankättönä kuin fyysisenä. Tämä tietenkin ohjaa sosiopaattiseen käyttäytymiseen. Joka on näkynyt mm. antisosiaalisen persoonallisuushäiriön lisääntymisenä ja hyvin luultavasti tulee vielä enemmän lisääntymään, mikäli muutosta tulokselliseen järjestelmään ei tule.
Ihmistä yritetään pakottaa mukautumaan vallitsevaan järjestelmään, olkoot se kuinka sairas tahansa. Harvemmat edes pystyvät toteamaan sen sairaalloisuutta, sillä illuusioita on helppo luoda (esim. mainonta, polititisen järjestöt ym. manipulointi).
Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on lähinnä yksi esimerkki, jota järjestelmä on kehittänyt kasvavaan suuntaan.
Masennus ja muut psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet nopeaa vauhtia.
Voidaan ihmetellä, mihin asti vielä tulevaisuudessa päädytään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Psykiatrit ilmeisesti luulevat olevansa puolijumalia, koska kuvittelevat minkä tahansa valheen menevän läpi. Minulta kuitenkin on mennyt luottamus koko poppooseen juuri sen takia, että eivät voi olla valehtelematta.
On ihan eri asia ehdottaa jotain lääkettä, kertoa rehellisesti sivuvaikutukset ja antaa potilaan päättää ottaako riskin mahdollisista sivuvaikutuksista, kuin määrätä lääke ja väittää ettei sivuvaikutuksia ole. JOS sivuvaikutuksia ei ole, potilas on tyytyväinen. Jos niitä sen sijaan on, niin siinä menee luottamus lääkäriin, jolloin hoitaminen on kaksin verroin vaikeampaa kun potilas ei enää uskalla kokeilla mitään lääkettä.
Räikeimpiä valheita mitä olen psyykelääkkeistä kuullut:
Diapam - "Ei siitä tule vieroitusoireita"
Efexor - "Ei se väsytä"
Seroquel - "Ei se lihota"
"Masennus ja muut psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet nopeaa vauhtia."
Eivät ole lisäntyneet:
"Psyykkisten oireiden määrää ja vaikeusastetta mittaavan GHQ-kyselyn osioista laskettuja summapistemääriä vertaamalla nähdään, että niiden jakauma on nyt sama kuin 20 vuotta sitten (kuvio 15.11, taulukko 15.12). Edellä luvussa 7.4 todettu masennuksen yleisyys vastasi myös aikaisempien tutkimuksien perusteella odotettua. Vaikuttaa siltä, että psyykkiset ongelmat ja sairauksista masennus ovat suunnilleen yhtä yleisiä kuin Mini-Suomi-tutkimuksen ajankohtana. Tulokset eivät siten viittaa näiden ongelmien merkittävään yleistymiseen."
http://www.terveys2000.fi/perusraportti/15.2.html
Kyseessä on GHQ-12 eli hyvin kapea 12 kysymyksen testi, jolla toki voidaan jonkun verran kartoittaa oireistoa, muttei suinkaan itsessään kerro psyykkisestä sairaudesta tai masennuksen olemassaolosta.
Lisäksi masennuslääkkeiden kasvava käyttö antaa toista näyttöä, vaikkei tietenkään itsessään ole yksiselitteinen.
Joka tapauksessa puhutaan muutaman kymmenen vuoden eroista, jolloin myös aikasemmat vuosikymmenet tukevat esittämääni keskustelun aihetta.
Ilmeisesti sinulla ei ole mitään luotettavaa lähdettä, joka osoittaa että masennus tai muut mielenterveydenhäiriöt ovat lisääntyneet, vaikka esitit tiedon totuutena aloitusviestissä. Esimerkiksi itsemurhien väheneminen viittaa päinvastaiseen. Skitsofrenia on yksi esimerkki häiriöstä, joka on vähentynyt. Lääkkeiden käytön lisääntyminen johtuu vähemmän haittavaikutuksia sisältävien lääkkeiden tulosta markkinoille sekä myös medikalisaatiosta.