Merenpinta nousee jopa 1,5 metriä!

Taitaa se Kirsi olla yksi niistä, jotka asettumalla vastaiseksi hankkivat itselleen palstatila, nettipalsta, puheaika ja - rahaa.

On se niin ala-arvoista, että vähättelemällä uhkia voi hankkia itselleen hyötyä ja samalla vahvistaa niiden tahojen uskomuksia, jotka toiminnallaan ja elintavoillaan edistävät ilmastomuutosta.

ulkomaalainen kirjoitti:

Taitaa se Kirsi olla yksi niistä, jotka asettumalla vastaiseksi hankkivat itselleen palstatila, nettipalsta, puheaika ja - rahaa.

On se niin ala-arvoista, että vähättelemällä uhkia voi hankkia itselleen hyötyä ja samalla vahvistaa niiden tahojen uskomuksia, jotka toiminnallaan ja elintavoillaan edistävät ilmastomuutosta.

ala-arvoista, että lietsomalla uhkia saa hyötyä ja palstatilaa, ja vahvistaa tietämättömien tahojen luuloja?

Jos et arvotonta tonttia ja taloasi enää tarvitse, niin voin ostaa ne sulta parilla tonnilla. Kohta ne jää kuitenkin veden alle, etkä sitten saa niistä senttiäkään.
Olen nimittäin päättänyt perustaa riisiviljelmän ja perustustyöt olisi helppo tehdä nyt vielä, kun tontti on kuivalla maalla.
Mitäs sanot, tehdäänkö kaupat?

mitä tarkoittaa käsite maankohoaminen Suomen rannikoilla.

ensin tutustumaan kirjoitti:

mitä tarkoittaa käsite maankohoaminen Suomen rannikoilla.

Eipä taida maa kohota lähellekään 1,5 metriä Suomen rannikoilla vuoteen 2100 mennessä.

konsunomi kirjoitti:

Jos et arvotonta tonttia ja taloasi enää tarvitse, niin voin ostaa ne sulta parilla tonnilla. Kohta ne jää kuitenkin veden alle, etkä sitten saa niistä senttiäkään.
Olen nimittäin päättänyt perustaa riisiviljelmän ja perustustyöt olisi helppo tehdä nyt vielä, kun tontti on kuivalla maalla.
Mitäs sanot, tehdäänkö kaupat?

Eipä taida riisi oikein kasvaa suolaisessa merivedessä.

ensin tutustumaan kirjoitti:

mitä tarkoittaa käsite maankohoaminen Suomen rannikoilla.

ilmeisesti ennustettu maan kohoaminen suomessa vuosisadan loppuun mennessä noin 10 cm. eli ihan 1,5 metriä mitä meri voi nousta.

no, eipä meistä moni ole vuosisadan lopulla enää tilannetta toteamassa.

on se että sadevedet jää vallien väärälle puolelle. pitäisi olla valtavat pumput jotka hoitaisivat sadevedet pois.

rbrwbtr kirjoitti:

Eipä taida riisi oikein kasvaa suolaisessa merivedessä.

Tosin vasta sitten, kun se vesi tulvii.

rantatonttia vailla kirjoitti:

Tosin vasta sitten, kun se vesi tulvii.

Ei kannata hengitystä pidättää sitä veden nousua odotellessa.

todella hitaasti kirjoitti:

ilmeisesti ennustettu maan kohoaminen suomessa vuosisadan loppuun mennessä noin 10 cm. eli ihan 1,5 metriä mitä meri voi nousta.

no, eipä meistä moni ole vuosisadan lopulla enää tilannetta toteamassa.

suurimmillaan se on Perämeren rannikolla n. 80 cm sadassa vuodessa ja pienimmillään n. 15 cm sadassa vuodessa etelärannikolla.

eqwrqtwerqwr kirjoitti:

Ei kannata hengitystä pidättää sitä veden nousua odotellessa.

Ehkäpäpä sitten pidätämme sitä hengitystä, kun se vesi nousee. Toivottavasti ehtivät hälyttää, jotta ehtii viimeisen kerran haukata happea.

Tonttiranta kirjoitti:

Ehkäpäpä sitten pidätämme sitä hengitystä, kun se vesi nousee. Toivottavasti ehtivät hälyttää, jotta ehtii viimeisen kerran haukata happea.

älyä on niin vähän, että patsastelee siellä vedessä vain sieraimet veden yläpuolella, niin kannattaako sellaiselle edes mitään hälyä antaa?
Tuolla vajalla 3mm nousuvauhdilla se veden kohoaminen kestää kyllä niin kauan, että vaikka juuri nyt menisin vesirajaan seisomaan, niin elinaikaennusteen puitteissa ei taitaisi juuri polvet kastua. Ja voisi tulla aikakin pitkäksi.

Taloni sijaitsee rannalla. Saimaan rannalla n 80 m merenpinnasta. Ei paljoa hetkauta minua nouseeko yhtään, metrin vai peräti kaksi metriä.

"Liian paljon merenrantoja rehevöityy maannouseman ja eräiden nimeltä mainitsemattomien Itämeren rantavaltioiden piittaamattoman jätekäsittelypolitiikan tuloksena virkistys- ja kaikkeen muuhunkin käyttöön sopimattomiksi."

Et kai nyt syytä Venäjää Itämeren rehevöitymisestä. Etkö ymmärrä, että Venäjän typpi- ja fosforipäästöt ovat vain murto-osa Itämeren itsensä aiheuttamista sinilevien ja varsinaisten levien hajoamisesta syntyvistä fosfori- ja typpipäästöistä.

Eikös olisi loogista ajatella, että Venäjän osuus rehevöitymisessä on osapuilleen yhtä monta prosenttia kun sen nettomääräiset fosforipäästöt ovat suhteessa luonnollisten prosessien kautta tapahtuvaan fosforin bruttotuotantoon. Eli ei juuri kärpäsen paskaa kummempi. Ja kärpäsetkin muuten paskantavat sillointällöin Itämereen.

Kummallista rehevöitymisuskovaisuutta.

rehevöitymisskeptikko kirjoitti:

"Liian paljon merenrantoja rehevöityy maannouseman ja eräiden nimeltä mainitsemattomien Itämeren rantavaltioiden piittaamattoman jätekäsittelypolitiikan tuloksena virkistys- ja kaikkeen muuhunkin käyttöön sopimattomiksi."

Et kai nyt syytä Venäjää Itämeren rehevöitymisestä. Etkö ymmärrä, että Venäjän typpi- ja fosforipäästöt ovat vain murto-osa Itämeren itsensä aiheuttamista sinilevien ja varsinaisten levien hajoamisesta syntyvistä fosfori- ja typpipäästöistä.

Eikös olisi loogista ajatella, että Venäjän osuus rehevöitymisessä on osapuilleen yhtä monta prosenttia kun sen nettomääräiset fosforipäästöt ovat suhteessa luonnollisten prosessien kautta tapahtuvaan fosforin bruttotuotantoon. Eli ei juuri kärpäsen paskaa kummempi. Ja kärpäsetkin muuten paskantavat sillointällöin Itämereen.

Kummallista rehevöitymisuskovaisuutta.

tosiaankaan meinaa, yksi r****n paska itämeressä. Mutta kyllä se metrin-puolentoista merenpinnan kohoaminen tekisi todella hyvää rehevöityville rannoille.

fosforia kirjoitti:

tosiaankaan meinaa, yksi r****n paska itämeressä. Mutta kyllä se metrin-puolentoista merenpinnan kohoaminen tekisi todella hyvää rehevöityville rannoille.

On jotensakin huvittavaa, että kun puhutaan Itämerestä, niin kaikki ymmärtävät, että ihmisen sinne suoltama lisäfosfori on rehevöitymisen syy, vaikka laskennallisesti veteen eniten fosforia tulee mätänevistä sinilevistä ja kasveista. Jokainen ymmärtää, että sinilevät ja kasvit ottavat taas tuon fosforin käyttöönsä seuraavana keväänä kasvukauden alkaessa eikä fosforin määrä kasva siksi että se kiertää luonnon prosesseissa.

Mutta kun puhutaan hiilidioksidista, niin jotkut kieltäytyvät oitis ymmärtämästä mikä ero on nettolisäyksellä ja hiilidioksidin kierrolla. Ollaan selittämässä että ihmisen tuottama hiilidioksidi on vain 5% kaikesta hiilidioksidin synnystä, vaikka muut hiilidioksidin "lähteet" (kasvillisuus, valtameret) toimivat vähintään yhtä suurena hiilinieluna kuin mitä ne ovat hiilidioksidin lähteitä. Hiilidioksidi ei lisäänny siksi että se kiertää luonnon prosesseissa.

Sinilevät itämeressä ovat suurin fosforin lähde, mutta fosforin lisääntymisen syy ovat ihmisen jätevedet ja maatalouden lannoitteita sisältävät valumavedet. Ihmisen toiminta ei kierrätä fosforia vaan ainoastaan lisää sitä veteen. Kyse on siis nettomuutoksesta. Samoin hiilidioksidin määrän kasvu johtuu ihmisestä, joka ei kierrätä hiilidioksidia, vaan ainoastaan lisää sitä ilmakehään.

Torinlaitalainen kirjoitti:

On jotensakin huvittavaa, että kun puhutaan Itämerestä, niin kaikki ymmärtävät, että ihmisen sinne suoltama lisäfosfori on rehevöitymisen syy, vaikka laskennallisesti veteen eniten fosforia tulee mätänevistä sinilevistä ja kasveista. Jokainen ymmärtää, että sinilevät ja kasvit ottavat taas tuon fosforin käyttöönsä seuraavana keväänä kasvukauden alkaessa eikä fosforin määrä kasva siksi että se kiertää luonnon prosesseissa.

Mutta kun puhutaan hiilidioksidista, niin jotkut kieltäytyvät oitis ymmärtämästä mikä ero on nettolisäyksellä ja hiilidioksidin kierrolla. Ollaan selittämässä että ihmisen tuottama hiilidioksidi on vain 5% kaikesta hiilidioksidin synnystä, vaikka muut hiilidioksidin "lähteet" (kasvillisuus, valtameret) toimivat vähintään yhtä suurena hiilinieluna kuin mitä ne ovat hiilidioksidin lähteitä. Hiilidioksidi ei lisäänny siksi että se kiertää luonnon prosesseissa.

Sinilevät itämeressä ovat suurin fosforin lähde, mutta fosforin lisääntymisen syy ovat ihmisen jätevedet ja maatalouden lannoitteita sisältävät valumavedet. Ihmisen toiminta ei kierrätä fosforia vaan ainoastaan lisää sitä veteen. Kyse on siis nettomuutoksesta. Samoin hiilidioksidin määrän kasvu johtuu ihmisestä, joka ei kierrätä hiilidioksidia, vaan ainoastaan lisää sitä ilmakehään.

se hiilidioksidi sitten aiheuttaa? Lämpeneminen ei ole oikea vastaus.
Aavikoituminen vähenee, onko se paha asia? Sademetsät rehevöityvät, onko se paha asia? Viljeltävät kasvit tuottavat paremman sadon, onko se paha asia?
Miksi siitä hiilidioksidista jaksetaan vouhottaa noin kovasti?

qawrewr kirjoitti:

se hiilidioksidi sitten aiheuttaa? Lämpeneminen ei ole oikea vastaus.
Aavikoituminen vähenee, onko se paha asia? Sademetsät rehevöityvät, onko se paha asia? Viljeltävät kasvit tuottavat paremman sadon, onko se paha asia?
Miksi siitä hiilidioksidista jaksetaan vouhottaa noin kovasti?

"Mitä pahaa...se hiilidioksidi sitten aiheuttaa? Lämpeneminen ei ole oikea vastaus."

Mitä pahaa siinä on, jos ryöstän kaikki rahasi. Sinun köyhtyminen ei ole oikea vastus. Jepjep.

"Aavikoituminen vähenee, onko se paha asia?"

Onkohan tälle väitteelle joku uskottava lähdekin?

"Sademetsät rehevöityvät, onko se paha asia?"

Onko lämpö siis sademetsien kasvua rajoittava tekijä? Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä. Maailmassa on puoliaavikoita, joissa sataa yhtä paljon kuin Suomessa.

"Viljeltävät kasvit tuottavat paremman sadon, onko se paha asia?"

Jos lämpötila nousee ja sadeolosuhteet säilyisivät ennallaan eikä tuhohyönteiset tai kasvitaudit huomaisi lämpötilan muuttumista, niin maanviljelyn tuotanto voisi kasvaakin. Mutta siinä on monta "jossia". Vai onko sinulla esittää joku luotettava arvio että satomäärät globaalisti nousevat jos ilmasto lämpenee?

"Miksi siitä hiilidioksidista jaksetaan vouhottaa noin kovasti?"

Ensinnäkin muutoksen vaikutukset ovat pirkälle ennustamattomat. Paikallisesti ilmaston lämpenemisestä voi olla hyötyä ja paikallisesti haittaa ja kukaan ei voi taata, että tämä olisi summana neutraali tai positiivinen. Nuo sinun heittosi paremmista sadoista, sademetsien rehevöitymisestä jne jne ovat vain heittoja.

Meitä läheinen esimerkki voisi olla vaikka Golf-virran hidastuminen / pysähtyminen jään vähenemisen seurauksena, joka voisi merkitä Suomessa sitä, että lämpeneminen vaihtuu kylmenemiseksi. Jos vastaavasti vaikka Saharan etelälaidan viljelyolosuhteet paranisivat, niin mitä sitten? Olisiko suomalaiset maanviljelijät siirrettävissä P-Afrikkaan? Olisiko varmaa, että Darfurissa ja muualla saataisiin hyödynnettyä nuo parantuneet olot?

Toinen merkittävä uhka on muutoksen nopeus. Se on pahasta sekä luonnolle, että taloudelle. Kummankin osalta kyse on sopeutumiskyvystä. Luonnossa liian nopea muutos aiheuttaa sukupuuttoja, ekosysteemien romahtamisia jne ja ihmisten maailmassa kriisejä, nälänhätää mahdollisesti konflikteja jne.

Kolmas on muutoksen peruuttamattomuus. Jos hiilidioksidin lisäämisen ja siitä johtuvan lämpenemisen vaikutukset osoittautuvatkin aivan erilaisiksi kuin sinä toiveajattelet, niin jälkikäteen ei voi kun harmitella.

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Mitä pahaa...se hiilidioksidi sitten aiheuttaa? Lämpeneminen ei ole oikea vastaus."

Mitä pahaa siinä on, jos ryöstän kaikki rahasi. Sinun köyhtyminen ei ole oikea vastus. Jepjep.

"Aavikoituminen vähenee, onko se paha asia?"

Onkohan tälle väitteelle joku uskottava lähdekin?

"Sademetsät rehevöityvät, onko se paha asia?"

Onko lämpö siis sademetsien kasvua rajoittava tekijä? Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä. Maailmassa on puoliaavikoita, joissa sataa yhtä paljon kuin Suomessa.

"Viljeltävät kasvit tuottavat paremman sadon, onko se paha asia?"

Jos lämpötila nousee ja sadeolosuhteet säilyisivät ennallaan eikä tuhohyönteiset tai kasvitaudit huomaisi lämpötilan muuttumista, niin maanviljelyn tuotanto voisi kasvaakin. Mutta siinä on monta "jossia". Vai onko sinulla esittää joku luotettava arvio että satomäärät globaalisti nousevat jos ilmasto lämpenee?

"Miksi siitä hiilidioksidista jaksetaan vouhottaa noin kovasti?"

Ensinnäkin muutoksen vaikutukset ovat pirkälle ennustamattomat. Paikallisesti ilmaston lämpenemisestä voi olla hyötyä ja paikallisesti haittaa ja kukaan ei voi taata, että tämä olisi summana neutraali tai positiivinen. Nuo sinun heittosi paremmista sadoista, sademetsien rehevöitymisestä jne jne ovat vain heittoja.

Meitä läheinen esimerkki voisi olla vaikka Golf-virran hidastuminen / pysähtyminen jään vähenemisen seurauksena, joka voisi merkitä Suomessa sitä, että lämpeneminen vaihtuu kylmenemiseksi. Jos vastaavasti vaikka Saharan etelälaidan viljelyolosuhteet paranisivat, niin mitä sitten? Olisiko suomalaiset maanviljelijät siirrettävissä P-Afrikkaan? Olisiko varmaa, että Darfurissa ja muualla saataisiin hyödynnettyä nuo parantuneet olot?

Toinen merkittävä uhka on muutoksen nopeus. Se on pahasta sekä luonnolle, että taloudelle. Kummankin osalta kyse on sopeutumiskyvystä. Luonnossa liian nopea muutos aiheuttaa sukupuuttoja, ekosysteemien romahtamisia jne ja ihmisten maailmassa kriisejä, nälänhätää mahdollisesti konflikteja jne.

Kolmas on muutoksen peruuttamattomuus. Jos hiilidioksidin lisäämisen ja siitä johtuvan lämpenemisen vaikutukset osoittautuvatkin aivan erilaisiksi kuin sinä toiveajattelet, niin jälkikäteen ei voi kun harmitella.

Kuka on puhunut mitään lämpenemisestä?
Nyt puhutaan hiilidioksidista, jolla ei ole lämpenemisen kanssa juuri mitään tekemistä.
Älä sotke tähän noita uskomuksia, joita on alarmistien taholta syötetty.

qwrqwete kirjoitti:

Kuka on puhunut mitään lämpenemisestä?
Nyt puhutaan hiilidioksidista, jolla ei ole lämpenemisen kanssa juuri mitään tekemistä.
Älä sotke tähän noita uskomuksia, joita on alarmistien taholta syötetty.

Miksi raapustat tuota paskaasi tänne loputtomasti? Maksaako joku sinulle tuosta valehtelusta? Vai mikä ihme sinua motivoi siihen?

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Mitä pahaa...se hiilidioksidi sitten aiheuttaa? Lämpeneminen ei ole oikea vastaus."

Mitä pahaa siinä on, jos ryöstän kaikki rahasi. Sinun köyhtyminen ei ole oikea vastus. Jepjep.

"Aavikoituminen vähenee, onko se paha asia?"

Onkohan tälle väitteelle joku uskottava lähdekin?

"Sademetsät rehevöityvät, onko se paha asia?"

Onko lämpö siis sademetsien kasvua rajoittava tekijä? Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä. Maailmassa on puoliaavikoita, joissa sataa yhtä paljon kuin Suomessa.

"Viljeltävät kasvit tuottavat paremman sadon, onko se paha asia?"

Jos lämpötila nousee ja sadeolosuhteet säilyisivät ennallaan eikä tuhohyönteiset tai kasvitaudit huomaisi lämpötilan muuttumista, niin maanviljelyn tuotanto voisi kasvaakin. Mutta siinä on monta "jossia". Vai onko sinulla esittää joku luotettava arvio että satomäärät globaalisti nousevat jos ilmasto lämpenee?

"Miksi siitä hiilidioksidista jaksetaan vouhottaa noin kovasti?"

Ensinnäkin muutoksen vaikutukset ovat pirkälle ennustamattomat. Paikallisesti ilmaston lämpenemisestä voi olla hyötyä ja paikallisesti haittaa ja kukaan ei voi taata, että tämä olisi summana neutraali tai positiivinen. Nuo sinun heittosi paremmista sadoista, sademetsien rehevöitymisestä jne jne ovat vain heittoja.

Meitä läheinen esimerkki voisi olla vaikka Golf-virran hidastuminen / pysähtyminen jään vähenemisen seurauksena, joka voisi merkitä Suomessa sitä, että lämpeneminen vaihtuu kylmenemiseksi. Jos vastaavasti vaikka Saharan etelälaidan viljelyolosuhteet paranisivat, niin mitä sitten? Olisiko suomalaiset maanviljelijät siirrettävissä P-Afrikkaan? Olisiko varmaa, että Darfurissa ja muualla saataisiin hyödynnettyä nuo parantuneet olot?

Toinen merkittävä uhka on muutoksen nopeus. Se on pahasta sekä luonnolle, että taloudelle. Kummankin osalta kyse on sopeutumiskyvystä. Luonnossa liian nopea muutos aiheuttaa sukupuuttoja, ekosysteemien romahtamisia jne ja ihmisten maailmassa kriisejä, nälänhätää mahdollisesti konflikteja jne.

Kolmas on muutoksen peruuttamattomuus. Jos hiilidioksidin lisäämisen ja siitä johtuvan lämpenemisen vaikutukset osoittautuvatkin aivan erilaisiksi kuin sinä toiveajattelet, niin jälkikäteen ei voi kun harmitella.

"Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä."

No tuo nyt on aika yksinkertaistettu heitto. Lämpö sinänsä ei kuihduta mitään.

Olennaista on kosteus. Onhan esimerkiksi Antarktiksella ja Arktiksellakin aavikoita vaikka "kuihduttava lämpö" puuttuu.

ei kuihduta kirjoitti:

"Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä."

No tuo nyt on aika yksinkertaistettu heitto. Lämpö sinänsä ei kuihduta mitään.

Olennaista on kosteus. Onhan esimerkiksi Antarktiksella ja Arktiksellakin aavikoita vaikka "kuihduttava lämpö" puuttuu.

"Lämpö sinänsä ei kuihduta mitään. Olennaista on kosteus."

Olennaista on sadannan ja lämmön suhde. Sitä yritin kertoa mainitsemalla, että maailmassa on puoliaavikoita, joilla sataa yhtä paljon kuin Suomessa. Sadanta on sama, kasvillisuus huomattavan paljon niukempaa, selittävänä tekijänä lämpö eli veden haihtuminen - ymmärsitkö?

Ihan peruslogiikasta sen verran, että lausetta "Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä" ei mitenkään kyseenalaista tai kumoa heittosi "Onhan esimerkiksi Antarktiksella ja Arktiksellakin aavikoita vaikka 'kuihduttava lämpö' puuttuu." Kannattaisi ymmärtää mitä lukee ja myös mitä kirjoittaa.

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Lämpö sinänsä ei kuihduta mitään. Olennaista on kosteus."

Olennaista on sadannan ja lämmön suhde. Sitä yritin kertoa mainitsemalla, että maailmassa on puoliaavikoita, joilla sataa yhtä paljon kuin Suomessa. Sadanta on sama, kasvillisuus huomattavan paljon niukempaa, selittävänä tekijänä lämpö eli veden haihtuminen - ymmärsitkö?

Ihan peruslogiikasta sen verran, että lausetta "Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä" ei mitenkään kyseenalaista tai kumoa heittosi "Onhan esimerkiksi Antarktiksella ja Arktiksellakin aavikoita vaikka 'kuihduttava lämpö' puuttuu." Kannattaisi ymmärtää mitä lukee ja myös mitä kirjoittaa.

Puoliaavikon, aavikon ja aron käsitteet määritellään nimenomaan sademäärän mukaan:

"Puoliaavikko on aavikoita kosteampi alue. Puoliaavikolla kasvaa esimerkiksi dyynien laella pensaita. Sadetta on vähemmän kuin arolla, yläraja karkeasti 250 mm ja alaraja 150 mm. Eräs määritelmä puoliaavikolle Amerikassa on 200-300 mm:n sademäärä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pensasaro

Eli jos jollain alueella sataa yhtä paljon kuin Suomessa, kyseessä ei voi olla puoliaavikko vaan jokin muu.

150-250(300)mm kirjoitti:

Puoliaavikon, aavikon ja aron käsitteet määritellään nimenomaan sademäärän mukaan:

"Puoliaavikko on aavikoita kosteampi alue. Puoliaavikolla kasvaa esimerkiksi dyynien laella pensaita. Sadetta on vähemmän kuin arolla, yläraja karkeasti 250 mm ja alaraja 150 mm. Eräs määritelmä puoliaavikolle Amerikassa on 200-300 mm:n sademäärä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pensasaro

Eli jos jollain alueella sataa yhtä paljon kuin Suomessa, kyseessä ei voi olla puoliaavikko vaan jokin muu.

Jos tämä määritellään näin, niin silloin oikeampi ilmaisu on, että on alueita joissa sataa yhtä paljon kuin Suomessa, mutta ovat kuivaa pensasaroa.

Virheellinen käsitykseni syntyi siitä, että muistan Meksikossa määritellyn alle 600mm vuotuisen sateen alueet "kuiviksi", jolla maanviljely on mahdollista vain keinokastelun varassa. Maalikosta ne näyttivät hyvin kuivilta, mutta oikea termi on siis pensasaro eikä puoliaavikko. Pohjois.Suomessa taas on alueita joilla sataa 500mm vuodessa ja allekin, jotka näyttävät hyvin vehmailta, joissa on soita jne.

Miten tämä enää liittyy alkuperäiseen aiheeseen?

Torinlaitalainen kirjoitti:

Jos tämä määritellään näin, niin silloin oikeampi ilmaisu on, että on alueita joissa sataa yhtä paljon kuin Suomessa, mutta ovat kuivaa pensasaroa.

Virheellinen käsitykseni syntyi siitä, että muistan Meksikossa määritellyn alle 600mm vuotuisen sateen alueet "kuiviksi", jolla maanviljely on mahdollista vain keinokastelun varassa. Maalikosta ne näyttivät hyvin kuivilta, mutta oikea termi on siis pensasaro eikä puoliaavikko. Pohjois.Suomessa taas on alueita joilla sataa 500mm vuodessa ja allekin, jotka näyttävät hyvin vehmailta, joissa on soita jne.

Miten tämä enää liittyy alkuperäiseen aiheeseen?

"Miten tämä enää liittyy alkuperäiseen aiheeseen"

Liittyy siten että kasvillisuusvyöhykkeiden määrittelyssä kosteus on se olennainen asia, ei lämpö.

Sademetsiä on sekä tropiikissa että lauhkeilla vyöhykkeillä. Lämpö ei ole se olennainen tekijä.

Aavikoita on sekä tropiikissa että viileämmillä vyöhykkeillä, jopa napa-alueilla. Lämpö ei ole se olennainen tekijä.

Sinun väitteesi perustuu taas siihen että joskus jossain Pohjois-Suomessa saattaa sataa vähemmän kuin joskus jossain pensasarolla Meksikossa.

Näin varmasti on, mutta ei se kovin vahva todiste ole. Yleisesti ottaen pensasaroilla sataa vähemmän kuin Pohjois-Suomessa.

"Pohjois.Suomessa taas on alueita joilla sataa 500mm vuodessa ja allekin, jotka näyttävät hyvin vehmailta, joissa on soita jne."

Keskimäärin Pohjois-Suomessa sataa 500-600 mm vuodessa, siis selvästi enemmän kuin keskimäärin pensasarolla. Pieniä poikkeusalueita toki aina löytyy. Mitä taas suoalueisiin tulee, niin tietenkin ne ovat vehmaita koska niiden tarvitsema kosteus tulee maasta eikä ilmasta. Suoalueita on muuten myös tropiikissa joten niidenkään kohdalla lämpö ei ole ratkaiseva tekijä.

Eli väitteesi "Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä." ei pidä paikkaansa.

Ratkaiseva tekijä on kosteus kuten olen edellä todistanut. Lämpö voi vaihdella tropiikin kuumuudesta aina napa-alueiden kylmyyteen mutta kosteus määrää kasvillisuuden laadun. Pieniä poikkeusalueita toki aina löytyy.

virheellinen väite kirjoitti:

"Miten tämä enää liittyy alkuperäiseen aiheeseen"

Liittyy siten että kasvillisuusvyöhykkeiden määrittelyssä kosteus on se olennainen asia, ei lämpö.

Sademetsiä on sekä tropiikissa että lauhkeilla vyöhykkeillä. Lämpö ei ole se olennainen tekijä.

Aavikoita on sekä tropiikissa että viileämmillä vyöhykkeillä, jopa napa-alueilla. Lämpö ei ole se olennainen tekijä.

Sinun väitteesi perustuu taas siihen että joskus jossain Pohjois-Suomessa saattaa sataa vähemmän kuin joskus jossain pensasarolla Meksikossa.

Näin varmasti on, mutta ei se kovin vahva todiste ole. Yleisesti ottaen pensasaroilla sataa vähemmän kuin Pohjois-Suomessa.

"Pohjois.Suomessa taas on alueita joilla sataa 500mm vuodessa ja allekin, jotka näyttävät hyvin vehmailta, joissa on soita jne."

Keskimäärin Pohjois-Suomessa sataa 500-600 mm vuodessa, siis selvästi enemmän kuin keskimäärin pensasarolla. Pieniä poikkeusalueita toki aina löytyy. Mitä taas suoalueisiin tulee, niin tietenkin ne ovat vehmaita koska niiden tarvitsema kosteus tulee maasta eikä ilmasta. Suoalueita on muuten myös tropiikissa joten niidenkään kohdalla lämpö ei ole ratkaiseva tekijä.

Eli väitteesi "Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä." ei pidä paikkaansa.

Ratkaiseva tekijä on kosteus kuten olen edellä todistanut. Lämpö voi vaihdella tropiikin kuumuudesta aina napa-alueiden kylmyyteen mutta kosteus määrää kasvillisuuden laadun. Pieniä poikkeusalueita toki aina löytyy.

"Liittyy siten että kasvillisuusvyöhykkeiden määrittelyssä kosteus on se olennainen asia, ei lämpö."

Maaperän kosteus on vain eri asia kuin sademäärä. Kosteuteen vaikuttaa kaksi asiaa: paljonko vettä tulee ja paljonko sitä poistuu. Poistuminen tapahtuu valumana ja ennen kaikkea haihtumalla. Ihan perusfysiikan mukaan vesi haihtuu sitä nopeammin mitä lämpimämpää se on. Maan kosteus ei siis riipu pelkästään sademäärästä, vaan myös siitä miten nopeasti vesi haihtuu.

Jos menet Meksikoon katsomaan alueita, joilla sataa 500mm vuodessa, ne ovat hyvin kuivia, niillä kasvaa kituliaita pensaita, kaktuksia ja agavea ja korkeintaan yksittäisiä puita. Ruohovartiset kasvit ovat enimmän aikaa kuivina korsina. Sikäli kun alueella on jokia, niissä on vettä vain vähän aikaa sateiden jälkeen. Järviä tai lampia ei ole.

Jos menet Pohjois-Suomeen katsomaan alueita, joissa sataa 500mm vuodessa, niin sielä on metsää, jonka pohjaa peittää jatkuvasti kostea sammal ja jäkälä, alavilla paikoilla on soita, lampia ja pieniä järviä, alueen joet eivät kuivu koskaan jne.

Eli sama sademäärä tuottaa kosteudeltaan ja kasvillisuudeltaan kovin erilaisen ympäristön.

"Keskimäärin Pohjois-Suomessa sataa 500-600 mm vuodessa, siis selvästi enemmän kuin keskimäärin pensasarolla."

Kuten kerroin esimerkiksi Meksikossa alle 600mm sateen saavat alueet ovat niin kuivia, että maatalous edellyttää sielä keinokastelua. Suomessa 600mm on hyvin tyypillinen vuotuinen sademäärä ja se riittää kasvattamaan tuhtia metsää ja viljasatoja. Koska lämpötila meillä on alempi, niin haihdunta on vähäisempää ja vähempi vesi riittää.

"Eli väitteesi "Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä." ei pidä paikkaansa."

Tuo johtopäätös ei vain seurannut noista perusteluistasi. Jokainen joka on kasvattanut edes jukkapalmua ruukussa tietää, että helteellä kasvi tarvitsee huomattavasti enemmän vettä kuin silloin kun sitä pitää vaikka keväällä/syksyllä viileällä kuistilla.

Jos sadanta pysyy samana ja lämpötila nousee, niin maaperä kuivuu. Eikö tämä ole ihan terveen järjen mukaista?

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Liittyy siten että kasvillisuusvyöhykkeiden määrittelyssä kosteus on se olennainen asia, ei lämpö."

Maaperän kosteus on vain eri asia kuin sademäärä. Kosteuteen vaikuttaa kaksi asiaa: paljonko vettä tulee ja paljonko sitä poistuu. Poistuminen tapahtuu valumana ja ennen kaikkea haihtumalla. Ihan perusfysiikan mukaan vesi haihtuu sitä nopeammin mitä lämpimämpää se on. Maan kosteus ei siis riipu pelkästään sademäärästä, vaan myös siitä miten nopeasti vesi haihtuu.

Jos menet Meksikoon katsomaan alueita, joilla sataa 500mm vuodessa, ne ovat hyvin kuivia, niillä kasvaa kituliaita pensaita, kaktuksia ja agavea ja korkeintaan yksittäisiä puita. Ruohovartiset kasvit ovat enimmän aikaa kuivina korsina. Sikäli kun alueella on jokia, niissä on vettä vain vähän aikaa sateiden jälkeen. Järviä tai lampia ei ole.

Jos menet Pohjois-Suomeen katsomaan alueita, joissa sataa 500mm vuodessa, niin sielä on metsää, jonka pohjaa peittää jatkuvasti kostea sammal ja jäkälä, alavilla paikoilla on soita, lampia ja pieniä järviä, alueen joet eivät kuivu koskaan jne.

Eli sama sademäärä tuottaa kosteudeltaan ja kasvillisuudeltaan kovin erilaisen ympäristön.

"Keskimäärin Pohjois-Suomessa sataa 500-600 mm vuodessa, siis selvästi enemmän kuin keskimäärin pensasarolla."

Kuten kerroin esimerkiksi Meksikossa alle 600mm sateen saavat alueet ovat niin kuivia, että maatalous edellyttää sielä keinokastelua. Suomessa 600mm on hyvin tyypillinen vuotuinen sademäärä ja se riittää kasvattamaan tuhtia metsää ja viljasatoja. Koska lämpötila meillä on alempi, niin haihdunta on vähäisempää ja vähempi vesi riittää.

"Eli väitteesi "Useilla alueilla lämpö on kuihduttava tekijä." ei pidä paikkaansa."

Tuo johtopäätös ei vain seurannut noista perusteluistasi. Jokainen joka on kasvattanut edes jukkapalmua ruukussa tietää, että helteellä kasvi tarvitsee huomattavasti enemmän vettä kuin silloin kun sitä pitää vaikka keväällä/syksyllä viileällä kuistilla.

Jos sadanta pysyy samana ja lämpötila nousee, niin maaperä kuivuu. Eikö tämä ole ihan terveen järjen mukaista?

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen sademäärät ovat keskimäärin selkeästi korkeampia kuin pensasaron. Tätä faktaa et voi muuttaa miksikään. Pieniä paikallisia vaihteluita toki löytyy.

Sen sijaan pohjoisessa on kuin onkin kasvillisuusvyöhyke jota voi verrata pensasaroon eli tundra. Näiden sademäärätkin ovat paremmin vertailukelpoisia.

Vaikka Lapissa ei aitoa tundraa olekaan, niin tunturiaalueilla Lapissa sademäärä vastaa paremmin pensasarojen sademäärää etelässä. Mutta myös kasvillisuus on ihan toisenlaista kuin Metsä-Lapissa.

Ymmärtäisin paremmin jos vertaisit tundraa tai Tunturi-Lappia pensasaroon.

On yksinkertaisesti virhe pitää pensasaron ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen sademääriä samoina.

sademäärät eri kirjoitti:

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen sademäärät ovat keskimäärin selkeästi korkeampia kuin pensasaron. Tätä faktaa et voi muuttaa miksikään. Pieniä paikallisia vaihteluita toki löytyy.

Sen sijaan pohjoisessa on kuin onkin kasvillisuusvyöhyke jota voi verrata pensasaroon eli tundra. Näiden sademäärätkin ovat paremmin vertailukelpoisia.

Vaikka Lapissa ei aitoa tundraa olekaan, niin tunturiaalueilla Lapissa sademäärä vastaa paremmin pensasarojen sademäärää etelässä. Mutta myös kasvillisuus on ihan toisenlaista kuin Metsä-Lapissa.

Ymmärtäisin paremmin jos vertaisit tundraa tai Tunturi-Lappia pensasaroon.

On yksinkertaisesti virhe pitää pensasaron ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen sademääriä samoina.

Ennenkuin eksyit tai yritit eksyttää keskustelua pensasarolle sinä menit moneen kertaan väittämään, että lämpötilan nousu ei voi kuihduttaa kasvilllisuutta missään eikä ikinä. Nyt kun huomaat tulleesi umpiperään, niin alat jänkkäämään kasvillisuuvyöhykkeiden nimistä ja yrität olla oikeassa edes jossain.

"Pohjoisen havumetsävyöhykkeen sademäärät ovat keskimäärin selkeästi korkeampia kuin pensasaron."

Olet ihan oikeassa. Kukaan ei nähdäkseni ole muuta väittänytkään. Sen sijaan väite siitä, että kaikilla pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueilla sataa selkeästi enemmän kuin millään kuivala pensasarolla on väärin, valhe ja paskanjauhantaa.

"Vaikka Lapissa ei aitoa tundraa olekaan, niin tunturiaalueilla Lapissa sademäärä vastaa paremmin pensasarojen sademäärää etelässä."

En väitä vastaan. Ole rauhassa oikeassa.

"On yksinkertaisesti virhe pitää pensasaron ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen sademääriä samoina."

No älä sitten pidä. Minäkään en ole pitänyt. Osoitapa joku viesti, jossa olen kirjoittanut "havumetsävyöhykkeen sademääristä".

Jotta totuus ei unohtuisi niin se väite, jonka ilmeisesti tahtoisit jo unohtaa kirjoittaneesi oli, että lämpötilan nousulla ei voi olla kuihduttavaa vaikutusta. Tämä väitteesi on väärä. Huomaa, että minä en ole sanonut, että lisälämpö aina kuihduttaa, vaan sanonut, että on paljon alueita, joilla lämpötilan nousu (ainoana muutoksena) kuihduttaa kasvillisuutta.

Näyttäisi lapsettavan.

Sieltähän varsinainen "asiantuntija" pölähti yhtäkkiä palstalle. Tiedoksesi, että pelkästään Grönlannin jäätikön sulaminen nostaisi merien pintaa noin 7 metrillä. Tämä on ihan yksinkertaisesti laskettavissa oleva asia. Etelänapamantereen jäätikön sulaminen nostaisi merien pintaa useilla kymmenillä metreillä.

Mutta kumpaakaan noista ei tule tapahtumaan ainakaan ihan lähivuosisatoina. Sen sijaan suurin osa maailman jäätiköistä sulaa vähitellen ja merien tilavuus kasvaa myös niiden lämmetessä lämpölaajenemisen seurauksena. Nämä yhdessä nostavat merien pintaa eri arvioiden mukaan noin 0,5 - 1,5 metriä tämän vuosisadan aikana. Perämerellä ja ehkä jossain toisessakin paikassa maailmalla maan pinnan kohoaminen kompensoi sen, mutta ei muualla.

Kirjoituksessa mainittiin nimeomaan mannerjäätiköt.

Grönlannin jäiden sulaminen nostaisi merenpintaa 7 metriä.

Etelänapamantereen jäiden sulaminen nostaisi merenpintaa 70 metriä.

Olet siis väärässä 1100-kertaisesti.

Peruskoulufysiikassa on tullut varmaan vastaan termi "lämpölaajeneminen", vai oletko nukkunut tunnilla? Vettä on ihan v******, sen ei tarvitse lämmetä paljoakaan kun tilavuuden muutos näkyy ja tuntuu tässä ihmisen pienessä mittakaavassa. Ynnää siihen ne sulaneet jäätiköt. Jos lopputulos vaikuttaa ihan älyttömältä niin vähennä arvioista 90% pois ja vieläkin saat semmoisen lukeman että heikottaa.

.... kirjoitti:

Peruskoulufysiikassa on tullut varmaan vastaan termi "lämpölaajeneminen", vai oletko nukkunut tunnilla? Vettä on ihan v******, sen ei tarvitse lämmetä paljoakaan kun tilavuuden muutos näkyy ja tuntuu tässä ihmisen pienessä mittakaavassa. Ynnää siihen ne sulaneet jäätiköt. Jos lopputulos vaikuttaa ihan älyttömältä niin vähennä arvioista 90% pois ja vieläkin saat semmoisen lukeman että heikottaa.

Jos vesi nousee 0,5-1,5 metriä vuoteen 2100 mennessä pitäisi merenpinnan nousta 5-15 senttimetriä vuosikymmenessä.

Nykyisen nousunopeuden pitäisi siis vähintään kaksinkertaistua. Mitään merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan ole, päinvastoin viimeisen viiden vuoden aikana nousunopeus on laskenut:

http://sealevel.colorado.edu/current/sl_noib_global_sm.jpg

Eli nuo ennustetut nopeudet perustuvat puhtaaseen spekulaatioon.

ei merkkejä kirjoitti:

Jos vesi nousee 0,5-1,5 metriä vuoteen 2100 mennessä pitäisi merenpinnan nousta 5-15 senttimetriä vuosikymmenessä.

Nykyisen nousunopeuden pitäisi siis vähintään kaksinkertaistua. Mitään merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan ole, päinvastoin viimeisen viiden vuoden aikana nousunopeus on laskenut:

http://sealevel.colorado.edu/current/sl_noib_global_sm.jpg

Eli nuo ennustetut nopeudet perustuvat puhtaaseen spekulaatioon.

"Jos vesi nousee 0,5-1,5 metriä vuoteen 2100 mennessä pitäisi merenpinnan nousta 5-15 senttimetriä vuosikymmenessä.
Nykyisen nousunopeuden pitäisi siis vähintään kaksinkertaistua. Mitään merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan ole,..."

Mihin perustuu spekulaatiosi siitä, että kaikki tapahtuu jonkun tasaisen vauhdin taulukon mukaan? Meillä on käytettävissä aika paljon tietoa siitä, miten merenpinta nousi viimeisen jääkauden jälkeen (yhteensä kai 90-70 metriä) ja tuo nousu oli kaikkea muuta kuin tasaista. Mihin perustuu usko, että nyt kaikki on toisin?

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Jos vesi nousee 0,5-1,5 metriä vuoteen 2100 mennessä pitäisi merenpinnan nousta 5-15 senttimetriä vuosikymmenessä.
Nykyisen nousunopeuden pitäisi siis vähintään kaksinkertaistua. Mitään merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan ole,..."

Mihin perustuu spekulaatiosi siitä, että kaikki tapahtuu jonkun tasaisen vauhdin taulukon mukaan? Meillä on käytettävissä aika paljon tietoa siitä, miten merenpinta nousi viimeisen jääkauden jälkeen (yhteensä kai 90-70 metriä) ja tuo nousu oli kaikkea muuta kuin tasaista. Mihin perustuu usko, että nyt kaikki on toisin?

"Mihin perustuu spekulaatiosi siitä, että kaikki tapahtuu jonkun tasaisen vauhdin taulukon mukaan?"

Tiedät varmaan että juostessa vaikkapa Cooperin testiä "tasaisen vauhdin taulukko" tarkoittaa sitä että jos jää jälkeen lasketusta kierrosajasta niin jäljelläolevat kierrokset on juostava nopeammin kuin "tasaisen vauhdin taulukossa" tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi. Mitä enemmän jää jälkeen sitä nopeammin on jäljellä olevat kierrokset on juostava. Ja jos jää liikaa jälkeen ei enää ole mahdollista juosta tarpeeksi nopeasti.

Nyt ollaan merenpinnan nousunopeudessa jo ensimmäisillä kierroksilla jääty jälkeen "tasaisen vauhdin taulukosta" Tähän ei enää olisi varaa tulevilla kierroksilla.

" Meillä on käytettävissä aika paljon tietoa siitä, miten merenpinta nousi viimeisen jääkauden jälkeen (yhteensä kai 90-70 metriä) ja tuo nousu oli kaikkea muuta kuin tasaista. Mihin perustuu usko, että nyt kaikki on toisin?"

Ja merenpinta laski ennen viimeistä jääkautta. Mihin perustuu usko että nyt on kaikki toisin?

http://www.cmar.csiro.au/sealevel/images/fig_hist_1.jpg

myös laskenut kirjoitti:

"Mihin perustuu spekulaatiosi siitä, että kaikki tapahtuu jonkun tasaisen vauhdin taulukon mukaan?"

Tiedät varmaan että juostessa vaikkapa Cooperin testiä "tasaisen vauhdin taulukko" tarkoittaa sitä että jos jää jälkeen lasketusta kierrosajasta niin jäljelläolevat kierrokset on juostava nopeammin kuin "tasaisen vauhdin taulukossa" tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi. Mitä enemmän jää jälkeen sitä nopeammin on jäljellä olevat kierrokset on juostava. Ja jos jää liikaa jälkeen ei enää ole mahdollista juosta tarpeeksi nopeasti.

Nyt ollaan merenpinnan nousunopeudessa jo ensimmäisillä kierroksilla jääty jälkeen "tasaisen vauhdin taulukosta" Tähän ei enää olisi varaa tulevilla kierroksilla.

" Meillä on käytettävissä aika paljon tietoa siitä, miten merenpinta nousi viimeisen jääkauden jälkeen (yhteensä kai 90-70 metriä) ja tuo nousu oli kaikkea muuta kuin tasaista. Mihin perustuu usko, että nyt kaikki on toisin?"

Ja merenpinta laski ennen viimeistä jääkautta. Mihin perustuu usko että nyt on kaikki toisin?

http://www.cmar.csiro.au/sealevel/images/fig_hist_1.jpg

"Tiedät varmaan että juostessa vaikkapa Cooperin testiä "tasaisen vauhdin taulukko" tarkoittaa sitä että jos jää jälkeen lasketusta kierrosajasta niin jäljelläolevat kierrokset on juostava ..."

Kyllä minä tiedän mitä tasaisen vauhdin taulukko tarkoittaa. Osittain siksi käytin itse tuota termiä. Kysymykseni kuuluikin, millä perusteella sinä oletat käynnissä olevan merenpinnan nousun olevan jatkossa tasaista?

"Ja merenpinta laski ennen viimeistä jääkautta. Mihin perustuu usko että nyt on kaikki toisin?"

Väännettään rautalangasta: se lämpenemisen seurauksena menneisyydessä tapahtunut merenpinnan nousu, josta meillä on parhaat tiedot käytettävissämme tapahtui kaikkea muuta kuin tasaisesti. Siinä oli "nykäyksiä" ja tasaisia vaiheita. Millä perusteella kuvittelet että nyt käynnissä oleva nousu tapahtuisi jonkun keksimäsi tasaisen vauhdin taulukon mukaan?

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Tiedät varmaan että juostessa vaikkapa Cooperin testiä "tasaisen vauhdin taulukko" tarkoittaa sitä että jos jää jälkeen lasketusta kierrosajasta niin jäljelläolevat kierrokset on juostava ..."

Kyllä minä tiedän mitä tasaisen vauhdin taulukko tarkoittaa. Osittain siksi käytin itse tuota termiä. Kysymykseni kuuluikin, millä perusteella sinä oletat käynnissä olevan merenpinnan nousun olevan jatkossa tasaista?

"Ja merenpinta laski ennen viimeistä jääkautta. Mihin perustuu usko että nyt on kaikki toisin?"

Väännettään rautalangasta: se lämpenemisen seurauksena menneisyydessä tapahtunut merenpinnan nousu, josta meillä on parhaat tiedot käytettävissämme tapahtui kaikkea muuta kuin tasaisesti. Siinä oli "nykäyksiä" ja tasaisia vaiheita. Millä perusteella kuvittelet että nyt käynnissä oleva nousu tapahtuisi jonkun keksimäsi tasaisen vauhdin taulukon mukaan?

"Millä perusteella kuvittelet että nyt käynnissä oleva nousu tapahtuisi jonkun keksimäsi tasaisen vauhdin taulukon mukaan?"

Et ilmeisesti lukenut tai ymmärtänyt mitä kirjoitin edellisessä viestissäni:

"Nyt ollaan merenpinnan nousunopeudessa jo ensimmäisillä kierroksilla jääty jälkeen "tasaisen vauhdin taulukosta" Tähän ei enää olisi varaa tulevilla kierroksilla."

Lisäksi todistin sinulle että merenpinnan on nyt jatkossa noustava suuremmalla nopeudella kuin tuo "tasaisen vauhdin" 5-15 senttiä vuosikymmenessä.

Merenpinnan nousuvauhti on kuitenkin hidastunut, ei kiihtynyt kuten sen pitäisi jos tuohon ennustettuun tavoitteeseen aiotaan päästä vuoteen 2100 mennessä.

Havainnot eivät siis tue tuon ennusteen toteutumista.

Voit tietysti uskoa että merenpinnan nousunopeudessa tapahtuu joku yllättävä muutos tulevaisuudessa.
Se on kuitenkin pelkkä uskomus niin kauan kun havainot eivät sitä tue.

Mikä tässä on niin vaikeata ymmärtää?

ennustetta kirjoitti:

"Millä perusteella kuvittelet että nyt käynnissä oleva nousu tapahtuisi jonkun keksimäsi tasaisen vauhdin taulukon mukaan?"

Et ilmeisesti lukenut tai ymmärtänyt mitä kirjoitin edellisessä viestissäni:

"Nyt ollaan merenpinnan nousunopeudessa jo ensimmäisillä kierroksilla jääty jälkeen "tasaisen vauhdin taulukosta" Tähän ei enää olisi varaa tulevilla kierroksilla."

Lisäksi todistin sinulle että merenpinnan on nyt jatkossa noustava suuremmalla nopeudella kuin tuo "tasaisen vauhdin" 5-15 senttiä vuosikymmenessä.

Merenpinnan nousuvauhti on kuitenkin hidastunut, ei kiihtynyt kuten sen pitäisi jos tuohon ennustettuun tavoitteeseen aiotaan päästä vuoteen 2100 mennessä.

Havainnot eivät siis tue tuon ennusteen toteutumista.

Voit tietysti uskoa että merenpinnan nousunopeudessa tapahtuu joku yllättävä muutos tulevaisuudessa.
Se on kuitenkin pelkkä uskomus niin kauan kun havainot eivät sitä tue.

Mikä tässä on niin vaikeata ymmärtää?

"Merenpinnan nousuvauhti on kuitenkin hidastunut, ei kiihtynyt kuten sen pitäisi jos tuohon ennustettuun tavoitteeseen aiotaan päästä vuoteen 2100 mennessä."

Edelleen tuo "pitäisi kiihtyä" perustuu sinun itse keksimääsi oletukseen, että mitään suurta "nykäystä" merenpinnan nousussa ei tapahtu seuraavaan sataan vuoteen. Kuten yritin rautalangasta vääntää, niin viime jääkauden lopussa tapahtuneesta noususta tiedämme, että siinä oli merkittäviäkin "nykäyksiä". Nyt ei tällaisia voi sinun mielestä ilmeisesti tulla?

"Havainnot eivät siis tue tuon ennusteen toteutumista."

Sinä tulkitset havaintoja niin, että ne tukevat omia ajatuksiasi.

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Merenpinnan nousuvauhti on kuitenkin hidastunut, ei kiihtynyt kuten sen pitäisi jos tuohon ennustettuun tavoitteeseen aiotaan päästä vuoteen 2100 mennessä."

Edelleen tuo "pitäisi kiihtyä" perustuu sinun itse keksimääsi oletukseen, että mitään suurta "nykäystä" merenpinnan nousussa ei tapahtu seuraavaan sataan vuoteen. Kuten yritin rautalangasta vääntää, niin viime jääkauden lopussa tapahtuneesta noususta tiedämme, että siinä oli merkittäviäkin "nykäyksiä". Nyt ei tällaisia voi sinun mielestä ilmeisesti tulla?

"Havainnot eivät siis tue tuon ennusteen toteutumista."

Sinä tulkitset havaintoja niin, että ne tukevat omia ajatuksiasi.

Toki on mahdollista että voi tulla nykäys ylöspäin. Mutta ihan samalla lailla voidaan menneisyyden merenpinnan muutosten perusteella väittää että tulee nykäys alaspäin, kuten aiemmin esittämstäni linkistä voi havaita:

http://www.cmar.csiro.au/sealevel/images/fig_hist_1.jpg

Torinlaitalainen kirjoitti:

"Merenpinnan nousuvauhti on kuitenkin hidastunut, ei kiihtynyt kuten sen pitäisi jos tuohon ennustettuun tavoitteeseen aiotaan päästä vuoteen 2100 mennessä."

Edelleen tuo "pitäisi kiihtyä" perustuu sinun itse keksimääsi oletukseen, että mitään suurta "nykäystä" merenpinnan nousussa ei tapahtu seuraavaan sataan vuoteen. Kuten yritin rautalangasta vääntää, niin viime jääkauden lopussa tapahtuneesta noususta tiedämme, että siinä oli merkittäviäkin "nykäyksiä". Nyt ei tällaisia voi sinun mielestä ilmeisesti tulla?

"Havainnot eivät siis tue tuon ennusteen toteutumista."

Sinä tulkitset havaintoja niin, että ne tukevat omia ajatuksiasi.

Täytyy olla myös joku järkevä raja jonka jälkeen voidaan todeta ennustuksen menneen pieleen.

Muutenhan joku voisi sanoa vielä vuonna 2099 että merenpinta nousee yhdellä "nykäyksellä" tuon 0,5-1,5 metriä.