Ajattelin nyt lukujen välissä kirjoittaa mitä mieltä minä olen koululiikunnasta. On taas jauhettu televisiossa , että onkohan sitä tarpeeksi kouluissa.
Jos aloitetaan ala-asteen liikunnasta. Itse rakastin alaluokilla ollessa liikuntaa. Oli pelejä ja innokkuutta kaikkeen. Se että oli intoa peleihin liittyi varmaankin kasvuvaiheeseen. Liikunta oli tuolloin hauskaa.
Kun taas yläasteelle siirryttiin, alkoi liikunta tuntua jo pakonomaiselta tehtävältä. Yläasteella ei enää liikuttu ilosta, vaan jatkuvasti tehtiin testejä joista numero muovautui. Mikä typerintä testitaulukot olivat HUIPPU-URHEILIJOIDEN suoritusten pohjalta tehtyjä! Meidänkään liikunnanryhmissä ei kkiitettäviin päässeet kuin koko ikänsä jotakin säännöllistä harrastaneet urheilijat. Että sai edes hyvän joutuin antamaan kaikkensa.
Lukiossa taas liikunta oli enemmän haittatekijänä lukuaineiden välissä. Ja sama hyippusuoritusten saavuttaminen oli opettajan tavoite. LUKIO on lukukoulu jossa luetaan!
Ei siis tarvitse ihmetellä jos koululaisia ei liikunta innosta. Ei minulla liikuntaa vastaan ole kouluissa mitään, ja voi sitä lisätäkin. En vain pidä siitä, että siitä tehdään epämiellyttävää, ja väkinäistä. Yläaste ja lukio liikunta voisi edelleen olla enemmän ala-aste tyylistä HAUSKANPITOA. Juuri nämä taulukkojen tuijottelija opettajat vievät kiinnostuksen liikunnan harrastamisesta vapaa-aikana. Tämä taulukkojen perusteella hyväksi liikkujaksi arviointi aiheuttaa myös murrosikäisen itsetunnossa kolauksen, kun luullaan, että ollaan jotenkin huonompia kun ei saada 10 juoksutestistä. Tehkää liikunnasta HAUSKAA OIKEASTI!
Jos aloitetaan ala-asteen liikunnasta. Itse rakastin alaluokilla ollessa liikuntaa. Oli pelejä ja innokkuutta kaikkeen. Se että oli intoa peleihin liittyi varmaankin kasvuvaiheeseen. Liikunta oli tuolloin hauskaa.
Kun taas yläasteelle siirryttiin, alkoi liikunta tuntua jo pakonomaiselta tehtävältä. Yläasteella ei enää liikuttu ilosta, vaan jatkuvasti tehtiin testejä joista numero muovautui. Mikä typerintä testitaulukot olivat HUIPPU-URHEILIJOIDEN suoritusten pohjalta tehtyjä! Meidänkään liikunnanryhmissä ei kkiitettäviin päässeet kuin koko ikänsä jotakin säännöllistä harrastaneet urheilijat. Että sai edes hyvän joutuin antamaan kaikkensa.
Lukiossa taas liikunta oli enemmän haittatekijänä lukuaineiden välissä. Ja sama hyippusuoritusten saavuttaminen oli opettajan tavoite. LUKIO on lukukoulu jossa luetaan!
Ei siis tarvitse ihmetellä jos koululaisia ei liikunta innosta. Ei minulla liikuntaa vastaan ole kouluissa mitään, ja voi sitä lisätäkin. En vain pidä siitä, että siitä tehdään epämiellyttävää, ja väkinäistä. Yläaste ja lukio liikunta voisi edelleen olla enemmän ala-aste tyylistä HAUSKANPITOA. Juuri nämä taulukkojen tuijottelija opettajat vievät kiinnostuksen liikunnan harrastamisesta vapaa-aikana. Tämä taulukkojen perusteella hyväksi liikkujaksi arviointi aiheuttaa myös murrosikäisen itsetunnossa kolauksen, kun luullaan, että ollaan jotenkin huonompia kun ei saada 10 juoksutestistä. Tehkää liikunnasta HAUSKAA OIKEASTI!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kirjoituksesi oli aika fiilispohjainen, mutta niin on minun vastauksenikin.
Jos ajatellaan toisella tavalla, niin VOIHAN niistä liikuntatunneista tehdä hauskaa itselleen, jos haluaa.
Jos niitä ajattelee pelkästään koulunkäyntiä häiritsevinä pikkutekijöinä, joista on kovan paineen alla hauskuus kadonnut, niin ei se ainakaan sillä PALAA. Täytyy vain pitää oma päänsä kylmänä ja ajatella, että kyllä minä nyt liikuntatunneista selviydyn, sillä liikuntatuntihan tämä vain on. Tämä on VIRKISTYSTÄ keholleni ja mielelleni, eli hyväksi minulle.
Itse olen tietysti osittain jäävi sanomaan, sillä liikuntatuntini rajoittuivat ylä-asteelle.
Valitsin myöhemmin suunnan, jossa liikuntaa ei opiskella ts. se ei kuulu, juuri niiden mainitsemiesi aikataulullisten onjelmien takia, opiskelusuunnitelmaan.
Ja tietysti tietynlaiset taulukot ja tilastoinnit kuuluvat kaikkeen arviointiin/ opiskeluun, niin myös liikuntaan. Sapettaahan sekin jos ei saa pitkän matematiikan kokeesta kymppiä.
Mutta ajattele positiivisesti, se auttaa.
Ihme homma, että vaikka ihmisellä on keskinkertainen kunto, niin liikunnasta pitäisi saada kiitettävä arvosana. Saako matikasta arvosanoja vain sillä, että väntää kaavoja tarpeeksi, ts. yrittää kaikkensa?
Jos urheilet pari-kolme kertaa viikossa kunnolla pari tuntia, niin varmasti saat kiitettävän kuntotesteistä. Ei ne nyt niin vaativia ole. Oikea huippu-urheilija vetää kyllä täydet pisteet leikitellen. Samat kriteerit siis pätevät mielestäni kaikissa aineissa.
Mutta siinä asiassa olen samaa mieltä, että liikuntatuntien pitäisi olla pääasiassa hauskoja (pelataan pesäpalloo).
Se on kyllä aivan totta.
Jos ei ehdi esim. koulunkäynnin takia liikkumaan vapaa-ajallaan, niin turha niistä testeistä on kovin kummoisia tuloksia odottaakaan.
Kunnon kehittäminenkin vaatii aikaa, panostusta.
Ei sen kanssa vain synnytä.
Niinkuin ei matemaattisen osaamisenkaan.
Olen urheilija. Kesät talvet treenaan paljo ja ne koulun testit tuntuu niin naurettavan helpoilta.
tähän voisin sanoa että jos kiireiden takia ei ehdi liikkumaan niin eikös koululiikunta korvaa sitä liikkumisen puutetta mikä tulee jos istuu joka p'äivä sisällä lukemassa???
Säälittävää tollanen lesoilu..Oon itekki kilpaurheilija sm tasolla enkä silti lesoile täällä joittenki kuntotestien helppoudella! Oot säälittävä ulostekasa...säälin sua oikeesti! -.-
Olen lukiossa ja minäkään en pidä koululiikunnasta.
Liikunnasta pidän kyllä muuten - juoksen, pyöräilen ja hiihdän paljon!
Mutta siitä liikunnasta en pidä mitä koulussa on: koululiikunta on ihan hölmöä, koko ajan tehdään vaan samoja juttuja vuodesta toiseen, ei ole mitään uutta eikä erilaista!
minä olen kyllä täysin eri mieltä! meille sattui tosi mukava liikunnan opettja, ja vaikka mä sain juoksu testistä jonkun 7 oli liikunta numero 9 sitäpaitsi meillä opettaja sanoi, että vaikka kuinka lihava olisi tms. ei voi seiskaa saada jos tosissaan yrittää. esim. kun on hiihtoa. kaikki valittaa hirveesti, että kuinka kamalaa on. mutta jos joku sitten sanookin, että "hei, voihan tää olla hauskaakin!" ja lähtee hymy suin hiihtämään ja vaikka hiihtääkin huonosti, muttei valita niin tekee se hyvän vaikutuksen opettajaan. sitä paitsi, nykyään nuoriso liikkuu vähemmä. ehkä jollekkin koululiikunta on innoitteena liikkua vapaa aikana, jos sillä pystyy keskiarvoa nostamaan.
Ilmeisesti et ole juurikaan ollut urheilun kanssa tekemisissä, jos vertaat koulujen testitaulukkoja huippu-urheilijoiden suorituksiin? Kyllä niillä on ero kuin yöllä ja päivällä.
Miksi liikunnan pitäisi olla hauskanpitoa, jossa kiitettävä numero olisi kaikille lähes automaatio? Liikunta on oppiaine siinä missä mikä muu tahansa. Minusta on ihan hyvä, että tietyt testitulokset vaikuttavat liikunnan arvosanaan, jolloin niitä ei anneta pelkän pärstäkertoimen perusteella. Se vasta ahdistaisi.
Liikunta on niin hauskaa kuin sen haluaa olevan. Ala-asteella on liikkumisesta on helpompi nauttia, mutta myöhemmin se tulee usealla väkinäiseksi. Testitulokset mielestäni palvelee oppilasta itseään ja niistä näkyy hyvin oman tason ja kehityksen. Niitä ei pidä ottaa vakavasti, sillä oikeasti jollain liikunnannumerolla ei ole mitään merkitystä.
Jotkut eivät saa hyvää arvosanaa, vaikka antaisivat kaikkensa. Se vain kertoo siitä, että liikunnalliset taidot eivät ole myöskään sillä tasolla. Hyvää tsemppiä kuitenkin usein arvostetaan liikuntatunneilla ja sillä voi saada ekstraa arvosanassa. Testeihin ja arvosanoihin pitää suhtautua oikealla asenteella. Myöhemmin koulun jälkeen monet ihmiset maksavat rahaa näistä samoista kuntotesteistä.
Harrastan itse liikuntaa, mutta numero tosiaan muovautuu aikojen perusteella.... ja pituushyppy tulosten...
Minun mielestäni koululiikunnasta pitäisi "vapautua" jo peruskoulun jälkeen. Pakollinen osallistuminen liikuntatunneille ei innosta. Pakko osallistua ryhmän kanssa tekemään kuntotestejä ja naama hiestä punaisena ähkimään toisten katsellessa. Minua ei vain yksinkertaisesti miellytä liikunta ryhmän kanssa. En halua juoksulenkille muita kanssani kuin mp3 -soittimeni ja lenkkarit.
Miksi minä en vain voisi muuttaa typerää asennettani koululiikuntaan? En tiedä. Haluaisin kuitenkin harrastaa liikuntaa silloin kun minua itse huvittaa, enkä silloin kun lukujärjestys niin määrää.
KOULULIIKUNTA ON HAUSSUA
I MOIMIM
miten s e voi olla hasssua`? hej sulla on ongelmia koululiikunta on hyväksi!!!! eli älkää itkekö jA SYÖKÖ SUKLAATA YKSIN OMASSA HUONEEESSA! NO LIFE!!
NO munkii mielest kooulliikunta on hassua vittu !!!! et oo hiljaaa siin >:((( dijgodc fgfohk ghhggh KOMMENTOIKAA LISÄÄÄ jos ooe samaa mieltä että KOULU LIIKUNTA ON HASSUA STNA!
OO HILJAAA -.- sä oo hassu ja sun mummos on hassu eli haista kakka!,
eli älä ala mulle kuuule koulu liikunta on pyllystä ja se ej ole hassua ne haluu tappaaa meijjjjjjääääät .. ja nauraa vaaa ope huonees et toin teijän matti ej osannu potkasta palloa :D
JA ITKEEE SIT KU NUMERO ON 4!!! JA SIT -.- MERKKI ÄLÄ VITTU KIROILE!!!!!!!!1 JA HEJ OOOTKON KUNNOSSA HANKI ELÄMÄ!! STNA VITTU!
VOI VITTU KUULE OOKS ITE KUNNOS? KOULULIIKUNTA ON BEST AINEE ET NIIKU VOI PASKA!
:O
"Kun taas yläasteelle siirryttiin, alkoi liikunta tuntua jo pakonomaiselta tehtävältä. Yläasteella ei enää liikuttu ilosta, vaan jatkuvasti tehtiin testejä joista numero muovautui. Mikä typerintä testitaulukot olivat HUIPPU-URHEILIJOIDEN suoritusten pohjalta tehtyjä! Meidänkään liikunnanryhmissä ei kkiitettäviin päässeet kuin koko ikänsä jotakin säännöllistä harrastaneet urheilijat. Että sai edes hyvän joutuin antamaan kaikkensa. "
Kyllä ne taulukot on ihan tavallisten ihmisten suoritusten pohjalta tehtyjä. Todellisuudessa kyseiset taulukot ovat vain ajalta, jolloin ihmiset olivat keskimäärin paremmassa kunnossa kuin nykypäivänä. Oma liikunnanopettajani taisi käyttää jotain 80-luvun alkupuolella tehtyä taulukkoa, koska ilmeisesti uudempaa ei ollut saatavilla.
Koululiikunta on tärkeää, koska se on valitettavan monet lapset ja nuoret ovat passivoituneet eivätkä liiku koulun ulkopuolella lainkaan. Toisaalta koululiikunta voi myös olla kaukana motivoivasta, mutta tähän syynä on taas yleinen passivoituminen. Kyllä liikunnasta pitävä nauttii jossain määrin myös koululiikunnasta vaikka laji ei olisikaan "oikea". Minua koululiikunta ei motivoinut liikkumaan koulun ulkopuolella, vaikka liikunta olikin yksi suosikkiaineistani koulussa. Kiinnostuksen liikuntaan täytyy useimmissa tapauksissa tulla koulun ulkopuolelta; jotkut saattavat tosin saada kipinän koululiikunnastakin.
Peruskoululiikunnan ymmärrän vielä kun kaikki on vielä "samalla viivalla." Lukiossa taas en voi käsittää, miksi sielläkin pitää tuputtaa liikuntaa. Sinne menee ihmiset jotka haluaa OPISKELLA, ei liikkua hiki päässä joka toinen päivä. Rassaavaa opiskelun kannalta. Jos haluaa liikkua, sitä osaa kyllä tehdä vapaa-ajalla, ei koulussa isoissa ryhmissä.
Sanotaan että lukiossa on paljon valinnanvaraa mutta silti sinulle syötetään vähintään pari kurssia liikuntaa. LUKUKOULUSSA. Asiaa ei auta että tunnit on väkinäisiä ja niin helveyin tylsiä, samaa mussuttamista joka kerta.
Jep, olen vihainen.