Miljardi vuotta=yksi vuosi

Pistetään avaruuteen iso kello joka on tiettyyn suuntaan avaruudessa. Kellosta lähtee liikkeelle koko ajan infoa tiettyyn suuntaan jonka avulla kellon voi nähdä.

Miljardin vuoden päästä kellosta pois päin miljardin valovuoden päässä on tyyppi joka on kiihdyttänyt vauhtinsa lähes valonnopeuteen ja alkaa kohtaamaan tätä infoa jota hän nyt havainnoi superextrajättimega kaukoputkellaan ja havaitsee miten kellon viisarit kiertävät kellossa totuttuun tapaan.

Tyypin aikaa kuluu miljardin valovuoden matkaan vaikkapa vain yksi vuosi.

Koko miljardin valovuoden matkan ajan tyyppi saa infoa joka on lähtenyt kellosta viimeisen kahden miljardin vuoden aikana ja lopulta tyyppi hidastaa vauhtiaan ja pysähtyy kellon eteen.

Hän on siis saanut kaiken sen infon mitä kellosta on säteillyt häntä kohti viimeisen kahden miljardin vuoden aikana.

eteneekö kellon vieressä olevien aika aluksessa olijan mukaan hitaammin vai nopeammin?

missä vaiheessa kellon viisarit liikkuvat nopeammin kuin aluksen kellon viisarit?

vai liikkuuko kellon viisarit mukamas koko ajan hitaammin kuin aluksen kellon viisarit?
9263
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Homma ei mene näin. Mainitsemasi infon vastaanottamiseen kuluu vastaavat ajat. Tässä ei valitettavasti mega-kaukoputki auta...

(infon vastaanotto "hidastuu".)

Äänestä
  • Kyllähän tyyppi joka lähestyy saa saman määrän infoa kuin kellon vieressä oleva tyyppikin kahden miljardin vuoden aikana saa?

    Vai jos ei, niin mikäs taikasauvan heilautus siihen tarvitaan ettei muka saa?

    .

    Ja sehän on aivan saletti että kello säteilee koko ajan infoa pois päin itsestään ja kelloa kohti liikkuva voi havannoida kelloa koko matkansa ajan kelloa ja viisareiden pitää kiertää molempien havaitsijoiden mukaan yhtä monta kertaa kellotaulu ja silleen.

    Äänestä

Ainakin näennäisesti. Ei Einsteinen teoria ole silti minkäännäköisissä vaikeuksissa, kuten ehkä luulet. Informaatio pakana kun ei siirry yli C:n.
Vetäydys nyt sinne Koto-Kuopioon miettimään asiaa ihan itseksesi. Pari kolme vuotta fysiikan opiskelua saattaa auttaa asiaa. Siis opiskelua; ei populatististen kirjojen lueskelua.

Äänestä

Kyllä se ilmeisesti niin menee, että se tyyppi joka lähestyy melkein valonnopeutta saa sen miljardin vuoden kellonajat vuoden aikana (eli kello pyörii pirun lujaa). Se onkin vaikeampi kysymys missä vaiheessa se info saapuu. Veikkaisin, että se on niin, että lähtökiihdytyksen ja loppujarrutuksen aikana infoa saapuu pikavauhtia ja tasaisella nopeudella kulkiessa ihan tavallisella nopeudella. Koska kiihtyvyys on kuitenkin ekvivalenttia gravitaation kanssa sen tyypin näkökulmasta.

Äänestä

Tehtävän pituus on 2000 vuotta ja yksi päivä. Keloa lähestyvän koe alkaa tuhat vuotta myöhemmin kuin kellon vieressä olevien koe. Kokeen aloituspäivänä kelloa lähestyvä havaitsija on tuhannen valovuoden päässä ja lähestyy kelloa lähes valonnopeudella, jolloin hänen aikaansa kuluu tuhannen valovuoden pituiseen matkaan vain yksi päivä. Tuhat vuotta aikaisemmin kellon vieressä olevat havaitsijat ovat aloittaneen oman osuutensa kokeesta ja ovat räjäytelleet ilotulitusraketteja ja avanneet shamppanjapulloja ja tästä merkistä he aloittivat laskemaan kuinka monta kertaa kellon viisarit kiertävät kellotaulun.

Kun molemmat havaitsijat, sekä kellon vieressä olevat, että kelloa lähestyvät saavat kellosta säteilevän infon kokeen aikana, niin eikös molemmat laske kellon viisareiden kiertävän yhtä monta kertaa kellotaulun?

Jos näin, niin missä vaiheessa kelloa lähestyvän mielestä kellon vieressä olevien aika etenee hitaammin kuin hänen aikansa?

Luulisi että kelloa lähestyvän mielestä kellon vieressä olevien aika etenee koko ajan mielettömän nopeasti, koska hän saa kellosta infoa 2000 vuoden edestä yhdessä päivässä? Joka tarkoittaa sitä että kellon lähettyvillä oleva Maapallo on kiertänyt Auringon 2000 kertaa hänen yhdessä päivässään, jolloin Maapallo olisi liikkunut yli fysiikan lakien sallimalla nopeudella?

Äänestä

matematiikka Jumalana = poppamies



Tieteellinen koe

Kello Aurinkokunnan sisällä avaruudessa. Kellon lähelle olevat seuraavat kellon viisareita 2000 vuotta ja yhden päivän. Kokeen aluksi he ampuvat ilotulitusraketteja ja avaavat shamppanjapulloja merkiksi kokeen aloituksesta. Sitten he laskevat kuinka monta kertaa viisarit kiertävät kellotaulun kokeen aikana

Reilun tuhannen valovuoden päässä oleva kokeeseen osallistuja odottaa vajaat tuhat vuotta. kiihdyttää vauhtinsa lähes valon nopeuteen, jolloin hänen aikaansa kuluu vain yksi päivä liikkua tuhat valovuotta pitkä matka.

Hän katsoo kaukoputkellaan häntä kohti tulevaa informaatiota ja huomaa ilotulitusraketit kellon lähellä, jolloin hän alkaa laskemaan kuinka monta kertaa kellon viisarit kiertävät kellotaulun.

Kiertävätkö viisarit aluksessa olijoiden mielestä yhtä monta kertaa kellotaulun kuin kellon vieressä olijoiden mukaan? Jos, niin silloinhan kelloa lähestyvän mielestä Maapallo on kiertänyt Auringon 2000 kertaa yhdessä päivässä? melkoinen vauhti Maapallolle?

Alus hidastaa vauhtiaan lähellä kelloa ja pysähtyy kellon eteen.

Olettaako kelloa lähestyvä liikkuvansa vain yhden valopäivän pituisen matkan?

Näyttääkö Aurinko ja Maapallo hänen mielestään matkan aikana pienemmiltä?

Näyttääkö Aurinko ja Maapallo kasvavan kokoa eli laajenevan hänen mielestään silloin kun hän hidastaa vauhtiaan?

Miten tämä liittyy www.onesimpleprinciple.com mallin mukaiseen maailmankaikkeuteen?

Äänestä
  • Olettaako lähes valonnopeudella kohti Maapalloa tuleva liikkuvansa lähes valopäivän pituisen matkan vai olettaako hän Aurinkokunnan lähestyneen häntä lähes valopäivän pituisen matkan?

    Jos kaikki lyhenee pituussuunnassa, näyttääkö Aurinkokunta paljon pienemmältä ja miten nopeasti Aurinkokunta laajenee silloin kun hn hidastaa vauhtiaan?

    Äänestä

  • miten tää menee kirjoitti:

    Olettaako lähes valonnopeudella kohti Maapalloa tuleva liikkuvansa lähes valopäivän pituisen matkan vai olettaako hän Aurinkokunnan lähestyneen häntä lähes valopäivän pituisen matkan?

    Jos kaikki lyhenee pituussuunnassa, näyttääkö Aurinkokunta paljon pienemmältä ja miten nopeasti Aurinkokunta laajenee silloin kun hn hidastaa vauhtiaan?

    Tuo havaitsija mittaa myös esim. aurinkokunnan halkaisijan huomattavasti pienemmäksi (trigonometria), joten tosiaan mitään ylivalonnopeusongelmaa ei tule ko. havaitsijan mukaan.

    >

    Ihan Lorenzin mukaan: mittatikun pituus nopeuden funktiona.

    Äänestä

Yritä jo käsittää, että sen kulkijan kannalta matka ei ole miljardia valovuotta, vaan oleellisesti lyhyempi, aivan Lorentzin muunnoksen mukaisesti, joka EI ole ajatusleikki. Lue lisää vaikka tuosta: http://en.wikipedia.org/wiki/Lorentz_transformation

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Miten tää menee kirjoitti:

Pistetään avaruuteen iso kello joka on tiettyyn suuntaan avaruudessa. Kellosta lähtee liikkeelle koko ajan infoa tiettyyn suuntaan jonka avulla kellon voi nähdä.

Miljardin vuoden päästä kellosta pois päin miljardin valovuoden päässä on tyyppi joka on kiihdyttänyt vauhtinsa lähes valonnopeuteen ja alkaa kohtaamaan tätä infoa jota hän nyt havainnoi superextrajättimega kaukoputkellaan ja havaitsee miten kellon viisarit kiertävät kellossa totuttuun tapaan.

Tyypin aikaa kuluu miljardin valovuoden matkaan vaikkapa vain yksi vuosi.

Koko miljardin valovuoden matkan ajan tyyppi saa infoa joka on lähtenyt kellosta viimeisen kahden miljardin vuoden aikana ja lopulta tyyppi hidastaa vauhtiaan ja pysähtyy kellon eteen.

Hän on siis saanut kaiken sen infon mitä kellosta on säteillyt häntä kohti viimeisen kahden miljardin vuoden aikana.

eteneekö kellon vieressä olevien aika aluksessa olijan mukaan hitaammin vai nopeammin?

missä vaiheessa kellon viisarit liikkuvat nopeammin kuin aluksen kellon viisarit?

vai liikkuuko kellon viisarit mukamas koko ajan hitaammin kuin aluksen kellon viisarit?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu